Heikon euron salainen vahvuus

→ Läs artikeln på svenska

Heikolla eurolla on aina myös ollut yksi vahvuus

Eurovaluutta ja sen takuumies, keskuspankkijärjestelmä (eurosysteemi), on tunnetusti moniongelmainen, ja on juuri nyt poikkeuksellisen hankalassa tilanteessa. Euroalueen rahajärjestelmällä on objektiivisesti tarkasteltuna kuitenkin aina ollut myös yksi hyvin selkeä, joskin ehkä vähemmän tunnettu vahvuus: Valuutta-alueemme on koko maailman suurin kultaharkkojen omistaja. Heikon eurovaluuttamme ’vakuutena’ löytyy siis valtavasti sitä maailman valuutoista kaikkein vahvinta laatua eli kultaa. Se on tosin kieltämättä jäänyt vähän piiloon valtavan setelirahoitetun eurosotkupinon alle (kts. kuva), mutta pienen raivauksen jälkeen, sieltä se löytyy: Valtava, koko maailman suurin kultakätkö. Onneksi sitä ei ole myyty!

Eurosysteemin oma pääoma on ehtymässä

Lyhyesti nykytilanteesta keskuspankkijärjestelmän taseen vinkkelistä: Eurosysteemin (EKP + jäsenmaiden kansalliset keskuspankit) taseen loppusumma per 28.6.2022 oli 8 835 miljardia euroa. Ennen finanssikriisiä tämä lukema oli 1 150 mrd. Jakson aikana painetut uudet eurot ovat menneet kahteen pääosoitteeseen: 5 130 miljardin edestä obligaatioita (pääasiassa jäsenmaiden valtionobligaatioita) ja 2 198 miljardin edestä pankkisektorin jälleenrahoituslainoja (LTRO, TLTRO yms.). Eurosysteemin varsinainen oma pääoma on puolestaan taseen kokoon nähden hyvin vaatimaton 114 miljardia (1,2 % taseesta) ja taseen arvonmuutostili on 598 miljardia (6,7 %).

Kuluneen vuoden aikana euroalueen pitkät obligaatiokorot ovat nousseet selvästi, n. 200 – 300 korkopistettä. Jos omistat 5.000 + miljardin euron velkakirjasalkun, esim. 5 vuoden keskijuoksuajalla, ostettu käytännössä nollakorkotuotolla eli kaikkien aikojen korkeimpaan hintaan, tämä tarkoittaa sitä, että salkkusi jälleenmyyntiarvo on laskenut karkeasti 500 miljardilla. Keskuspankkien ei taseessaan tarvitse arvostaa velkakirjasalkkua markkina-arvoon, mutta perusviesti on tässä kuitenkin selvä: Eurosysteemin taseen oma vakavaraisuus alkaa olla syöty.

Euron kultapitoisuus

Euro-alue on maailman suurin kultaharkkojen omistaja: 10 600 tonnia (josta Saksa 3 369, Italia 2 451, Ranska 2 436, Hollanti 612, EKP 504 ja muut euro-maat yhteensä 1 228 tonnia). Kullan dollarihinta on tätä kirjoitettaessa 1 810 per unssi. Kullan (ja hopean) mittayksikkö on yksi troy unssi, joka on 31,1 grammaa, eli yksi tonni on 32 150 unssia ja 10 600 tonnia siten 340,8 miljoonaa unssia. Kun euron dollarikurssi tällä hetkellä on 1,043, on euro-alueemme kultaomistuksen euroissa mitattu arvo siten tällä hetkellä 590 miljardia (= ([340,8 mOz x 1810 USD] / 1,043)). Jos jaamme tämän luvun Eurosysteemin painamien eurojen kokonaisnimellismäärällä, joka oli 8 835 miljardia euroa per Eurosysteemin 28.6.2022 viikkotase, saamme tulokseksi 6,7 %. Tätä kutsumme tässä yhteydessä “Euro-valuutan kultapitoisuudeksi”.

”All-time-low”

Kuvassa alla olemme tehneet tämän saman jakolaskun vuodesta 2006 tähän päivään. Euron kultapitoisuus on romahtanut ja makaa tällä hetkellä tukevasti (lyhyen) historiansa pohjalla:

Tilanne tiivistymässä

Eurosysteemi, kuten myös Federal Reserve, ovat siis liki kymmenkertaistaneet taseidensa koot suhteessa finanssikriisiä edeltävään tilanteeseen nähden. Nyt eurosysteemillä on tämän suorana seurauksena sekä inflaatio- että oman taseensa vakavaraisuusongelma. Kun tähän tilanteeseen joudutaan nyt vielä lisäämään hyvin epätoivottu eri jäsenmaiden obligaatioiden korkoero-ongelma, on selvää, että tilanne on niin sanotusti päällä ja käsillä voi (taas) olla EKP:n tehtävistä se suurin eli euron pelastaminen.

Mutta nyt tämä saapuisi ratkaistavaksi liki hankalimpaan mahdolliseen aikaan. Inflaation vastainen taistelu edellyttäisi rahan määrän (=taseen loppusumman) supistamista, kun puolestaan korkoero-ongelman lieventäminen edellyttäisi lisää valtionobligaatioiden setelirahoitusta, jonka vaikutus on vastakkainen.

Kullan markkinahinta ja eurosysteemin oman pääoma

Jos joku olisi sitä mieltä, että 1) eurosysteemin taseen vakavaraisuutta pitäisi nostaa ja 2) tämä pitäisi tapahtua ilman jäsenvaltioiden lisäpääomitusta, katse kiinnittyy hakematta taseen kulta-riviin.

Esimerkkilaskelma 1

Mutta, jotta suuresta kultaomistuksesta olisi hyötyä, sen arvo pitäisi ensin saada korkeammaksi – selvästi korkeammaksi. Aloitetaan siis palauttamalla euron kultapitoisuus esim. finanssikriisiä edeltävälle tasolle, 18,4 %. Tämä vaatisi 4 970 dollarin hinnan. Tällöin kullan unssihinta ja eurojen määrä olisivat nousseet saman verran jaksolla 2006-2022.

Tämän vaikutus taseeseen olisi + 1000 mrd € lisää omia pääomia:

Esimerkkilaskelma 2

Koska maailman rahapolitiikka ja keskuspankkitoiminta on jo niin pitkään ollut niin merkillistä, sekavaa ja suorastaan radikaalia jo valmiiksi, niin miksei joukkoon voisi samalla lisätä seuraavan ehdotuksen:

Nostetaan kullan hintaa oikein kunnolla 20 000 dollariin ja kirjataan samalla Eurosysteemin omistamat obligaatiot (QE) nollaan eli annamme anteeksi 5130 miljardin euron velat. Nyt myös jäsenvaltioiden velkaisuusasteet laskivat samalla merkittävästi.

Esimerkkilaskelma 2 tasevaikutus:

Häh..

Mitä tapahtui? Devalvoimme rajusti euron arvoa suhteessa kultaan ja loimme tilaa valtionvelkojen anteeksiannolle/alaskirjaukselle keskuspankkijärjestelmän sisällä.

Mutta mitä kaikkia mahdollisia muita seurauksia tällä sitten olisi, miten muuten kullan hinnan edes saisi noin vaan nostettua, ja eihän EKP:llä voisi olla varaa puolustaa hintaa sillä tasolla, mitä tapahtuisi koroille, mitä inflaatiolle… Eurosyteemi ei ole maailman ainoa kultaomistaja, mitä sanoisi muu maailma, pitäisikö maailman toiseksi suurimman kultaomistajan USA:n olla juonessa mukana…? Hyviä kysymyksiä.

Lopuksi

No, laskelmien yksityiskohdat eivät ole tämän tarinan keskeinen viesti, vaan päätarkoitus on kiinnittää lukijan huomio siihen, että eurosysteemin taseesta löytyy tälläinen iso ’vapaa’ ja aito omaisuuserä, jonka arvolla voisi olla suurikin merkitys.

Esitämmekin lopuksi kysymyksen, jonka pohtiminen on tämän artikkelin pääasiallinen tarkoitus:

’Luettele kaikki keksimäsi tavat Eurosysteemin taseen vakavaraisuuden vahvistamiseksi’

Tutustu Zenostockin koko sisältöön | Bekanta dig med Zenostocks hela innehåll

Pelaa osakebiljardia | Spela aktiebiljard

Zenostock on verkossa toimiva osakkeiden ja osakesalkkujen etsintä- ja tutkimuspalvelu, joka tuottaa ideoita ja arvokasta tietoa itsetoimiselle osakesijoittajalle. Palvelu toimii kokeneiden salkunhoitajien työkaluna ja on sittemin avattu kaikille pörssinoteeratuista osakkeista kiinnostuneille sijoittajille. Palvelun tavoitteena on tunnistaa alhaisesti hinnoitellut osakkeet.

Tämä blogi sisältää Zenostock-palvelussa julkaistavia artikkeleita.

Zenostock är en nättjänst ämnad för att söka efter och forska i aktier och aktieportföljer. Tjänsten producerar idéer och värdefull information för den självständige aktieplaceraren. Zenostock fungerar som arbetsredskap för erfarna professionella portföljförvaltare och har sedermera gjorts tillgänglig för den aktieintresserade allmänheten. Zenostocks huvudsakliga syfte är att hitta underprisatta aktier.

Denna blog innehåller artiklar publicerade i Zenostock-tjänsten.

Tämän artikkelin sisältö ei ole sijoitustutkimusta, rahoitusanalyysiä eikä sijoitusneuvontaa, eikä artikkelin sisältöä saa tulkita minkään­laisena suosituksena ostaa tai myydä mitään osaketta tai sijoitus­kohdetta. Mitään takeita tämän artikkelin sisällön oikeel­lisuudesta ei voida antaa. Jos tämän artikkelin lukija haluaa muodostaa jostain osakkeesta tai sijoitus­kohteesta mielipiteen mahdollista sijoituspäätöstä varten, vastaa hän tästä vain ja ainoastaan itse. Tässä tapauksessa suosittelemme, että lukija joko itse tai mahdollisen sijoitus­neuvojansa kanssa hankkivat lisätietoa asiasta.

Zenito Oy julkaisee artikkeleita aiheista, jotka Zenito Oy syystä tai toisesta pitää mielenkiintoisina. Tämä ei tarkoita sitä, että asia objektiivisesti tarkasteltuna olisi mielenkiintoista tai relevanttia.

Innehållet i denna artikel är inte investerings- eller finansanalys och inte heller investerings­rådgivning. Artikelns innehåll får inte heller ses som någon form av rekommendation att köpa eller sälja någon aktie eller annat placeringsobjekt. Inga garantier angående innehållets riktighet i denna artikel kan ges. Ifall läsaren av denna artikel vill forma en åsikt beträffande någon aktie eller något placerings­objekt för ett eventuellt placeringsbeslut, ansvarar läsaren och enbart läsaren själv för detta. I detta fall rekommenderar vi att läsaren antingen själv eller tillsammans med sin eventuella investerings­rådgivare införskaffar tilläggsinformation angående saken.

Zenito Oy publicerar artiklar om ämnen, som Zenito Oy av en eller annan orsak anser vara intressanta. Detta betyder inte att ämnet, objektivt sett, skulle vara intressant eller relevant.

Tällä sivulla ja linkeistä avautuvan materiaalin on tuottanut ja toimittanut Zenostock. Nordnet Bank AB (Nordnet) ei ole osallistunut materiaalin laatimiseen eikä ole tarkistanut sen sisältöä tai tehnyt sisältöön muutoksia. Näin ollen Zenostock vastaa materiaalista ja siitä, että materiaali noudattaa sovellettavia lakeja ja säädöksiä, ei Nordnet.

Materiaali ei ole yksilöllistä sijoitusneuvontaa. On tärkeää, että sijoittajana teet sijoituspäätöksen harkitusti, esimerkiksi perustat sijoituspäätöksen omaan arvioosi eri lähteistä saaduista tiedoista. Nordnet ei vastaa mistään välittömästä tai välillisestä vahingosta tai menetyksestä, jotka johtuvat tämän sivun tietojen käytöstä. Aineistoa ei saa kopioida ilman Nordnetin nimenomaista suostumusta.

On mahdollista, että Nordnetillä voi olla omistuksia arvopapereissa, joita esitellään tässä materiaalissa. Tällaiset mahdolliset omistukset on hankittu ainoastaan hallinnollisista syistä, eli niillä ei tavoitella voittoa.

Nordnetin toimintaa valvoo Ruotsin valvontaviranomainen, Finansinspektionen. Lisäksi Nordnetin Suomen sivuliikkeen toimintaa valvoo menettelytapojen osalta Suomen Finanssivalvonta.

Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan.