Minä sijoitan: analyytikko Kaisa Vanha-Perttula listaa 5 kriteeriään ostopäätöksiin pörssissä

Kaisa työskentelee osakeanalyytikkona Inderesillä ja on mukana rakentamassa kaikille sijoittamisesta kiinnostuneille suunnattua Inderes Femme -yhteisöä. Nordnet Female Networkin Minä sijoitan -haastattelussa Kaisa kertoo, miten rahapuhe kotona antoi eväitä taloudelliseen itsenäisyyteen, mikä on hänen suurin onnistumisensa sijoittamisessa – ja millainen rikkaus on olla töissä ympäristössä, jossa sijoittaminen on osa arkea. Kaisa myös paljastaa ostojensa ohjenuorana toimivan check-listan.

Olen Kaisa ja työskentelen Inderesillä osakeanalyytikkona. Lisäksi olen mukana rakentamassa Inderes Femmeä – yhteisöä, jonka ytimessä on ajatus siitä, että sijoittaminen kuuluu kaikille. Töiden ohella viimeistelen kauppatieteiden maisterin tutkintoa Vaasan yliopistossa.

Helsingissä olen viihtynyt jo lähes viisi vuotta, mutta juuret löytyvät Varsinais-Suomesta Loimaalta. Ehdin myös pyörähtää Turussa opintojen parissa, kunnes tie toi Helsinkiin töihin Nordnetille sijoitusmaailman pariin. Sijoittamisen maailma tempaisi mukaansa – ja on ollut mahtavaa päästä tekemään siitä itselleen ammatin.

Milloin aloitit sijoittamisen ja mikä innoitti sinut aloittamaan?

Olen ollut pienestä asti kiinnostunut rahasta ja säästämisestä. Meillä puhuttiin kotona raha-asioista aina avoimesti, ja vanhemmat opettivat jo varhain rahan arvon – ja sen, että sen eteen pitää myös tehdä töitä.

Lukiossa aloin miettiä, voisiko säästöilleen keksiä parempaa käyttöä kuin tilillä makuuttaminen. Ajatus kirkastui korkeakoulussa, kun sijoittamisesta tuli yhä useammin puhetta kavereiden kanssa. Lopulta aloitin sijoittamisen keväällä 2020 – juuri ennen koronadippiä. Ajoitus oli villi, mutta opettavainen.

Aloitin yhdistelmärahastolla (jonka myöhemmin myin kuluja kauhistellen) ja parilla indeksirahastolla. Kevään markkinamyllerrys oli aloittelevalle sijoittajalle vuoristorataa: ensin ahdistus, sitten ympärillä vellonut “helpot tuotot” -hypetys. Ensimmäiset osakeostot seurasivat pian perässä – ja myönnettäköön, että alkuun mentiin vahvasti mutulla. Osa onnistui, osa ei, mutta tärkeintä oli, että aloitin sijoittamisen.

Sijoittamisesta tuli nopeasti tärkeä harrastus – ja samalla syttyi kipinä fundamenttisijoittamiseen.

Sijoittamisesta tuli nopeasti tärkeä harrastus – ja samalla syttyi kipinä fundamenttisijoittamiseen. Halusin ymmärtää, mitä yhtiöt oikeasti tekevät, miten ne asemoituvat markkinalla ja millä keinoin ne luovat arvoa omistajilleen. Uteliaisuudesta kasvoi intohimo, joka ohjasi lopulta myös opintojen ja uran suuntaa: pääaine vaihtui markkinoinnista rahoitukseen, valmistuin tradenomiksi ja jatkoin maisteriopintoja yliopistossa.

Tänä päivänä saan analyytikkona työskennellä juuri niiden asioiden parissa, jotka alun perin veivät mukanaan osakesijoittamisen maailmaan.

Mitä eri tapoja olet hyödyntänyt perehtyessäsi sijoittamiseen?

Sijoittamiseen perehtyessäni olen hyödyntänyt vähän kaikkea – tietoa kun on tarjolla loputtomasti, mutta oppiminen vaatii ennen kaikkea uteliaisuutta ja aikaa. Alkuun ahmin sijoituskirjoja ja kuuntelin podcastejä, ja samoihin aikoihin aloin seurata aktiivisesti talousuutisia.

Yksi tärkeimmistä asioista kiinnostuksen ylläpitämisessä on ollut ihmiset ympärilläni. Olin pitkään mukana Nuorten Osakesäästäjien toiminnassa, jossa pääsi keskustelemaan aiheesta laidasta laitaan muiden sijoittamisesta kiinnostuneiden kanssa. Nykyään saan jakaa tätä kiinnostusta myös Inderes Femmen kautta – yhteisössä, jossa sijoittamisesta, taloudesta ja rahasta puhutaan ilman turhaa vakavuutta. Myös monien ystävien kanssa sijoittaminen on säännöllisen epäsäännöllinen puheenaihe – ideoita ja ajatuksia vaihdellaan puolin ja toisin.

Ehkä paras työsuhde-etu onkin ollut se, että saa oppia ja sparrailla aiheesta itseään viisaampien kanssa.

Työt sekä Inderesillä että aiemmin myös Nordnetillä ovat olleet uskomattoman opettavaisia. On rikkaus olla töissä ympäristössä, jossa sijoittaminen on osa arkea – ja ehkä paras työsuhde-etu onkin ollut se, että saa oppia ja sparrailla aiheesta itseään viisaampien kanssa.

Millainen on sijoitusstrategiasi? Miten kuvailisit itseäsi sijoittajana?

Sijoittajana olen utelias ja innokas, mutta en mitenkään erityisen aktiivinen – ainakaan transaktioiden määrällä mitattuna. Pyrin löytämään salkkuuni yhtiöitä, jotka ovat laadukkaita, omaavat kestäviä kilpailuetuja ja luovat omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä. Haluan omistaa yhtiöitä, joiden liiketoimintaa ymmärrän ja joista olen aidosti kiinnostunut. Mielenkiinto ruokkii oppimista – ja oppiminen taas ruokkii mielenkiintoa. Se on mielestäni aika lyömätön kombo, myös sijoittamisessa.

Vaikka osakepoiminnat ovat minulle se sijoittamisen mielenkiintoisin osa, hajautan salkkuani myös kustannustehokkailla indeksirahastoilla kuukausisäästöjen kautta. Uskon siihen, että yksinkertainen voi usein olla tehokasta – eikä monimutkaisuus automaattisesti tarkoita parempaa lopputulosta. Välillä jopa päinvastoin. Indeksirahastot tuovat salkkuun vakautta ja toimivat hyvänä tukijalkana osakesijoitusten rinnalla.

Sijoitatko jotain tiettyä tavoitetta varten? Jos, niin mitä?

Tavoitteena on toki tehdä tuottoa, mutta en haaveile jääväni eläkkeelle 35-vuotiaana. Enemmänkin haluan rakentaa sellaista taloudellista turvaa, joka antaa vapauden valita itse, mitä haluan tehdä ja mihin haluan käyttää rahaa – oli se sitten matkustaminen, harrastukset, perhe tai oma koti.

Toisaalta sijoitan myös oppiakseni. Haluan ymmärtää paremmin, mikä tekee yhtiöstä menestyksekkään – tai toisaalta, miksi jokin yhtiö epäonnistuu. Sijoittaminen onkin loistava harrastus: se tarjoaa loputtomasti opittavaa – ja sitä voi tehdä käytännössä niin kauan kuin järki päässä liikkuu. Warren Buffett on siitä elävä todiste.

Miten valitset sijoituskohteesi?

Lähden useimmiten liikkeelle perehtymällä yhtiöön ja sen liiketoimintamalliin. Tässä vaiheessa hyödynnän erityisesti yhtiön omia materiaaleja – kuten vuosikertomuksia, pääomamarkkinapäivien (CMD) esityksiä ja johdon haastatteluja. Lisäksi teen pienen sukelluksen toimialaan ja pyrin ymmärtämään yhtiön aseman kilpailukentässä.

Kun kokonaiskuva yhtiöstä ja sen markkina-asemasta on hahmottunut, peilaan sitä omien kriteerieni kautta:

1. Liiketoiminta, jonka ymmärrän ja jota on mielenkiintoista seurata
2. Hyvät kasvunäkymät
3. Kestävät kilpailuedut
4. Kyky luoda onnistuneesti omistaja-arvoa
5. Hyvät näytöt kyvystä uudistua koko ajan muuttuvassa maailmassa

Nämä viisi kohtaa toimivat mulle eräänlaisena ”check-listana” ennen ostopäätöstä. Ehkä tällainen ponnahdusikkuna voisi tulla automaattisesti esiin, kun on painamassa osta-painiketta? 😁

Kuuluuko sijoittaminen jollain tavalla arkirutiineihisi, ja miten?

Ehdottomasti – sijoittaminen kuuluu mun arkeen! Toki tämä liittyy vahvasti uravalintaani, sillä työni puolesta tulee seurattua jatkuvasti, mitä markkinalla tapahtuu ja miten yhtiöillä menee.

Kulutan paljon yhtiöiden omia materiaaleja, kuten aiemmin mainitsemiani vuosikertomuksia, CMD-materiaaleja ja toimitusjohtajien katsauksia.

Lisäksi tulee luettua päivittäin talousuutisia – sekä kotimaisia että kansainvälisiä – ja tietenkin Inderesin analyysit kuuluvat vakiokalustoon. Tykkään myös kuunnella sijoitus- ja talouspodeja, kuten Acquired, Vernerin Vartti, Raharadio ja Sijoituskästi. Aamurutiinien taustalle ne sopii täydellisesti – laittautumiseen, kahvikupposen kylkeen tai matkalle töihin.

Myös sijoituskirjallisuus kiinnostaa edelleen ja sitä tulee yhä kulutettua. Tällä hetkellä tahti on tosin vähän hidastunut, kun työpäivien aikana tulee jo syvennyttyä niin paljon aiheeseen ja gradu vaatii työpäivien jälkeen oman aikansa. Mutta suosittelen ehdottomasti sijoituskirjojen lukemista – se on loistava tapa oppia ja kehittää omaa ajattelua.

Keskustellaanko perheessänne rahasta? Jos kyllä, niin millä tavalla?

Lapsuudesta muistan erityisen hyvin sen, että rahasta on aina puhuttu meillä avoimesti ja rahankäyttöä opeteltiin pienestä pitäen. Ollaan myöhemmin vanhempien kanssa muisteltu, miten mulla oli lapsena aina säästölipas käytössä – sinne kerättiin kolikot ja setelit talteen, milloin synttärilahjoista tai isältä saadusta palkasta, kun olin auttamassa polttopuiden pinossa, maalauspuuhissa tai ruohonleikkuussa.

Säännöllisin väliajoin laskin paljonko säästöjä oli kertynyt, ja yhdessä mietittiin, mihin rahat kannattaisi käyttää – ja miten tärkeää on, että osa niistä jää myös sivuun. Toivoin usein lahjaksi rahaa ja kävin ahkerasti isällä töissä, koska halusin kasvattaa säästöjäni. Aloitin myös varhain käymään kesätöissä juuri samaisesta syystä. Sijoittamisesta ei silloin vielä puhuttu, mutta sain jo nuorena vahvan ymmärryksen rahan arvosta ja säästämisen merkityksestä.

Lähtökohdat olivat siis hyvät – myöhemmin piti enää keksiä, miten niille säästöille saisi myös tuottoa.

Mikä on ollut pahin sijoitusmokasi? Entä suurin onnistumisesi?

Ehkä pahin sijoitusmokani osui ihan sijoitusurani alkuun, kun aloitin sijoittamisen vuoden 2020 hurmoksessa – kurssit nousivat, IPOt tarjosivat hurjia tuottoja ja kaikki puhuivat sijoittamisesta. Kokemattomana oli helppo uskoa, että onnistumiset johtuivat omasta neroudesta, eivät markkinan myönteisestä kehityksestä. Itsevarmuus kasvoi, mutta ilman kunnollista pohjaa. Kun markkina kääntyi ja salkku hohti punaisena, tuli realismi vastaan. Kuten sanonta kuuluu: “Osakemarkkina on kallis paikka oppia itsestään.”

Parhaita tuloksia ei saa seuraamalla hypeä, vaan ajattelemalla itse – ja löytämällä sijoitusideoita ennen kuin niistä tulee valtavirtaa.

Onneksi olin sijoitusurani alkutaipaleella, joten oppirahat jäivät maltillisiksi. Tärkeintä oli oivaltaa, ettei parhaita tuloksia saa seuraamalla hypeä, vaan ajattelemalla itse – ja löytämällä sijoitusideoita ennen kuin niistä tulee valtavirtaa.

Suurin onnistumiseni on ehdottomasti se, että ylipäätään aloitin sijoittamaan. Sijoittaminen on tuonut mukanaan valtavasti oppeja, vienyt eteenpäin opinnoissa ja työelämässä – ja siitä on tullut itselle tärkeä harrastus. Jos yksi konkreettinen onnistuminen pitää nostaa, niin olen oppinut myös päästämään irti yhtiöistä ja myymään osakkeita. Yhtiöihin on nimittäin helppo rakastua – mutta kuten Buffett on todennut: ”The stock doesn’t know you own it.”

Vinkkisi muille sijoittajille?

Sijoittaminen on loppujen lopuksi aika yksinkertaista – mutta ei silti helppoa. Tunteet, kohina ja jatkuva uutisvirta koettelevat kärsivällisyyttä, vaikka sijoittamisessa kyse on lopulta pitkästä pelistä. Lyhyellä aikavälillä voi tapahtua mitä tahansa, mutta mitä pidempi aikajänne, sitä suurempi on todennäköisyys onnistua.

Poimi ideoita ja ole utelias, mutta älä koskaan ulkoista omaa ajattelua.

Yksi kysymys, jonka ääreen palaan usein itsekin on tämä: onko yhtiön liiketoiminnassa tapahtunut jotain, mikä oikeasti muuttaa näkemykseni siitä? Se auttaa pitämään fokuksen yhtiön fundamenteissa – ei markkinan tunnelmissa.

Tänä päivänä sijoittamisesta kiinnostuneella on etulyöntiasema. Tietoa on tarjolla enemmän kuin koskaan – kirjoista, podeista ja somesta. Mutta tärkeintä ei ole tietää kaikkea, vaan olla aidosti kiinnostunut oppimaan ja ymmärtämään. Poimi ideoita ja ole utelias, mutta älä koskaan ulkoista omaa ajattelua.

Mihin panostat/mistä pihistät?

Rakastan matkustamista, ja siihen olen valmis panostamaan – se on mulle asia, jota ei voi mitata pelkällä rahalla. Mahdollisuus nähdä maailmaa, oppia eri kulttuureista ja samalla itsestään on ihan korvaamatonta.

Samaan aikaan olen arjessa aika tarkka, mutta en kuitenkaan laske jokaista euroa – haluan myös nauttia elämästä ja sallia itselleni pieniä iloja ilman huonoa omaatuntoa. Kaiken ei tarvitse olla viimeisen päälle optimoitua.

Tärkeintä on, että saan kuukausittain laitettua jotain sivuun sijoituksia varten. Se tuo turvaa, rytmiä ja auttaa välttämään heräteostoksia. En ehkä ole siis mikään täydellinen säästövinkkiguru – mutta ehkä juuri siksi tiedän, mikä omassa arjessa toimii.

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.