Siirry pääsisältöön

Investoinneilla investointeja Suomeen

Olen esittänyt, että Suomen kannattaisi ottaa niin paljon lainaa kuin saa ja sijoittaa rahat taloutemme tulevaisuuteen. Ajatuksen hahmottamiseksi olen puhunut luotijunayhteyksistä Pietarin ja Tukholman sekä Oulun ja Berliinin välille, sekä Helsingin lentoaseman kaukoliikenteen kapasiteetin moninkertaistamisesta. Suomi on nykyisessä globaalissa taloudessa kuin saari. Tänne ei pääse kuin lentäen tai laivalla.

Minkään valtion ei kuitenkaan kannata ryhtyä pyörittämään bisnestä. Se ei valtiolta luonnistu, ainakaan voitollisesti. Mutta valtio voi varsin hyvin investoida yritystoiminnan edellytysten parantamiseen. Ongelmana on tietenkin se, miten varmistaa oikeanlaiset investoinnit.

Juna liikkuu jo

Kun korot ovat matalalla ja talouskasvu tökkii, on pakko uskaltaa. Hollanti, Saksa ja Ranska uskaltavat: miljardisijoituksia tehdään energiantuotantoon, vihreään siirtymään ja infraan. Yhdysvalloissa presidentti Biden allekirjoitti juuri lain, jolla infraan sijoitetaan sikäläinen triljoona (eli tuhat miljardia). Tarpeeksi pitkillä lainoilla inflaatiokaan ei pääse vaikuttamaan, kun uudelleenrahoitustarvetta ei ihan heti ole.

Kultainen sääntö

Euroopan unionissa on kaiken lisäksi alettu puhumaan “kultaisesta säännöstä”, jonka puitteissa EU:ssa on sallittua ylivelkaantua, kunhan se tehdään vihreän siirtymän jalkauttamiseksi. On huomattu, että rahan saatavuus on käytännössä loputon samalla, kun vastuullisten ja tuottavuutta parantavien investointien tarve on suurempi kuin koskaan. Määrällisen elvytyksen letkuissa makaava potilas kun pysyy hengissä, muttei parane.

Suomi ei luterilaisten silmälasien takaa oikein tahdo nähdä mitä on tapahtumassa: maahan pultattavien investointien kilpajuoksu on alkanut. Nyt pitäisi investoida niin paljon kuin suinkin ehditään, ennen kuin rahahanat (määrällisen elvytyksen muodossa) menevät kiinni. Emme tiedä milloin kupla puhkeaa, mutta se valtio, joka sitä ennen on investoinut eniten, voittaa.

Poliitikot

Ongelmana ovat tietenkin poliitikot. Heidän taloudenpidollinen ymmärrys kun helposti hautautuu poliittisten intohimojen alle. Vaikea nähdä, että nykyisessä, yhä polarisoituneemmassa ilmapiirissä pääsisimme yksimielisyyteen siitä, mihin Suomen kannattaisi investoida tai edes siitä, minkälaisella poppoolla sitä pitäisi pohtia. Siksi ehdotan nyt, että ministeri Skinnari lähtisi maailmanmatkalle.

Ulkomaisten suorat investoinnit, FDI

Kehittyvien maiden talousbuustauksen päällimmäinen keino ovat ulkomaiset suorat investoinnit (foreign direct investments, FDI). Siinä ulkomaiset tahot investoivat riihikuivaa rahaa maan rajojen sisäpuolelle, johonkin kannattavaan toimintaan, josta syntyy työpaikkoja, osaamiskeskittymiä ja verotuloja. Ja isäntämaalle “ilmaista” talouskasvua.

Suomi vastaanottaa murto-osan siitä ulkomaisten suorien investointien virrasta, jota muut Pohjois- tai Baltian maat vastaanottavat. Yksi syy on suomalaisten kehno syntyvyys. Toinen ovat meidän säännöt. Työperäisiä maahanmuuttajiakin kiusataan ja verotetaan siihen malliin, että he lähtevät mieluummin esimerkiksi Tanskaan kuin jäisivät tänne kannattelemaan meidän hyvinvointiyhteiskuntaamme.

Skinnari maailmalle

Nämä pystytään korjaamaan oikeilla päätöksillä. Oikeanlaiset päätökset eivät maksa mitään. Mutta vaikka Sääntö-Suomea virtaviivaistettaisiin ja työperäisiä maahanmuuttajia rekrytoitaisiin miljoonabudjetilla maailmalta, emme välttämättä näkisi ulkomaisten suorainvestointien hyökyaaltoa Suomessa. Ja näin pääsemme kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnariin.

Toimelias ja maailman talousmyönteisin demari Ville Skinnari pitäisi laittaa maailmalle esittämään seuraava kysymys vaikutusvaltaisimmille yritysomistajille ja -johtajille: mitä vaatisi, että sijoittaisitte yritystenne tuotanto-, tuote- ja/tai kehityslaitoksenne Suomeen? Naurujen hälvettyä kysymyksen pitäisi ihan vakavissaan uskaltaa esittää vielä uudestaan. Mitä se vaatisi?

Oikeanlaiset investoinnit?

Lopputuloksena voisimme hyvinkin saada toivelistan paremmista yhteyksistä, ennakoitavammasta sääntelystä ja tekijöiden, energian ja osaamisen riittävyyden varmistamisesta. Toisin sanoen saisimme listan valtiomme päätös- ja investointitarpeista. Ennen paluutaan Skinnari löisi allekirjoitettavaa sopimusta pöytään, että jos nämä asiat hoidetaan, niin kyseinen yritys sitoutuu myös osaltaan investoimaan Suomeen.

Näin saisimme Suomeen oikeanlaiset investoinnit, jotka konkreettisesti toisivat ulkomaisia suoria investointeja Suomeen. Jos näin menettelemällä saisimme edes yhden ulkomaisen investoidun miljardin jokaista valtion investoimaa miljardia kohden, kaikki voittavat. Koska valtion tekemät investoinnit palvelevat paitsi kyseisiä yrityksiä, myös suomalaisia ja muita potentiaalisia tulijoita.

Muualta esimerkkiä

Singapore, Luxembourg ja Irlanti ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten valtio voi kasvattaa omaa talouttaan tekemällä oikeita päätöksiä ja investointeja. Investoinnit maksavat itsensä takaisin lisääntyvinä työpaikkoina ja osaamiskeskittyminä, kasvavina verotuloina ja kasvavana taloutena.

Slushin ansiosta Suomella on globaalissa mittakaavassa varsin merkittävä varhaisen kasvun osaamisen keskittymä. Nyt kaivataan vastaavia muille tulevaisuudenaloille, joita myös kypsemmät yritykset pääsisivät hyödyntämään.

Kestävyydellä kärkeen

Suomalaisen talouden hyvinvoinnin kannalta oleellista on, miten suuri osuus ihmiskunnan tulevasta tekemisestä tehdään Suomen rajojen sisäpuolella. Mitä enemmän tehdään täällä, sitä vahvempi on taloutemme ja sitä paremmin meillä on varaa pitää omistamme huolta.

Globaalisti merkityksellistä tässä on se, että Suomessa tehty on tutkitusti vastuullisemmin tehty. Brändätkäämme siis itsemme vastuullisten yritysten luvatuksi maaksi ja tehkäämme tarvittavat investoinnit, jotta saisimme toisen mokoman suorina investointeina maailmalta.

Näin tehtynä emme voi hävitä.

Aiheesta lisää:

Suomi, valjasta itsellesi velasta vahva renki

Sijoitettu velka on valtiolle hyvä velka

Ovatko Suomen parhaat ajat takanapäin?

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit