Siirry pääsisältöön

Osakesijoittajan askelmerkit vuodelle 2022 – mitä siintää horisontissa?

Tuloskasvu ratkaisee osakemarkkinoiden suunnan vuonna 2022. 

Vuosi 2021 jää historiaan sijoittamisen hulluna vuotena, jolloin sijoittajille mikään ei riittänyt – tai ainakaan mitkään vaatimattomat 20 prosentin tuotot. Hypetyksen kohteena olivat meemiosakkeet, kryptovaluutat, NFT:t sekä kehittyvän teknologian yhtiöt. Vuosi muistetaan myös ennätysvilkkaasta aktiviteetista pörssilistautumisissa ja yrityskaupoissa.

Kuluva vuosi oli vahva osakemarkkinoilla. Amerikkalaisia osakkeita sisältävä maailman seuratuin osakeindeksi S&P 500 on kallistunut osingot mukaan lukien noin 31 prosenttia vuoden alusta. Helsingin pörssin kokonaistuotto on ollut myös huima, noin 25 prosenttia. 

Osakemarkkinoiden kehitys jakautui tänä vuonna yhä selvemmin voittajiin ja häviäjiin. Vaikka S&P 500 -indeksi on sulkeutunut vuoden aikana jo 69 kertaa ennätyslukemiin, tuottokehityksen suhteen keskimääräisellä S&P 500 -indeksin osakkeella käydään kauppaa noin 18 prosenttia huipputason alapuolella.

Rapakon takana Yhdysvalloissa sijoittajat kiittävät vahvasta markkinakehityksestä markkina-arvoltaan suurimpia yhtiöitä eli Applea, Microsoftia, Googlea, Amazonia ja Teslaa. Kyseiset viisi yhtiötä muodostavat jo lähes neljänneksen S&P 500 -indeksiin lukeutuvien yhtiöiden markkina-arvosta.

Likviditeetti heikkenee asteittain markkinoilla – miten jätit pärjäävät?

Yhdysvaltain keskuspankki Fedin pääjohtaja Powell kommunikoi aiemmin joulukuussa, että keskuspankki supistaa korkean inflaation vuoksi arvopaperiostoja ripeämmin kuin se aiemmin suunnitteli. Fed varautuu nostamaan ensi vuonna kolme kertaa ohjauskorkoa. Se on yhteensä 75 korkopistettä.

Edellisen taloussyklin aikana Fed aloitti koronnostot 2015 vuoden lopulla. Sitä ennen keskuspankki ilmoitti koronnostoaikeista hyvissä ajoin syksyllä 2014. Koronnostoaikeet nostivat volatiliteettia osakemarkkinoilla. Sijoittajat hinnoittelivat korkeamman diskonttokoron osakekursseihin.

Vuoden 2015 koronnoston jälkeen turbulenssi osakkeissa jatkui vuoden 2016 alussa, joskin pitkälti myös Kiinan taloushuolien vuoksi. Fed uskaltautui toiseen koronnostoon vasta 2016 lopulla. Myös ensi vuonna 2022 Yhdysvaltain talouden kestävyys punnittaan koronnostojen yhteydessä. Kolme koronnostoa saattaa jäädä haaveeksi.

Rahoitusteorian mukaan korkotason noususta kärsivät eniten yhtiöt, joiden arvostustaso on korkea ja kassavirta on kaukana tulevaisuudessa. Suurimmista amerikkalaisyhtiöistä Tesla on siitä oiva esimerkki.

Muista jättiläisistä Applen, Microsoftin, Alphabetin (Googlen) ja Amazonin arvostustaso on vankemmalla pohjalla, toisin sanoen paremmin perusteltavissa suhteessa liiketoiminnan lukuihin. Siispä Fedin maltillinen 75 korkopisteen koronnosto toteutuessaan tuskin suoraan romauttaisi kyseisten yhtiöiden osakekurssikehitystä. 

Kyseisten johtavien yritysten arvostustaso on nykyään kuitenkin selvästi korkeampi kuin se oli vielä 2010-luvun alkupuolella. Arvostustasojen lähtötason vaikutus on huima osaketuottoihin. Applen, Microsoftin, Alphabetin ja Amazonin osakkeen vuosituotto olisi jäänyt viimeisen 10 vuoden aikana ”vain” noin 10 prosentin tuntumaan toteutuneen keskimääräisen noin 30 prosentin sijaan, jos ne olisi hinnoiteltu 10 vuotta sitten nykyisillä arvostuskertoimilla.

Suurimmat amerikkalaiset yhtiöt edustavat isoa painoa monista passiivisista rahastoista. Yhtiöiden osakekursseissa voi olla laskupaineita, jos likviditeetin vähentyminen markkinoilla heikentää passiivisten sijoitusrahastojen kysyntää. Edessä on kenties pitkästä aikaa osakepoimijan ja fundamenttisijoittajan aikajakso. Se tarkoittaa arvostustasoerojen tasoittumista, kun sijoittajat ylipainottavat fundamenttianalyysin perusteella poimittuja aliarvostettuja sijoituskohteita, eivätkä enää spekuloi saadakseen pikavoittoja muodikkaista suosikkiosakkeista.

Markkinoilta löytyy edelleen houkuttelevia vaihtoehtoja muun muassa arvoyhtiöiden joukosta. Niistä erityisesti korkean inflaatiobeetan osakkeet pärjäävät nykytilanteessa, jossa keskuspankit antavat inflaation laukata selvästi tavoitetasoa korkeammalla suuren valtionvelan vuoksi. Muun muassa energia ja raaka-aineet ovat esimerkkejä korkean inflaatiobeetan sektoreista.

Koronnostoihin liittyvää riskiä osakesijoittaja voi suojata ylipainottamalla korkean osinkotuoton yhtiöitä ja toisaalta suoraan koronnostoista hyötyviä sijoituskohteita kuten pankkeja.

Mitkä ovat lähtökohdat vuodelle 2022 verrattuna vuodentakaiseen?

Kokosin alla olevaan taulukkoon keskeisiä osakemarkkinoiden ja makrotalouden indikaattoreita Yhdysvaltain markkinoilta. Yhdysvaltain osakemarkkinat muodostavat noin 56 prosenttia maailman osakemarkkinoista markkina-arvoilla mitattuna. Siispä USA:n kehitys näyttää pitkälti koko globaalin osakemarkkinan suunnan myös ensi vuonna.

Eniten vuoden aikana muutoksia on tapahtunut makrotalouden puolella inflaatiossa ja talouskasvussa, joista jälkimmäinen on normalisoitunut pandemian aiheuttamista suurista muutoksista.

Osakemarkkinoiden arvostustason osalta muutokset vuoden aikana ovat olleet yllättävän pieniä. Itse asiassa S&P 500 -indeksin P/E-luku on jopa supistunut niin toteutuneilla tuloksilla kuin ennusteilla. Se on ollut vahvan tuloskasvun ansiota. Analyytikot odottavat erinomaista tulosvuotta 2022. Siispä osakekurssinousulle on vahvan tuloskasvun jatkuessa argumentteja.

Inflaatiopeikon kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Sijoittajat eivät toistaiseksi usko inflaation johtavan merkittävästi korkeampaan korkotasoon. Osakesijoittajan onneksi markkinakorot ovat pysyneet matalina ja toisaalta inflaatio rokottaa nykytilanteessa suhteellisesti enemmän korkosijoittajan kukkaroa.

Inflaatio tuskin merkittävästi rauhoittuu vuonna 2022. Pula niin hyödykkeistä, työvoimasta, energiasta, tuotantokapasiteetista kuin varastotilasta tukee hintojen nousua. Lisäksi suurella painolla inflaatiokorista löytyvät vuokrien hinnat kallistuvat huomattavasti USA:ssa vuonna 2022.

Vuosi20212020
S&P 500 pisteluku (27.12.2021 vs. 28.12.2020)4791,19¹3735,36
S&P 500, P/E-luku² (27.12.2021 vs. 1.1.2021)30,1835,96
S&P 500, P/E-luku tulosennusteilla³21,3023,76
Shiller P/E-luku (CAPE), S&P 500 (27.12.2021 vs. 30.12.2020)40,1934,19
“Buffett-indikaattori” (Markkina-arvo / BKT) USA (28.12.2021 vs. 30.12.2020)210,20 %183,70 %
S&P 500, osinkotuotto (27.12.2021 vs. 30.12.2020)1,24 %1,58 %
USA 10 vuoden valtionlainan tuotto 28.12.2021 vs. 28.12.20201,47 %0,93 %
Fedin malli, (S&P 500 -indeksin tulostuoton⁴ ja USA:n 10 vuoden valtionlainan tuottoero)3,22 %3,31 %
USA, vuotuinen inflaatio (11/2021 vs. 11/2020)6,80 %1,20 %
Yhdysvaltain keskuspankin ohjauskorko0%-0,25 %0%-0,25 %
Fedin tase (B$) (20.12.2021 vs 21.12.2020)8,797,40
USA, annualisoitu BKT:n muutos (Q3/2021 vs. Q3/2020)2,30 %33,80 %⁵
¹ kaikkien aikojen korkein pörssipäivän päätöslukema
² laskettu toteutuneilla tuloksilla
³ laskettu analyytikoiden seuraavan neljän kvartaalin tulosennusteilla
⁴ laskettu analyytikoiden tulosennusteilla
⁵ kaikkein aikojen korkein BKT:n kasvuprosentti

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Henri Huovinen
Henri Huovinen

Kirjoittaja on lehtori (liiketoiminta), sijoitusalan asiantuntija ja yrittäjä.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommenttia
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit