Siirry pääsisältöön

Miksi osakesijoitusten hajauttaminen kotipörssin ulkopuolelle kannattaa?

Monella sijoittajalla on mielikuva, että sijoittaminen kotimaisiin, mutta liiketoimintansa osalta globaaleihin yhtiöihin tuo riittävän hajautuksen.

Hajauttamista kutsutaan sijoittajan ainoaksi ilmaiseksi lounaaksi. Hajautuksen hyöty korostuu, kun salkkuun lisätään osakkeita, joiden tuottojen välinen korrelaatio on matala. Siispä hajautuksen tavoitteena on pienentää salkun riskiä eli volatiliteettia, mutta ei tinkiä tuotto-odotuksesta.

Osakesijoitusten hajauttaminen on taitolaji siinä missä osakepoiminta. Moni osakesalkku saattaa näyttää nopeasti katsottuna kattavasti hajautetulta, mutta sen tarkempi analysointi paljastaa osakesalkun sisältävän tuottokehityksen suhteen ”liian” samanlaisia osakkeita tai vaikkapa osakerahastoja. Yhtä kattava hajautushyöty saataisiin monessa tapauksessa rakennettua yhdellä laajalla osakeindeksillä.

Hajautuksen lisäarvo osakesalkulle on merkittävästi korkeampi, kun salkkuun lisätään tuotto-ominaisuuksiltaan erilaisia sijoituskohteita. Se tarkoittaa esimerkiksi hajauttamista eri taloussykleissä menestyviin yhtiöihin ja toisaalta erilaisiin sijoitustyyleihin. Niitä ovat muun muassa arvo, yhtiön markkina-arvo, kasvu, laatu, matala volatiliteetti ja osinko.

Sijoitustyylien välinen hajautus tasoittaa sijoitustien kuoppia

Sijoitustyyleistä arvoyhtiöt ja pienet yritykset voittavat yleensä markkinat talouskasvun elpyessä taantuman jälkeen. Laatu- ja osinkoyhtiöt sekä matalan volatiliteetin yhtiöt sitä vastoin ovat keskimäärin houkuttelevia valintoja pitkään salkkuun. Ne voittavat markkinat varsinkin heikentyvän talouskasvun aikana, jolloin osakemarkkinoiden kurssikehitys on sivuttaissuuntaista, tai jopa laskevaa.

Sijoitustyylien välinen hajauttaminen pienentää taloussyklien vaihtelujen lisäksi myös muita makrotalouden aiheuttamia riskejä salkussa. Esimerkiksi korkean inflaation aikana laatuyhtiöt ja arvoyhtiöt ovat yleensä vahvemmilla kuin kasvuyhtiöt. Sitä vastoin maltillinen inflaatio tarkoittaa yleensä myös matalaa korkotasoa, mistä hyötyy eniten nopeasti kasvavat pienet yritykset. Siispä hajauttaminen sijoitustyylien välillä kannattaa, koska sijoitustyylit toimivat eri aikaan.

Hajauttaminen eri osakemarkkinoiden sektorien välillä on myös yleinen ja varteenotettava vaihtoehto. Sektorien välisellä hajautuksella tosin on päällekkäisyyksiä eri sijoitustyylien kanssa. Tietyt sektorit, kuten finanssiala, sisältävät perinteisillä mittareilla tarkasteltuna enemmän arvoyhtiöitä kuin esimerkiksi teknologia, joka koostuu suuresta joukosta kasvuyrityksiä. Päällekkäisyyttä voidaan vähentää, jos sijoitustyylejä tarkastellaan myös sektorin sisällä, ei koko markkinan tasolla. Se tarkoittaa esimerkiksi arvoyhtiöiden poimimista saman sektorin yhtiöiden joukosta.

Hajauttaminen myös ulkomaisiin pörsseihin on edullinen vakuutus

Moni sijoittaja ajattelee, että riittävän kansainvälisen hajautuksen saa sijoittamalla kotipörssin kansainvälisiin yhtiöihin. Se ei kuitenkaan poista maakohtaista riskiä. Historia on osoittanut, että noin joka 20:s länsimainen valtio ajautuu suurin talousvaikeuksiin ja jopa konkurssin partaalle keskimääräisen ihmiselämän aikana.

Harva meistä olisi esimerkiksi osannut ennustaa Saksan hyperinflaatiota ja siitä johtunutta pörssiromahdusta, tai vaikkapa Yhdysvaltojen nousua maailman talousmahdiksi viime vuosisadan aikana. Vielä 1900-luvun alussa Eurooppa dominoi osakemarkkinoita. Muutos on ollut sen jälkeen huima. Nykyään Yhdysvaltain osuus markkina-arvoilla mitattuna on reilusti yli puolet maailman osakemarkkinoista.

Markkinapaikkojen voimasuhteiden muutoksilta on vaikea suojautua hajauttamalla vain kotipörssin kansainvälisiin yhtiöihin. Esimerkiksi Helsingin pörssi on reunamarkkina ja sille on tyypillistä korkea ulkomaalaisomistus. Ulkomaiset sijoittajat keventäisivät omistuksiaan Helsingin pörssissä, jos Suomen tai euroalueen makrotalouden riskit kasvaisivat merkittävästi.

Osakesijoitusten hajauttaminen siis kannattaa, erityisesti järkevä hajauttaminen.

Henri Huovinen
Henri Huovinen

Henri Huovinen on lehtori (liiketoiminta), sijoitusalan asiantuntija ja yrittäjä.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
1 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
hajoittaminen vs. keskittäminen
hajoittaminen vs. keskittäminen
06.11.2021 16:57

Ihan mielenkiintoinen ja hyvä kirjoitus. Hajoittaminen vs. keskittäminen on ikuisuuskysymys johon ei ole oikeaa vastausta. Mutta eikö sekin ole riskiä kun sijoitat rahoja esim. Kiinaan tai Venäjälle? Lisääkö hajoittaminen Afrikkaan sijoittajalle turvaa tai tuottoa?

Kuten elämässä eri vakuutuksien ottaminen, mikä menee liiallisuuksiin? Voihan sitä ottaa vakuutuksen vaikka meteoriitin osumaa varten, mutta onko siinä järkeä? Jos suomalaiset globaalit yritykset alkaisivat kaikki kaatua tai edes vajota pohjamutiin, niin maailma olisi todennäköisesti sellaisessa tilanteessa, että salkun arvon sulaminen ei olisi pahin murhe. Olen siis sitä mieltä, että kannattaa hajoittaa (myös joihinkin ulkomaihin), mutta ei sitä tarvitse eikä kannata joka maailman kolkkaan rahojaan työntää.