On hyvin suuri todennäköisyys, että sinä siellä ruudun toisella puolella haaveilet aikaisesta eläköitymisestä, ainakin jos kyselytutkimuksia on uskominen. Varsinaiseen FIRE-skeneen* lukeutuu kuitenkin huomattavasti pienempi joukko suomalaisia, mikä omien päätelmieni mukaan kertoo siitä, että aikainen eläköityminen jää usein pelkän haaveen tasolle.
Itselläni on jäljellä vielä yli 40 vuotta ennen varsinaista eläkeikää, mutta oma tavoitteeni on saavuttaa tuo jo paljon aikaisemmin. Mikäli saavutan taloudellisen riippumattomuuden tavoiteaikataulussani, on 35-vuotiaana edessä näytön paikka, pärjäänkö keräämälläni sijoitusvarallisuudella.
Ikuisena optimistina varaudun tietysti siihen, että saavutan kiitettävän sadan vuoden iän. Se tarkoittaisi peräti 65 vuotta FIRE-elämää. Tähän liittyen saan kuitenkin kerta toisensa jälkeen saman kommentin siitä, miten kuvittelen 500 000 euron osakevarallisuuden riittävän näin pitkän ajanjakson rahoittamiseen.
Oleellista on siis paljonko pystyn nostamaan sijoituksistani ilman, että rahat loppuvat kesken kaiken. SWR (Safe Withdrawal Rate) määrittää sen, kuinka monta prosenttia varoista on turvallista nostaa vuosittain. Koko aihe on firettämisen ydintä. Se määrittää, milloin tavoite on saavutettu ja millaisen elintason se pystyy tarjoamaan. Mikäli tavoitteena on jättäytyä työelämästä, voivat väärät arviot ajaa liian aikaisen eläköitymisen myötä konkurssiin tai pidentää työuraa jopa useilla vuosilla täysin turhaan. Pyrin välttämään kummankin kohtalon.
Nostostrategioita on useita ja ne tuntuvat tarjoavan valmiin ratkaisun varojen nostamiseen, mutta todellisuudessa asia ei ole ehkä aivan näin suoraviivainen. Haluankin avata tarkemmin mistä tässä on kyse ja mitä otan itse huomioon oman tulevan fire-elämäni rahoittamisessa.
Unohda 4 %:n sääntö
Perinteisenä nyrkkisääntönä pidetty, niin sanottu neljän prosentin sääntö perustuu tutkimuksiin, kuten Trinity Studyyn, jonka mukaan voit nostaa 4 % sijoitusvarallisuudestasi vuosittain ilman, että sijoitusomaisuutesi hupenee 30 vuoden ajanjaksolla. Konservatiivisempi arvio sanoo että 2 %:n SWR olisi realistisin, mutta tämä tekee taloudellisesta riippumattomuudesta monelle, pelkästään keskiluokkaistakin elämää havittelevalle, täysin utopistisen tavoitteen (4000 €/kk bruttotulo vaatii noin 2,4 miljoonan euron salkun!).
Varmaa on se, että varallisuuden tulee vuosi toisensa jälkeen kasvaa vähintään inflaation verran, mikäli elintaso halutaan pitää samalla tasolla loppuun saakka. Keskimääräisellä 2 %:n inflaatiolla tulisi salkun kokonaistuoton siis olla vähintään 6 % käyttäessä perinteistä 4 %:n sääntöä.
Oma tavoitteeni on pystyä nostamaan (inflaatiokorjattuna) noin 20 000–30 000 € vuodessa. Tämä tarkoittaa 500 000 euron salkussa jopa 6 %:n nostoa, jolloin kokonaistuoton tulisi olla vuosi toisensa jälkeen vähintään 8 %, mikäli inflaatio on 2 %. Ei mahdotonta, mutta hyvin epätodennäköistä varsinkaan 65 vuoden aikajanalla.
Pelkkien prosenttien tuijottamisen sijaan olennaisempaa on hahmottaa, millaisen tulotason oikeasti tarvitset elämiseen. Jos markkina romahtaa, tätä metodia käyttämällä tulosi laskevat joka tapauksessa riippumatta siitä, käytätkö 2, 4 tai 6 %:n nostosääntöä. Pelkkään prosenttilukuun nojaaminen on siis käytännön tasolla varsin epävarma strategia. Puhumattakaan siitä että myös oma kulutuksesi todennäköisesti elää ja muuttuu.
Syö kassa
Fireskenessä ehkä tyypillisempi, mutta muuten varsin epätyyppillinen näkemykseni on, että sijoitusomaisuus tulee kuluttaa pois. En todennäköisesti tee yhtään mitään lähes miljoonan euron potilla enää 90-vuotiaana, eikä käärinliinoissakaan tunnetusti ole taskuja. Kassaa kannattaa siis alkaa syömään jo hyvissä ajoin, jolloin helpotan omaa tuottotavoitettani sillä, että salkkuni ei tarvitse enää pysyä inflaation perässä tai välttämättä edes kasvaa.
Asetelma muuttuu olennaisesti sillä, että voin hyvillä mielin lähteä syömään pääomaa esimerkiksi jo 65-vuotiaana, jolloin 500 000 euron alkuperäinen osakevarallisuus olisi 2 %:n vuosittaisella kasvamaan jääneellä tuotolla yli 900 000 €. Loppuelämäksi eli ikävuosille 65–100 jäisi n. 2 140 euron bruttotulo kuukautta kohden, vaikka tuo lähes miljoonan potti ei tuottaisi enää euroakaan viimeisten 35 elinvuoden aikana. Se mitä tuolla rahalla siinä vaiheessa saa on taas aivan toinen juttu, mutta ei unohdeta muita tuloja!
Monen tulonlähteen FIRE
Nuo myöhäisemmät ikävuodet tarjoavat hyvällä tuurilla myös mahdollisuuden saada eläkettä, joka jälleen laskee sijoituksista vaadittavaa tuloa. Myöhempään ikään sijoittuu usein myös perinnöt, joita suomalaiset saavat keskimäärin joitain kymmeniä tuhansia. Moni elää vanhuutensa pelkästään näiden varassa, joten tilanteeni mahdollisen lähes miljoonan euron salkun kanssa ei ole hullumpi, vaikka sijoituksista saatava tulo olisikin odotettua vähemmän.
Palataan ajassa kuitenkin vielä fire-elämäni alkuun. 35-vuotiaana 500 000 euron osakevarallisuuden lisäksi minulla on todennäköisesti tämänhetkinen, puolisoni kanssa yhteinen, yli miljoonan euron asuntovarallisuus. Asunnot ovat velattomia ikävuosien 40 ja 50 välillä, ja tekevät tuolloin osuudekseni kuukausittaisesta nettokassavirrasta nykyrahassa noin 2 000 €. Voisin siis hyvin olla useamman vuodenkin nostamatta lainkaan varoja osake- ja rahastosalkusta, olettaen että vuokralaiset vain maksavat vuokransa säntillisesti. Nuo kriittiset 5–15 vuotta ennen velattomuutta tarjoavat tietysti myös mahdollisuuden sopeuttaa omaa talouttani lyhennysvapaalla. Yksi vaihtoehto on tuossa vaiheessa myydä koko asuntovarallisuus, mikä mahdollistaisi konservatiivisemman 3 %:n nostoprosentin.
Yksi firekeskustelussa usein sivuun jäävä aihe on myös aktiivisesta työstä saatava tulo firen aikana. Palkat, palkkiot ja muut korvaukset kuuluvat suurella todennäköisyydellä elämään firen jälkeen. En usko kenenkään tuohon pisteeseen päässeen jäävän täysin yhteiskunnan ulkopuolelle. Oma aikani menisi todennäköisesti jollain tapaa tuottavan tekemisen parissa kuten valmentajana, yhdistysten/yritysten hallitustoiminnassa tai tuottamalla sisältöä minua kiinnostavista aiheista.
Heipat Suomelle
Tähän saakka omaa elämääni eniten avartanut kokemus on ollut muiden kulttuurien näkeminen ja kokeminen. Olenkin varsin mielissäni ajatuksesta, että firen saavutettuani voin vapaammin valita missä vietän aikaani. On useita maita, joissa voisin hyvin kuvitella viihtyväni pidempäänkin, joissa pääomatulojen verotus on huomattavasti Suomea alhaisempi ja elinkustannukset samalla selvästi edullisemmat. Aika hyvä kolmen suora firettäjälle!
Vaikka en muuttaisi pysyvästi toiseen maahan, on usein pelkkä matkailukin Suomessa asumista halvempaa. Edellinen, lähes kolmen kuukauden reppureissuni Aasiassa muutama vuosi takaperin maksoi noin 2 000 euroa koko kolmen kuukauden ajalta sisältäen kaiken lennoista hupiin, majoitukseen ja ruokailuun. Yksi hyvin mahdollinen skenaario on siis muuttaa esimerkiksi Kaakkois-Aasiaan aina talveksi, mikä laskisi elinkustannuksiani entisestään.
Suomen veroja ja elämisen hintaa pakenemisen ei tarvitse olla edes pääsyy, vaan mukava matkailusta saatava sivutuote.
Riskit
Palataan takaisin itse nostostrategiaan ja ennen kaikkea sen haasteisiin. Entä jos markkinat sukeltavat, kulut nousevat äkillisesti tai elämä tuo eteen odottamattomia haasteita?
Optimistisuuteni suorastaan ärsyttää joitain ihmisiä, joten vaihtelun vuoksi otetaan esiin worst case scenario, jossa 35-vuotiaana irtisanoudun työstäni ja alkaa taantuma. Ensimmäisen vuoden aikana osakevarallisuuteni laskee 10 %. Pankki ei myönnä lyhennysvapaata, sillä asuntojen arvo on laskenut miinuksen puolelle ja kaikki vuokralaiset jättävät vuokransa rästiin. Stressi tästä kaikesta tekee minut työkyvyttömäksi, mutta en ole oikeutettu sairaspäivärahaan. Elämä potkii muutenkin päähän, jolloin kaiken tämän seurauksena kuluni nousevat ja ovat nyt 4 000 €/kk.
Ensimmäisenä vuonna joudun realisoimaan puolen miljoonan salkustani aluksi 48 000 €, jonka jälkeen 10 % sulaa vuoden mittaan pois. Vuoden lopussa jäljellä on enää 406 800 €
Tämä sama kaava toistuu uudelleen ja..
- 2. vuonna jäljellä on 322 900 €
- 3. vuonna jäljellä on 247 400 €
- 4. vuonna jäljellä on 179 500 €
- 5. vuonna jäljellä on 118 300 €
- 6. vuonna jäljellä on 63 300 €
- 7. vuonna jäljellä on 13 800 €
- 8.vuonna rahat loppuvat kesken vuoden
Salkkuni on laskenut nyt siis 10 % joka vuosi kahdeksan vuotta peräkkäin. Mikäli kaavaan haluaa ujuttaa vielä jonkun yllättävän kulun voi viimeisen vuoden höylätä kokonaan pois. Totuus on se, että kyllä, varallisuus voi laskea merkittävästi ensimmäisten vuosien aikana, vaikka pitkällä aikavälillä markkinat palautuisivat. Samaan yhteyteen voi sattua henkilökohtaisen elämän ja asuntomarkkinan kriisit, mutta pidän tätä hyvin epätodennäköisenä.
Uskon minulla olevan tuossa tilanteessa muita murheita kun taloudellinen riippumattomuus, mutta tässä yksi skenaario joka voisi ajaa minut vararikkoon. Tai toisin sanoen palauttaa minut takaisin oravanpyörään ja taloudellisesti samaan tilanteeseen missä todella moni kanssakulkijakin on. En siis näe tätä riskiä syynä nostaa sijoitusvarallisuustavoitettani ainakaan vielä tässä vaiheessa.
Live, Laugh, Lotto
Oma tulkintani siitä, miksi puolet suomalaisista vain haaveilevat aikaisemmasta eläköitymisestä on se, että suunnitelmaa tämän toteuttamiseen ei ole. Lottovoitto on helppo haave, koska sen eteen ei tarvitse tehdä juuri mitään muuta kuin ostaa arpa ja loppuelämän rahoittaminenkin on helppoa, kun voitetussa summassa on vain tarpeeksi nollia perässä.
Taloudellinen riippumattomuus, fire ja aikaisempi eläköityminen taas vaativat toki enemmän, mutta ovat huomattavasti todennäköisempiä saavuttaa kuin lottovoitto. Mikäli varallisuus on tarkoitus käyttää elämän aikana, ei taloudelliseen riippumattomuuteen vaadittavan sijoitusvarallisuuden tarvitse edes olla eurojackpot-kokoluokkaa.
Kuulenkin paljon mielummin epäilyksiä siitä, kuinka saan seitsemässä vuodessa taloudelliseen riippumattomuuteen vaadittavan sijoitusvarallisuuden kasaan, kuin siitä miten saan sen riittämään. Oma fokukseni on siis tällä hetkellä vielä vahvasti varallisuuden kerryttämisessä, mutta toivottavasti tämä tarjosi ainakin hieman selkeyttä epäilyksiin tuon summan riittävyydestä.
*FIRE = Financial Independence, Retire Early eli taloudelliseen itsenäisyyteen ja aikaiseen eläköitymiseen tähtäävä elämäntapa.