Q1-tuloskausi 2026: Kasvu piristyi, mutta katseet ovat nyt näkymissä

Vuoden 2026 ensimmäinen tammi-maaliskuuta koskeva tuloskausi on tarjonnut osakesijoittajille varsin kaksijakoisen kokonaisuuden. Suomessa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa pörssiyhtiöiden tulokset ovat kehittyneet pääosin hieman odotuksia paremmin ja kasvulatua kuvastaen, mutta samalla markkinahuomio on siirtynyt raportoiduista luvuista nopeasti loppuvuoden näkymiin.

Erityisesti korkotason selvä nousukäänne, geopoliittisten jännitteiden lisääntyminen ja sitä kautta talouskasvun ainakin hetkellisen hidastumisen uhka – paino sanalla uhka, ei toistaiseksi toteuma – määrittävät nyt, miten sijoittajat ovat valmiita antamaan painoarvoa Q1-tuloksille, jotka väistämättä kuvastavat näkymää peruutuspeilissä – onhan kuluva Q2 jo ajallisesti yli puolen välin.

Suomessa näkyy teollisuuden varovainen elpyminen

Helsingin pörssin Q1-kausi oli kokonaisuutena melko vakaa. Monilla yhtiöillä liikevaihdon kasvu jäi edelleen maltilliseksi, mutta kannattavuus pysyi keskimäärin yllättävän hyvällä tasolla kustannussopeutusten ansiosta. Erityisesti pankit ja osa kuluttajayhtiöistä onnistuivat verrattain hyvin, kun taas vientivetoisessa teollisuudessa nähtiin edelleen epätasaisuutta. Onnistumisia tietenkin jo kaivattiinkin markkinoilla, sillä Helsingin pörssin yleisindeksi on noussut puolentoista vuoden aikana noin 50 prosenttia.

Yleisestä trendistä poiketen pörssin niin sanotut pienyhtiöt ja keskisuuret yhtiöt ovat kehittyneet valtaosin heikommin kuin suuryhtiöt, eikä tässä nähty (ainakaan vielä) Q1-tuloskauden aikana olennaista muutosta. Sijoittaja voikin nyt perustellusti pohtia omista lähtökohdistaan, miten tämä olisi syytä huomioida oman sijoitussalkun painotuksissa jatkossa. Jatkavatko suuremmat pörssiyhtiöt siis yleisesti parempaa menestystään, vai piileekö toistaiseksi hyödyntämätön kurssinousupotentiaali todennäköisemmin pörssin pienyhtiöissä?

Teollisuudessa tunnelma jatkon suhteen oli edelleen varsin varovainen. Investointikysyntä ei ole kaikkien aikojen ennätyslukemissaan, ja erityisesti rakentamiseen sekä syklisiin konepajasektoreihin liittyvä epävarmuus näkyi osin tilauskertymissä. Samalla sijoitusmarkkina reagoi varsin herkästi pieniinkin pettymyksiin, mikä kertoo sijoittajien odotusten olevan korkealla tasolla. Tämä tietenkin on loogista, kun tarkastelee viimeisen puolentoista vuoden indeksikehitystä.

Lisäksi suomalainen kuluttajaluottamus on edelleen jo viidettä vuotta peräkkäin selvästi miinuslukemilla (Tilastokeskuksen dataa jalostaen), eikä kotitalouksien ahdinko näytä helpottavan ainakaan nopeasti pörssiyhtiöiden tulosraporttien valossa. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta niin kuluttajaliiketoiminnasta kuin myös teollisuudesta, että asteittaista tuloskunnon ja näkymien kohenemista on nyt havaittavissa Suomessa. Sanomattakin on selvää, että tämä on tärkeää vuosien 2025–2026 kurssinousun kestävyyden kannalta ja lähivuosien osinkokasvun näkökulmasta. Kurssinousun jatkumisen skenaariossa kuitenkin kohoavat myös riskit sen suhteen, että pörssiyhtiöiden pitää pystyä vastaamaan alati kasvaviin odotuksiin liiketoimintojen tasolla.

Euroopassa arvostustasot saavat tukea tuloskasvusta

Laajemmin eurooppalaisissa yhtiöissä tuloskausi oli monella tavalla positiivinen yllätys. Pitkään vaisuna pysynyt euroalueen tuloskasvu on osoittanut piristymisen merkkejä, ja analyytikot ovat nostaneet tulosennusteitaan erityisesti teollisuuden, pankkien ja puolustussektorin osalta. Todettakoon mainittujen sektoreiden historiallisen kurssikehitysten tilanteen näyttävän siltä, että sijoittajat nostivat ennusteitaan jo ennen analyytikoita. Toisin sanoen mitään ilmaisia lounaita ei näihinkään sektoreihin sijoittamalla ole enää saatavissa.

Keskeinen teema Euroopassa on ollut se, että korkojen (ja inflaatiopelon) viimeaikaisen nousun pahin vaihe näyttää olevan takana. Tämä on helpottanut erityisesti velkaisten yhtiöiden (henkistä) asemaa ja nostanut taas hieman sijoittajien riskinottohalukkuutta. Samalla eurooppalaiset osakkeet näyttävät keskimäärin arvostuksiltaan kroonisesti edelleen Yhdysvaltoja edullisemmilta, mikä on jossain määrin houkutellut sijoituspääomia takaisin alueelle.

Korostan, että tässä yhteydessä edullisempi ei kuitenkaan ota mitään kantaa parempaan sijoituskohteeseen tai tuottopotentiaaliin, vaan yksinkertaisesti toteaa arvostuskertoimien tason perinteisillä tunnusluvuilla mitattuna. Sijoituspäätöksen kannalta jokaisen tulee omatoimisesti tarkastella myös esimerkiksi liiketoimintojen laatua ja kasvunäkymiä, joita arvostuskertoimet eivät tarkastele. Yhden adjektiivin tai tunnusluvun perusteella ei siis sijoituspäätöksiä tule tehdä.

Kaikkiaan sijoittajien näkökulmasta Eurooppa tuntuu näyttävän nyt enemmän ”vakaasti elpyvältä markkinalta” kuin voimakkaan megatrendinomaisen kasvun alueelta.

Yhdysvalloissa teknologia kantaa markkinaa edelleen

Yhdysvaltain tuloskausi on taas kerran osoittanut, kuinka suuri merkitys teknologiayhtiöillä on koko osakemarkkinalle. Suuri osa S&P 500 -yhtiöistä ylitti analyytikoiden odotukset, ja tuloskasvu jatkui vahvana erityisesti tekoälyyn, pilvipalveluihin ja digitaaliseen infrastruktuuriin liittyvillä sektoreilla.

Sijoitusmarkkina on kuitenkin aiempaa valikoivampi. Pelkkä hyvä tulos ei enää riitä, vaan sijoittajat kaipaavat vahvoja näkymiä tulevaisuuteen. Pienetkin pettymykset ohjeistuksissa voivat siksi johtaa voimakkaisiin kurssireaktioihin.

Yleisesti Yhdysvaltojen vahvuutena on edelleen kuluttajien suhteellisen hyvä ostovoima sekä yritysten korkea investointitaso erityisesti tekoälyteknologiaan liittyvissä ratkaisuissa. Samalla osakemarkkinoiden perinteisin kertoimin yleisesti korkeahkot arvostustasot lisäävät Yhdysvalloissa herkkyyttä korkojen, näkymien tai talouskasvun muutoksille. Toisaalta nämä arvostustasot viestivät sijoittajien näkemyksestä muun muassa yhdysvaltalaisten liiketoimintojen laadun ja kasvunäkymien osalta.

Yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden tuloskausi korosti ennen kaikkea mittakaavaeroa Suomen markkinaan verrattuna. Yksittäiset suuryhtiöt tekevät tällä hetkellä liikevaihtoa suurin piirtein Suomen vuotuisen bruttokansantuotteen tahdissa. Tuloksiltaan ne ovat yhtiötasolla jo ylittäneet Suomen valtion vuositason budjetin. Ja vertailussa Helsingin pörssin yhtiöihin yksittäiset yhdysvaltalaiset teknologiayhtiöt tekevät nyt kvartaalissa enemmän tulosta kuin koko Helsingin pörssilista tekee yhteensä vuodessa. Tätä mittakaavaeroa on vaikeaa käsittää. Se ei kuitenkaan takaa tulevia tuottoja ja kurssinousun jatkumista, vaan on ainoastaan kuvaus reaalimaailman kokoerosta tänään – paljon hyvää ja edellä mainittua on myös jo hinnoiteltuina kurssitasoihin. On ilmeistä, ettei markkina kaipaa tähän hetkeen yhtään pettymystä.

Yhteenvetona teknologiajättien tuloskasvun vaikutus koko markkinasentimenttiin on huomattavan suuri. Tässä voi katsantokannasta riippuen nähdä joko vaaran tai mahdollisuudet merkit.

Miltä loppuvuosi näyttää?

Q1-tuloskauden perusteella globaali yrityssektori on edelleen yllättävän hyvässä kunnossa. Liikevaihdot ja tulokset elpyvät ja kasvavat laaja-alaisesti mutta maltillisesti länsimaissa, ja yhdysvaltalainen teknologiasektori osoittaa jopa kymmenien prosenttien kasvulukemia. Aika näyttää, kuinka kestäviä trendejä nämä ovat. Selvää on, että osakemarkkinoilla on jo hinnoiteltu etukäteen edellä mainittua lähitulevaisuuden kasvua.

Yleistä tulosromahdusta ei siis Q1-tuloskaudella nähty, vaikka korkotaso ja inflaatio ovat pompanneet lopputalven ja alkukevään aikana sekä geopoliittinen epävarmuus jatkuu.

Loppuvuoden markkinanäkymä näyttää tällä hetkellä varovaisen rakentavalta. Jos geopolitiikka ei aiheuta massiivisia ongelmia, inflaatio-odotukset hidastuvat eivätkä keskuspankit joudu käynnistämään koronnostojen sarjaa, saattaa osakemarkkinoilla edelleen olla nousuvaraa. Samalla yritysten tuloskasvun ennakoidaan nykyhetken konsensusarvioiden mukaan jatkuvan ainakin maltillisena myös vuoden jälkipuoliskolla, jos suuria yllätyksiä ei tapahdu toimintaympäristössä. Nousuvaran kannalta on tietenkin ratkaisevaa, että vähitellen liiketoimintanäkymät kirkastuisivat myös ensi vuodelle. Kääntäen kaikki edellä mainittu toimii samalla logiikalla tietenkin ”laskuvarana”, mikäli ”jos”-lauseet kääntyvät ei-toivottuun lopputulemaan.

Täysin riskitön sijoitusympäristö ei siis tietenkään ole. Geopolitiikka, mahdollinen talouskasvun hidastuminen sekä Yhdysvaltojen korkeahkoiksi venähtäneet arvostukset voivat aiheuttaa markkinoille heiluntajaksoja. Suomalaisittain voi retorisesti kysyä, mihin muualle säästyneet varat voisi nyt laittaa tuottamaan kuin osakkeisiin tavalla tai toisella? Talletukset eivät juurikaan tuota inflaatio-odotuksen yli ja (sijoitus)asuntomarkkina jatkaa korpivaellustaan viidettä vuotta putkeen. Riskinotto osakkeissa saattaa siten muodostua poissulkevalla menetelmällä kiinnostavaksi.

--

Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yrityksiin. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).