Aseet, fossiiliset polttoaineet vai ihmisoikeusrikkomukset – mihin sinä et halua sijoittaa? Toimialojen tai toimintatapojen poissulkeminen on yksi yleisimmistä tavoista säästää vastuullisesti. Mutta miten se toimii käytännössä, ja mitä se todella tarkoittaa, kun rahasto ilmoittaa noudattavansa ”kansainvälisiä sopimuksia”? Tässä käymme läpi poissulkemisen perusteet ja avaamme sen tärkeän pienellä kirjoitetun prässin.
Vastuullisessa sijoittamisessa on usein kyse pois valitsemisesta. Rahastomaailmassa tätä kutsutaan poissulkemiseksi (exkludering). Se tarkoittaa, että salkunhoitaja luo ”mustan listan” toimialoista tai yrityksistä, jotka eivät saa kuulua rahastoon. Ymmärtääksesi, mitä todella omistat, meidän on tarkasteltava kahta yleisintä tapaa, joilla rahastot karsivat yhtiöitä: toimialojen ja kansainvälisten säännöstöjen kautta.
Tämä on poissulkemisen tunnetuin muoto. Tällöin rahasto päättää olla sijoittamatta tiettyihin sektoreihin niiden liiketoiminnan perusteella. Yleisimpiä esimerkkejä ovat:
Aseet: Jaetaan usein ”kiistanalaisiin aseisiin” (kuten rypäleaseet ja maamiinat), joita useimmat rahastot välttävät, sekä ”tavanomaisiin aseisiin” (puolustustarvikkeet).
Fossiiliset polttoaineet: Tarkoittaa yrityksiä, jotka kaivavat hiiltä tai tuottavat öljyä ja kaasua. Jotkut rahastot sulkevat pois myös yritykset, jotka tuottavat sähköä näistä lähteistä.
Tupakka, alkoholi ja rahapelit: Toimialoja, jotka suljetaan pois niiden kansanterveydelle tai yhteiskunnalle aiheuttamien kielteisten vaikutusten vuoksi.
Tässä ei ole merkitystä sillä, mitä yritys valmistaa – jos se rikkoo globaaleja pelisääntöjä, se ei pääse mukaan rahastoon. Tämän arvioimiseksi salkunhoitajat käyttävät usein suuria maailmanlaajuisia viitekehyksiä:
YK:n Global Compact: Maailman suurin yritysvastuualoite. Se koostuu kymmenestä periaatteesta, jotka kattavat ihmisoikeudet, työelämän normit, ympäristön ja korruptiontorjunnan. Jos rahastossasi oleva yritys joutuu skandaaliin, joka koskee esimerkiksi lapsityövoimaa tai lahjontaa, sen katsotaan rikkovan Global Compact -periaatteita ja se suljetaan usein välittömästi pois.
Kansainväliset sopimukset: Yhteisnimitys valtioiden välisille globaaleille sopimuksille, kuten Pariisin ilmastosopimukselle tai ILO:n yleissopimuksille (työolosuhteet). Kun rahasto sanoo noudattavansa näitä, se toimii ikään kuin ”poliisina” ja valvoo, etteivät yritykset toimi maailman maiden sopimia tavoitteita vastaan.
Kun luet rahastosta, joka ”välttelee fossiolisia polttoaineita”, odotat ehkä nollatoleranssia. Rahastomaailmassa käytetään kuitenkin usein kynnysarvoja. Kynnysarvo on suurin sallittu osuus yrityksen liikevaihdosta, joka saa tulla tietyltä sektorilta, jotta yritys voi kuulua rahastoon.
Raja asetetaan usein esimerkiksi 5 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että jos suuren yrityksen liiketoiminnasta 96 % on ympäristöteknologiaa, mutta 4 % tuloista tulee öljyteollisuudelle tarjottavista palveluista, yritys voidaan silti ottaa mukaan.
Siirtymä: Rahastot haluavat tukea yrityksiä, jotka ajavat aktiivisesti alas kestämätöntä osaa liiketoiminnastaan.
Turvamarginaali: On äärimmäisen vaikeaa sanoa 100 prosentin varmuudella, että globaalilla yrityksellä on nolla euroa tuloja tietyltä sektorilta. Kynnysarvo hallitsee datan epävarmuutta.
Välilliset tulot: Ruokaa myyvällä kauppaketjulla voi olla murto-osa myynnistään tupakasta. Ilman kynnysarvoja rahasto pakotettaisiin myymään koko yritys marginaalisen sivuliiketoiminnan vuoksi.
Mistä löydän tiedot? Jokainen rahastoyhtiö asettaa omat rajansa. Nähdäksesi täsmälleen, mikä koskee omaa rahastoasi, sinun kannattaa tarkistaa rahaston avaintietoesite ja rahasto-osuudenottajan opas.
Yhteenveto Poissulkeminen on tehokas työkalu säästöjen suuntaamiseen, mutta se on harvoin ehdoton este. Ymmärtämällä kynnysarvojen olemassaolon ja kansainvälisten sopimusten merkityksen saat realistisemman kuvan sijoituksistasi ja voit valita rahastoja, jotka sopivat parhaiten omaan kompassiisi.
8