Nordnet
Haastattelimme sijoituskouluttaja Svenne Holmströmiä, ja tässä blogissa hän kertoo tiestään sijoittamisen ja yrittäyyden pariin.
Läs artikeln på svenska. Lue artikkeli ruotsiksi.
Mitä teet työksesi?
Olen tehnyt yrittäjänä ja sijoituskouluttajana työtä hieman yli 7 vuotta, mutta ennen sitä työskentelin pankkimaailmassa sijoitusten parissa 16 vuoden ajan. Yritykseni nimi on Ghost Investor ja nimi tulee siitä ajatuksesta, että haluan toimia taustalla eräänlaisena “aaveena”. Kun asiakkaani, joka on käynyt jonkin sijoituskursseistamme harkitsee osakkeen ostamista, hän saattaa kuulla mielessään minun muistuttavan tarkistamaan, onko yhtiö kannattava vai ei.
Miten minusta tuli se, joka olen tänään?
Olin kiinnostunut taloudesta jo lapsena ja leikin mielelläni vanhempieni yrityksestä ylijääneillä kuittikirjoilla ja laskupohjilla. En ole kuullut, että moni muu olisi tehnyt samaa… Kiinnostuin osakkeista jo lukiossa 1990-luvun puolivälissä, kun aloin seurata pörssikursseja Teksti-TV:ssä. Oli jännittävää nähdä, miten kurssit kehittyivät ja elimme aikaa, jolloin IT-kupla rakentui. Kotona osakkeista ei voinut puhua, koska kukaan muu kuin minä ei ollut kiinnostunut niistä, eivätkä myöskään kaverini. Internet ei tuolloin ollut vielä useimpien saatavilla, joten tiedon hankkiminen vaati enemmän vaivaa kuin nykyään.
Teksti-TV:ssä nousevat kurssit näkyivät kultaisella värillä ja laskevat jääsinisenä. Siihen aikaan suurin osa kursseista nousi, joten sekä osake- että rahastolistojen tuotot olivat kauttaaltaan kultaisia. Näki myös 12 kuukauden tuotot ja listat olivat pitkiä ja täynnä erittäin korkeita tuottoprosentteja. Nuorella miehellä heräsi todellakin kiinnostus! Opiskelijana minulla ei valitettavasti ollut resursseja osallistua sijoittamiseen ja lisäksi osakkeiden ja rahastojen ostaminen oli hankalaa – piti mennä pankkiin. Minulla ei myöskään ollut mentoria, joka olisi voinut auttaa, joten ensimmäiset rahastoni ostin vasta vuonna 2000 ja ensimmäiset osakkeet vuonna 2002.
Alkuvaiheen opit ja intohimo sijoittamiseen
Aluksi tuotot olivat minulle tärkeitä ja halusin vaurastua. Laskin mitä se vaatisi, että voisin olla miljonääri ennen kuin täyttäisin 40 ja into oli valtava. Kuten monilla muillakin nuorilla miehillä, kärsivällisyyttä ei ollut riittävästi, joten kokeilin aktiivista kaupankäyntiä ja warrantteja – huonolla menestyksellä. Lisäksi en ymmärtänyt todellista riskienhallintaa kovin hyvin, vaikka minulla oli vankka teoreettinen osaaminen. Luin paljon kirjoja ja etsin tietoa Internetistä. Tiesin siis, miten asiat pitäisi hoitaa, mutta halusin silti kokeilla itse. Tämä kuulostaa varmasti monelle tutulta?
En enää haaveile miljoonista, vaan taloudellisesta tilanteesta, joka on mukava eikä aiheuta stressiä. Tämän tavoitteen olen saavuttanut.
Ajan myötä prioriteettini ovat muuttuneet ja olen ymmärtänyt, että elämässä on muutakin tärkeää. Nykyään tavoittelen vakaata taloudellista tilannetta, joka ei kuormita henkisesti. Raha ei tuo onnea, mutta kun taloudesta ei tarvitse murehtia, tuntee olonsa itsevarmemmaksi ja harmonisemmaksi. Sijoitusten tulisi olla pitkäaikaisia ja mahdollisimman vähän hoitoa vaativia.
Sijoitusstrategiani tänään
Sijoittajana olen melko kaikkiruokainen, mutta kokemus ja tieto ovat tehneet minusta riskinkarttajan. En halua olla riippuvainen yksittäisistä kohteista, joten salkkuni on hyvin hajautettu. Siellä on kotimaisia ja ulkomaisia osakkeita, rahastoja, indeksirahastoja ja ETF:iä sekä joitakin sijoitusasuntoja. Käytän myös hyvin maltillista lainavipua, mikä on mahdollista, koska kokonaisuus on tasapainoinen. En kuitenkaan ota turhia riskejä. Osakepoimijana suosin laatu- ja arvosijoittamista ja välttelen lähes täysin huipputeknologiaa ja kasvuyhtiöitä. Tämä sijoitustapa on toiminut erittäin hyvin ja tuloksia on mukava seurata.
Kun valitsen sijoituskohteita pohdin aina, tuntuuko tämä järkevältä valinnalta seuraavien vuosien ajaksi. Suorien osakkeiden kohdalla varmistan, että suurin osa yrityksistä on kannattavia, maksaa osinkoa, on kohtuullisesti tai edullisesti hinnoiteltu ja tuo hajautushyötyä salkkuun. Käytän mielelläni seuraavia tunnuslukuja: ROE, P/E, P/B, P/S ja EV/S. Lisäksi seuraan, miten yrityksen tulosmarginaali on kehittynyt ja kuinka velkaantuneita yritykset ovat. Suurin osa tarkastelemistani yrityksistä on jo vakiintuneita ja omaa pidemmän historian – startupit eivät kiinnosta minua.
Tavoitteet ja näkökulmat sijoittamiseen
Sijoituksilleni ei ole suuria tavoitteita muuta kuin, että toivon salkun arvon kasvavan vähitellen. Käytän mielelläni varoja matkusteluun, elämyksiin ja elämän yleisestä mukavuudesta nauttimiseen. Minulle on myös tärkeää, että tyttärilläni on kohtuullinen taloudellinen tilanne. Taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen ei ole päätavoitteeni mutta on mukavaa, kun passiiviset tulovirrat, kuten vuokrat ja osingot tulevat joka kuukausi.
Elämässäni näkyy hyvin, kuinka prioriteetit ovat muuttuneet nuoresta miljonääriksi haluavasta miehestä keski-ikäiseksi, joka osaa elää hetkessä. Sama muutos näkyy sijoituksissani: ne eivät enää keskity korkean potentiaalin kohteisiin tai aktiiviseen kaupankäyntiin, vaan vakauteen. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi varmasti ollut hyvä, jos minulla olisi ollut sama ajattelutapa silloin kuin nyt – näin olisin välttänyt pitkän listan tyhmyyksiä. Samalla kuitenkin uteliaisuus kokeilla kaikenlaista on muokannut minusta sen kuka olen tänään, ja se on antanut arvokkaita kokemuksia, joita jaan mielelläni eri kursseilla. Tunnen, että tämä tuo syvyyttä, jota ei muuten olisi syntynyt.
Virheet, onnistumiset ja riskienhallinta
Virheitä ei tietenkään voi välttää mutta se, miten toimimme niiden jälkeen määrittää meidät sijoittajina. Tappioiden katkaiseminen, kun asiat alkavat mennä pieleen, on helpommin sanottu kuin tehty. Tässä olen tehnyt kaksi melko kallista virhettä täysin samalla tavalla. Liikaa rahaa yhteen ja samaan yhtiöön ja kun yhtiön kurssi alkaa laskea ei reagoida, ja yhtäkkiä huomaa istuvansa suurien tappioiden päällä ja kiroavansa itseään. Yhtiöt olivat Salcomp, joka valmisti mobiililatureita, ja Seadrill, joka harjoitti syvänmeren öljynporausta. Onneksi nämä virheet tapahtuivat yli 10 vuotta sitten, mutta ne jättivät pysyvän jäljen sijoitustyyliini. En enää koskaan sijoita yli 10 % salkusta yhteen yhtiöön, oli kyseessä mikä yritys tahansa.
Sijoittajana kehittyy jatkuvasti ja riskienhallinta on asia, jossa olen ajan myötä tullut yhä paremmaksi. Onnistuin esimerkiksi koronadipin aikana vuonna 2020 ostamaan Oma Säästöpankkia niin, että siitä tuli salkkuni suurin kohde. Osake oli erittäin aliarvostettu ja suurin osa ostoista tehtiin 5–8 €/osake hintahaarukassa. Ajan myötä markkina huomasi osakkeen olevan aliarvostettu ja se nousi nopeasti ja voimakkaasti. Koska osake oli suurin salkussa, myin siitä pieniä eriä sitä mukaan kun sen osuus ylitti 10 %.
Jos haluaa pärjätä pitkällä aikavälillä, riskejä on hallittava tehokkaasti – ja tällä kertaa tein sen erinomaisin tuloksin.
Osake siirtyi aliarvostetusta yliarvostettuun ja vähensin omistusta arvostuksen vuoksi. Viimeiset osakkeet myin noin 20 €/osake hinnalla, sillä huomasin, että muita pankkeja sai huomattavasti halvemmalla. Lisäksi Oma Säästöpankki näytti ottaneen suuria riskejä luotonannossaan. Tämä arvio osoittautui oikeaksi ja noin vuotta myöhemmin pankilla alkoi mennä huonommin. Tässä sain jälleen muistutuksen siitä, että pitkällä aikavälillä menestys vaatii tehokasta riskienhallintaa – ja tällä kertaa onnistuin siinä erinomaisesti.
Sijoittaminen työnä ja harrastuksena
Kun työsi on kouluttaa sijoittamista ja suurin kiinnostuksenkohteesi on sijoittaminen, arkea hallitsee usein juuri tämä aihe. Siksi on mukavaa päästä puhumaan ihan muista asioista ystävien ja tuttavien kanssa. Sijoittaminen on kuitenkin osa elämäntapaani, enkä osaa kuvitella, miksi lopettaisin sijoittamisen.
Sijoittaminen kuitenkin antaa enemmän kuin ottaa.
On totta, että joskus on raskaampaa, esimerkiksi silloin kun pörssi tai salkku ei tuota hyvin. Sijoittaminen kuitenkin antaa enemmän kuin ottaa. Ennen kaikkea se antaa hienon näkemyksen siitä, miten talous on rakennettu, miten erilaiset sijoituskohteena olevat yritykset ovat sopeutuneet markkinoille ja miten ne pärjäävät. Samalla kuitenkin ajattelen, että sijoitusten tulisi toimia enemmän taustalla, eikä olla ensimmäinen asia, jota aamulla katsotaan herätessä. Useimmat ihmiset tavoittelevat sijoittamisella passiivisia tuloja ja silloin olisi parasta, ettei niitä tarvitsisi valvoa jatkuvasti.
Stressitön lähestymistapa sijoittamiseen
Uskon, ettei sijoittamisen vuoksi kannata stressata liikaa. Kun salkku on rakennettu niin, ettei mikään yksittäinen kohde dominoi, ja valintojen laatu on riittävän hyvää, ei tarvitse tarkistaa tilannetta edes vuoden aikana – ja voi nauttia elämästä aivan eri tavalla. Toki itse katson salkkuani päivittäin, koska on hauskaa seurata kehitystä. Kun katson taaksepäin sijoittajaurani 25 vuoteen, on helppo ymmärtää, miksi olen siinä tilanteessa, jossa nyt olen. Kyse on siitä, että uskaltaa aloittaa ajoissa, ottaa osakeriskiä ja sijoittaa hieman enemmän kuukausittain kuin ajattelee pystyvänsä. Lisäksi on tärkeää, että uskaltaa nostaa summaa hieman kerran tai pari vuodessa, vaikka yhdellä tai kahdella eurolla. Minä uskalsin.
Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Ennen kaupankäynnin aloittamista sijoittajan tulee ymmärtää kaupankäyntiin liittyvät riskit ja tuotteeseen liittyvät ehdot.
Sijoittajan tulee huomioida, että historiallinen tai simuloitu kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan.
