Inflaatiopeikko pakottaa Fedin koronnostoihin jo vuoden sisällä

Osakemarkkinoiden poikkeuksellisen korkeat arvostuskertoimet ovat monelta osin seurausta keskuspankkien harjoittamasta, pitkään jatkuneesta nollakorkopolitiikasta, joka on romahduttanut riskittömien sijoituskohteiden tuoton ja ohjannut ennätysmäärät rahaa riskisempiin omaisuusluokkin, etupäässä osakkeisiin. Keskuspankkien megaelvyttävän rahapolitiikan on mahdollistanut jo pitkään inflaatiotavoitteen alla madellut hidas hintojen nousu.

Koronakriisi sai keskuspankit ja valtiot kaivamaan repertuaaristaan suurimmat tykit ja kanuunat, joilla rahaa on ammuttu elvytysohjelmien kautta niin rahoitusmarkkinoille, yrityksille kuin suoraan kansalaisten pankkitileillekin. Tämä on aiheuttanut ennennäkemättömän piikin globaaliin rahavarantoon, eli taloudessa kierrossa olevaan rahan määrään, kuten alla olevasta kuvaajasta nähdään. Perspektiiviä rahan printtaustahdista antaa se, että noin 30 % kaikista liikkeessä olevista yhdysvaltain dollareista on luotu viimeisen vuoden aikana.

Mistä inflaatio syntyy?

Inflaatiolla tarkoitetaan ostovoiman heikkenemistä, eli rahan reaaliarvon laskua. Inflaatio ilmenee siis yleisen hintatason nousuna, kun samalla määrällä rahaa ei enää saa ostettua samoja tuotteita tai palveluita. Taloustieteessä inflaation nähdään syntyvän rahan määrän kasvun ja sen kiertonopeuden vaikutuksesta.

Koronakriisin poikkeuksellinen rahan printtaaminen ei toistaiseksi ole juuri näkynyt taaksepäin katsovissa inflaatioluvuissa, sillä taloudellisen aktiviteetin jäätyminen romahdutti samaan aikaan rahan kiertonopeuden, kun rahavarantoa lisättiin. Sen vuoksi kiihdytys inflaatiossa osuu vasta hetkeen, kun taloudet alkavat avautumaan uudelleen ja rahan kiertonopeus lähtee nousuun (samalla rahavarannon määrä jatkaa kasvuaan).

Raportoitavaan inflaatioon vaikuttaa tietenkin myös se millaisesta korista tavaroita ja palveluita sen muutosta mitataan. Inflaatiomittaristoon eivät kuulu esimerkiksi minkään omaisuusluokan arvopaperit, joiden hintatason nousua rahan määrän lisäys on väistämättäkin aiheuttanut. Koronakriisi on osittain myös laskenut tiettyjen nimikkeiden hintatasoa, joka on auttanut pitämään viralliset inflaationumerot matalina.

Hinnannousua horisontissa

Hintapaineet ovat alkaneet kasvamaan mm. kovassa nousussa olevien raaka-aineiden hintojen vuoksi, kun esimerkiksi puutavaran ja raakabensiinin hinta on kolminkertaistunut vuoden takaisesta ja monien muiden hyödykkeiden hinnat ovat tuplaantuneet (esim. kupari ja maissi). Prosentuaalista nousua korostaa heikko vertailukausi, mutta useiden raaka-aineiden hinnat ovat korkeammalla kuin koskaan.

Hintojen nousu ei yleensä tapahdu hetkessä, vaan hinnankorotukset valuvat arvoketjun läpi portaittain. Arvoketjun alkupään (raaka-aineet) lisäksi hintapaineita lisää viime aikoina nähty logistiikkakulujen kasvu, joka ilmenee esimerkiksi merirahtihintoja kuvaavan Baltic Dry -indeksin rajusta noususta.

Nopea globaali elpyminen ja siitä seurannut kysyntäpiikki on myös aiheuttanut toimitusvaikeuksia moniin tuotteisiin. Ehkä pahinta pulaa kärsitään puolijohdekomponenteista, joka hidastaa useiden elektronisten laitteiden valmistusta. Mm. autonvalmistaja Ford kertoi tällä viikolla menettävänsä 50 % toisen kvartaalin tuotannosta komponenttipulan vuoksi. Kustannusinflaation lisäksi oman lusikkansa soppaan tuo siis myös kysyntäinflaatio, kun tarjontaa ei riitä vastaamaan kohonneeseen kysyntään.

Hintapaineita luovat yllättäen myös palkkojen nostopaineet, kun vasta elpymässä olevasta työmarkkinasta riippumatta amerikkalaiset yrityksen raportoivat työntekijöiden löytämisen olevan ennätyshankalaa (NFIB Job Openings Hard to Fill). Avoimien työpaikkojen määrä on kohonnut niin ikään ennätyskorkealle (alla oleva kuvaaja, huomaa käänteinen oikea akseli).

Keskuspankin kaksoismandaatti

USA:n keskuspankki Fedin mandaattiin kuuluu täystyöllisyyden sekä kahden prosentin inflaatiotason tavoittelu. Keskuspankki on viime aikoina kommunikoinut, että se antaa inflaation nousta hetkellisesti yli kahteen prosenttiin, tasoittaen viime vuosien matalampaa inflaatiotahtia. Pääjohtaja Jerome Powell on myös sanonut katsovansa väliaikaisen inflaatiopiikin ylitse, joka johtuu hetkellisistä toimitusketjujen pullonkauloista.

Vaikka osa yllä käsitellyistä syistä ovat pohjimmiltaan väliaikaisia, alkaa useista lähteistä kerätty data enenevässä määrin vaikuttamaan siltä, että inflaatiopeikko on karkaamassa pullosta. Ja kun inflaatiopyörä lähtee liikenteeseen, sitä voi olla erikoislöysän rahapolitiikan ympäristössä vaikeaa pysäyttää (kustannukset nousevat > yritys nostaa hintoja > työntekijät vaativat lisää palkkaa > kustannukset nousevat).

Työllisyysdata paranee huomattavasti kesän aikana, kun avoimia työpaikkoja täytetään kovaan tahtiin ja syyskuussa päättyvät korotetut työttömyystuet päättyvät. Keskuspankilta siis vietäneen myös argumentti elvytyksen jatkamisesta hyvän työllisyyskehityksen vuoksi.

Vaikutus osakemarkkinoille

Jo seuraavan puolen vuoden aikana voidaan nähdä inflaatiolukuja, jotka lähentelevät 5 prosenttia. Tämä yksistään voi saada keskuspankin (ja osakemarkkinat) varpailleen ja muuttamaan kommunikointiaan. Fedin nykyinen linja on, että ensimmäiset koronnostot aloitettaisiin vasta vuonna 2023. Tähän linjaan on tulossa nopea takinkääntö – mikä tosin ei ole lainkaan poikkeuksellinen, sillä keskuspankkien pidemmän aikavälin arviot harvoin osuvat kohdilleen.

Jos ja kun Fed muuttaa äänenpainojaan elvytyksen tai korkotason suhteen (tai markkina ymmärtää tämän olevan tulossa), osakemarkkina on haavoittuvainen suuremmallekin korjausliikkeelle. Vaikka osittain se kertookin siitä, että taloudessa menee paremmin, osa osakemarkkinan nykyisestä arvostuksesta perustuu pelkästään matalaan korkotasoon ja jatkuvaan elvytykseen.

Kannattaa muistaa myös, että osakemarkkina “näkee” 6–12 kuukauden päähän ja reagoi sellaineen mikrodataan, josta me luemme talouslehdistä vasta pitkän aikaa peruutuspeilistä. Sen vuoksi kannattaa seurata mikä talousdatan toinen derivaatta (muutoksen muutos) on, ei keskittyä siihen missä ollaan juuri nyt. Omat havaintoni tukevat tällä hetkellä tulkintaa, että seuraavien kuukausien aikana osakemarkkinoilla voidaan nähdä vaihteeksi myös reipastakin laskua.