Tämä on konekäännös Norjan Nordnet Blogissa julkaistusta artikkelista.
- Uskon Helsingin pörssin avautuvan 0,3 % nousuun, tai vaihteluvälille [-0,1, 0,7] %.
Nordnetin analyytikko Roger Berntsen on laatinut tämän aamukatsauksen tänään klo 07.11. Katsaus on tarkoitettu oppimistarkoituksiin ja se perustuu globaalien rahoitusmarkkinoiden kehitykseen edellisen kaupankäyntipäivän jälkeen (historialliset luvut), mukaan lukien S&P 500 -futuurit, jotka ovat nousseet 0,4 % Helsingin pörssin torstaisen sulkeutumisen jälkeen, DAX-futuurit (+0,4 %), öljyn hinta (Brent Blend) (-0,9 %) ja USDEUR (+0,1 %).
Ennusteessa ei ole huomioitu Helsingin pörssiin kuuluvien yhtiöiden kurssiaajavia uutisia (kuten tulosjulkistuksia). Roger Berntsen on julkaissut tätä aamukatsausta keskeytyksettä 20 vuotta, mutta hän voi tehdä virheitä. Roger Berntsenillä ei ole omistusosuuksia tässä raportissa mainituissa yhtiöissä.
Maailman osakemarkkinat
- Yhdysvaltojen johtavat indeksit (S&P 500, NASDAQ COMP, DJIA ja RUSSELL 2000) nousivat eilen keskimäärin 0,7 prosenttia.
- S&P 500 Volatility index (VIX) laski 1,6 pistettä lukemaan 19,5.*
- Brown-Forman Corp (12,9 %), Sandisk Corp (9,1 %) ja Constellation Brands Inc (8,5 %) olivat S&P 500 -indeksin suurimmat nousijat.
- Texas Pacific Land Corp (-15,7 %), Axon Enterprise Inc (-10,3 %) ja ServiceNow Inc (-7,9 %) päätyivät pohjalle.
- S&P 500 Volatility index (VIX) laski 1,6 pistettä lukemaan 19,5.*
- Eurostoxx 600 laski eilen 0,1 prosenttia, kun taas Pohjoismaiden johtavat pörssi-indeksit (OMXS30, OBX, OMXH25 ja OMXC20) nousivat keskimäärin 0,4 prosenttia.
- EUROSTOXX 50 Volatility index (VIX) laski 1,2 pistettä lukemaan 23,5.*
- Aasian suurimmat indeksit (ASX 200, NIKKEI 225, KOSPI, CSI 300, HANG SENG, SENSEX) ovat perjantaiaamuna keskimäärin 1,1 prosentin nousussa.
*VIX > 25: Viestii pelosta ja epävarmuudesta. VIX < 15: Indikoi vakautta ja optimismia.
Huhtikuun 2026 ensimmäinen täysi viikko on päättymässä globaalien pörssien merkittävän nousun merkeissä. Tätä optimismia ajaa pääasiassa öljyn hinnan huomattava lasku ja kasvava toivo siitä, että Lähi-idän sota saattaa vihdoin olla ohi. Vaikka tämä on kohottanut markkinatunnelmaa, on odotettavissa, että alueen uutisvirta pysyy epäselvänä tulevinakin aikoina, ottaen huomioon pitkään rakentuneet syvät geopoliittiset jännitteet. Tämän epävarmuuden keskellä katseet kääntyvät toukokuuhun, jolloin Donald Trumpin ja Xi Jinpingin on määrä tavata Kiinassa – tapaaminen, jonka monet toivovat lisäävän ennustettavuutta levottomassa maailmassa.
Kaiken kaikkiaan Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen suhde on se hallitseva akseli, jonka ympärillä maailmantalous pyörii. Tämä suhde sisältää mielenkiintoisen paradoksin: se on“vakaasti epävakaa”. Vaikka poliittista retoriikkaa leimaavat usein konfliktit ja kiivas kilpailu, keskinäinen taloudellinen riippuvuus on nykyään niin syvää, että molemmat osapuolet ovat todellisuudessa pakotettuja tiettyyn järkevyyteen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tämän valtakamppailun painopiste on siirtynyt perinteisistä alueellisista ja luonnonvara-asioista kamppailuun teknologisesta ylivertaisuudesta. Taistelu puolijohteista, tekoälystä ja kvanttilaskennasta ei ole enää vain kysymys talouskasvusta, vaan se muodostaa itse perustan sekä nykyaikaiselle sotilasvoimalle että siviilihallinnolle.
Tätä kaksinapaista valtarakkennetta voidaan analysoida myös uusrealistisen teorian linssin läpi, jossa Kenneth Waltzin kaltaiset ajattelijat väittävät, että kahden suurvallan järjestelmä on huomattavasti vakaampi kuin moninapainen järjestelmä. Logiikkana on, että kaksi hallitsevaa osapuolta luo vähemmän arvaamattomia muuttujia ja vähentää epävakautta lisäävien liittoumavaihdosten riskiä, jota nähdään usein kolmen tai useamman suurvallan kamppaillessa asemistaan. Tulevaisuuden kysymys on, pysymmekö tässä kaksinapaisessa tasapainossa vai siirtyykö maailma kohti pirstaleisempaa moninapaisuutta.
Tämä voimatasapaino näkyy selvästi Lähi-idässä, jossa Kiina on ottanut yhä enemmän välittäjän roolin. Tiiviin taloudellisen suhteensa kautta Iraniin Kiina on hankkinut strategisen työkalun, joka Yhdysvalloilta suurelta osin puuttuu: kyvyn käyttää taloudellisia kannustimia pelkkien pakotteiden sijasta alueellisiin valintoihin vaikuttamiseksi. Onkin luontevaa olettaa, että Kiinalla on tulevaisuudessa merkittävä vaikutus Iranin politiikkaan, mikä vahvistaa entisestään sitä, että geopoliittinen vakaus on nykyään erottamattomasti sidoksissa globaaleihin pääomavirtoihin.
Korot, valuutat ja raaka-aineet
- Öljyn hinta (Brent Blend) on tällä hetkellä 96,6 dollaria tynnyriltä.
- 1 USD maksaa kirjoitushetkellä: 9,49 NOK; 9,29 SEK; 6,39 DKK ja 0,86 EUR, kun taas 1 EUR maksaa: 11,1 NOK; 10,86 SEK ja 7,47 DKK.
- Yhdysvaltojen korkokäyrä on normalisoitunut (kahden vuoden korko on 3,79 %, mikä on alempi kuin kymmenen vuoden korko, joka on 4,3 %).
- Yhdysvaltojen pitkän aikavälin inflaatio-odotukset (10-Year Breakeven Inflation Rate, T10YIE) ovat 2,34 prosenttia, kun taas Yhdysvaltain keskuspankin (Federal Reserve) tavoite on 2 prosenttia (Lähde: Federal Reserve Bank of St. Louis).
- Kulta (Gold Spot), jolla käydään kauppaa dollareissa per troy-unssi, on lukemassa 4759,9 (14 % kaikkien aikojen huipusta).
Lähde: Raaka-aineet (korot, valuuttakurssit, raaka-aineiden hinnat, indeksit ja osakekurssit) on otettu Infrontista.
Joka arkiaamu ilmestyvästä Nordnetin aamukirjeestä löydät Roger Berntsenin tuoreet pörssikommentit.
Voit seurata analyytikko Berntsenin sijoituksia Nordnetin sosiaalisessa sijoitusverkostossa, Sharevillessä.
Mistä katsot mainitsemasi VIX-indeksin lukemat? Löydän hieman toisistaan eroavia lukuja eri lähteistä.
Se on vaan kumma, että aina, kun on ollut oston paikka osakemarkkinoilla, omassa taloudessa on samaan aikaan tilanne, jolloin vararahastot onnitettava käyttöön ja parhaat tuotot jäävät saavuttamatta.
Itsellä taas niin, että aina kun ostan, se osake lähtee laskuun. En tiedä pitäisikö harmitella muidenkin puolesta kun on selkeästi minun vika että tietty osake lähtee laskuun.
Aina kun Trumppi aiheuttaa tempuillaan osakkeiden alenemista, niin kannattaa ostaa ja hamstrata. Aina Trumpin aiheuttamaa äkkipudotusta on seurannut nousu. Tämä on hänen taktiikka, jolla lähipiiri tekee mukavia voittoja. Kannattaa itsekkin ottaa tästä pari siivua.
Eikös mikkisofta nimenomaan julkaissut odottettua paremman vuosineljänneksen? Ennuste CAPEX olivat ne mitkä johtivat laskuun, vai olenko lukenut väärin tiedotteita..?
Kun puhutaan eri pörssien tuotoista, olisi rankingin lisäksi hyödyllistä antaa lukijalle tiedoksi vuoden 2025 nousuprosentit. Helsinki on jotain 30 %, Oslo 20 %, Tukholma n. 10 %, Kööpenhamina 3 %? Huom! Paikallisissa valuutoissa. Arvaan 2026 nousuprosenttien kääntyvän toisinpäin.
Voisiko aamukirjeeseen lisätä yhteenvedon ylälaitaan bulletpointeilla (kuten esim. Inderesin uutiskirjeessä, AI:n tekemä yhteenveto)?
Aamukirje on jo lähtöjään melko lyhyt joten kasvattaisiko vaikkapa AI:n yhteenveto pelkästään resurssien kulutusta ja todellinen hyöty olisi minimaalinen?
Aika lyhyt tämä on jo sinälläänkin, mutta copilot tekee sen hetkessä jos haluat kun käytät edge-selainta. Voi myös sanoa sille että mitä preferoi.
AI-kupla taitaa olla puhkeamassa.
Prosenttien käsittely näyttää olevan vaikea laji myös talousekspertille!
Mielestäni kullan hinta on 98% kaikkien aikojen huipusta (tai 2% alle kaikkien aikojen huipusta)
Vähän tarkkuutta ilmaisuun!
Tämä menee “tykätyksi” heti vaan avaamalla, vaikka ei sydänsymbolia klikkaisi. Näin saa ainakin tykkäyksiä.
Se johtuu siitä, että käytämme nykyään yhtä ja samaa blogipohjaa joka päivä, eli eilisen sisältö korvataan tänään julkaistulla uudella materiaalilla. Tällöin myös vanhat tykkäykset ja kommentit jäävät näkyviin. Syynä ovat hakukoneoptimointiin liittyvät syyt: Berntsenin kirjoitukset ovat lähes aina aikaan sidottuja ja tietyn päivän tapahtumia käsitteleviä, minkä vuoksi niitä ei kannata kerryttää tänne Nordnet Blogiin.
Korjatkaa nyt hyvänen aika tuo ongelma. Jos en ole tykännyt artikkelista, se tarkoittaa että en tykkää siitä vaikka olisinkin tykännyt jostain aiemmasta artikkelista.
Korjatkaa nyt hyvänen aika tuo ongelma. Jos en ole tykännyt artikkelista, se tarkoittaa että en tykkää siitä vaikka olisinkin tykännyt jostain aiemmasta artikkelista.
Miksi nykyään ei enää pääse lukemaan esimerkiksi edellisen päivän juttua, vaikka yrittäisi tulla siihen sähköpostin linkin kautta? Nyt kaikki jutut ovat ”samalla” sivulla ja vanhat kirjoitukset häviävät. Toisin oli vielä jokin aika sitten.
Tämä tehdään käytännön syistä. Minulla on kuitenkin suunnitelmissa tehdä oma laskeutumissivu aamuraportille, jossa olisi myös arkisto. Kiitos palautteestasi.
Otsikossa lukee että isku Iraniin syöksytti öljyn hinnan ja nuoli osoittaa alaspäin. Otsikko on täysin harjaanjohtava suhteessa siihen mitä artikkelissa lukee ja mitä todellisuudessa tapahtui.
Kiitos palautteesta. Olemme ottaneet sen huomioon ja harkitsemme jatkotoimia. Yksi vaihtoehto voisi olla käyttää toisenlaisia kuvia, jotka tukevat tekstiä kokonaisuudessaan paremmin eikä muodosta riskiä, että lukijaa johdetaan harhaan.
Olemme käyttäneet nuolikuvia (ylös-, alas- tai vaakasuoraan osoittava nuoli) ilmaisemaan kotimaisen pörssin suunnan. Ne pohjautuvat Berntsenin aamukatsausten arvioihin siitä, mille tasolle Helsingin pörssi todennäköisesti avautuu.
/Alicia Nordnet
Jeesus-kristus… Tuo otsikko…
Nyt opettelemaan suomen kieltä.
“SYÖKSY” on alaspäin tapahtuvaa toimintaa. “SYÖKSY” ei voi olla nousua. Jos käytätte konekääntäjää, niin tarkastakaa nyt edes ihan perustasolla nuo tekstit.
-Toim. huom.
Kiitos palautteesta! Tämän voi kyllä laittaa suomenruotsalaisuuden, eli minun, piikkiin. Sanakirjan mukaan “syöksy” voi tarkoittaa myös “rusa” (kun puhutaan hinnoista esim. “rusa i pris”, vapaa käännös: hinnat nousevat rajusti), ja se mielikuva minulla oli mielessä otsikkoa kirjoittaessani.
Tajuan kuitenkin nyt, että suomen kielessä “syöksy” viittaa useimmiten jyrkkään laskuun, joten sanavalinta oli tässä epäsopiva.
/Alicia Nordnet