Nordnet
Voitko uskoa, että moni meistä päätyy menettämään rahaa, vaikka aloittaisikin sijoittamisen? Mutta miten tämä on mahdollista? Ei siksi, että sijoittaisimme huonosti, vaan siksi, että jätämme prosessin puolitiehen.
Warren Buffett aloitti tunnetusti sijoittamisen 11-vuotiaana. Tätä käytetään usein esimerkkinä siitä, kuinka tärkeää on aloittaa ajoissa, ja kuinka voimakas korkoa korolle -ilmiö on. Se ei kuitenkaan edusta koko totuutta. Se, mikä todella erottaa maailman menestyneimmän sijoittajan muista, on jatkuvuus: hän aloitti ja jatkoi, eikä koskaan antanut prosessin pysähtyä.
Kun hyvät aikomukset eivät riitä
Moni meistä tekee säästömatkan alussa paljon oikein: Asetetaan toistuvat talletukset, valitaan monipuolisesti hajauttaen rahastoja tai osakkeita, ja ajatellaan säästämistä sprintin sijasta maratonina.
Sitten elämä tulee väliin. Saatetaan perustaa perhe tai muuttaa ulkomaille, ostetaan asunto ja farmari-Volvo. Tulee yllättäviä menoja, prioriteetit muuttuvat ja säästäminen keskeytetään – usein täysin ymmärrettävistä syistä ja sillä ajatuksella, että “jatketaan myöhemmin”. Ajatus tuntuu harmittomalta, onhan säästäminen jo aloitettu.
Kaksi valintaa, kaksi täysin erilaista lopputulosta
Tehdään lopputuloksesta konkreettinen. Kuvitellaan kaksi henkilöä, Essi ja Riikka, jotka sijoittavat 100 euroa kuussa 8 prosentin odotetulla vuotuisella tuotolla. Ensimmäinen, Essi, sijoittaa johdonmukaisesti joka vuosi nuoresta iästä eläkeikään asti. Viidessäkymmenessä vuodessa hänellä on kasassa on noin 700 000 euroa.*
Toinen henkilö, Riikka, sijoittaa muutaman vuoden, lopettaa ja jättää varat tilille ilman uusia talletuksia. Eläkeiässä hänellä saattaa olla alle puolet siitä, mitä ensimmäisellä esimerkillä.
Jos taas kumpikin säästää korottomalle säästötilille, eikä sijoita ollenkaan, on lopputulos kaikista vaatimattomin. Toki tässä tapauksessa myös riski menettää rahat on hyvin pieni, ellei olematon.
Tässä esitetyt laskelmat ovat yksinkertaistettuja esimerkkejä. Laskelmissa ei ole otettu huomioon veroja eikä mahdollisia juoksevia kuluja. Laskelmat toimivat siis vain inspiraationa. Sijoittajan tulee huomioida, että historiallinen tai simuloitu kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Kokeile myös korkoa korolle -laskuria, jonka avulla voit itse määritellä säästösumman, sijoitushorisontin sekä tuottoprosentin.
Mitä oikeastaan tapahtuu?
Korkoa korolle -ilmiö on kuin mansikkatäytekakku, joka toimii kerroksittain: tuotto kasvaa aiemman tuoton päälle ajan myötä. Jotta ilmiöstä tulee todella voimakas, prosessin on jatkuttava.
Kun talletukset loppuvat, et menetä vain yhtä vuotta. Menetät myös kaikki tulevat vuodet, sillä jokainen tekemättä jäänyt talletus olisi ollut uusi kermakerros, joka olisi voinut kasvaa vuosikymmeniä. Vaikutus ei katoa äkillisesti – se vain hiipuu hiljaa vuosi vuodelta. Täytekakun sijasta käteen voikin jäädä pannukakku. Sijoittajan tulee kuitenkin myös huomioida, että riski kulkee käsi kädessä tuotto-odotuksen kanssa. Siksi sijoittamisessa on tärkeää ottaa huomioon oma riskinsietokyky sekä taloudellinen tilanne.
Ei ole liian myöhäistä
Hyvin harva aloittaa sijoittamisen 11-vuotiaana, eikä ihme. Monet kuitenkin ajattelevat, että olisi pitänyt aloittaa aiemmin, ja se pitääkin paikkansa: aikainen aloitus antaa etumatkaa, koska raha saa enemmän vuosia aikaa kasvaa.
Samaan aikaan aloitusajankohta yksinään ratkaisee harvoin. Merkityksellistä ajan mittaan on se, jatkatko säästämistä. Jos aloitat myöhemmin mutta pysyt suunnitelmassasi, voit päätyä parempaan lopputulokseen kuin Riikka, joka aloitti aikaisin mutta keskeytti säästämisen useita kertoja matkan varrella.
Arvonnousun suurin vihollinen onkin usein joku ihan muu, kuin markkinoiden heilahtelu tai huonosti valittu rahasto. Se on keskeytykset. Kaikki ne kerrat, jolloin säästäminen laitetaan tauolle – hyvin aikein, mutta ilman että prosessia pidetään todellisuudessa käynnissä tai edes käynnistetään uudelleen. Ajan myötä nämä tauot tulevat paljon kalliimmaksi kuin monet ymmärtävät. Vaikutus ei ole dramaattinen tai nopea, vaan hiljalleen hiipivä ja yllättävä. Monesti vaikutuksen tajuaakin vasta, kun katsoo taaksepäin omaa sijoitusmatkaansa.
Kakku on aina kakku
Aloittaminen on tärkeää. Jatkuvuus on ratkaisevaa. Lopeta siis harmittelemasta, että olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin. Sen sijaan mieti, annatko sen, minkä olet aloittanut, jatkua tasaisesti ja tarpeeksi kauan, jotta se todella toimii. Kohdista energiasi asioihin, joihin voit oikeasti vaikuttaa. Ja sen voit tehdä, olitpa missä elämäntilanteessa tahansa.
Kakku on aina kakku, oli se sitten korkea tai matala – hyvältä maistuu joka tapauksessa. Kun aloitat säästämisen omaa tulevaisuuttasi varten, olet aina voittaja. Mutta kukapa ei haluaisi palaa itse tehdystä mansikkatäytekakusta?
Näin annat korkoa korolle -ilmiön vaikuttaa:
- Automatisoi: Aloita kuukausisäästäminen ja aseta siirto tapahtumaan heti palkkapäivän jälkeen.
- Mitoita oikein: Valitse summa, jonka taloutesi kestää varmasti joka kuukausi. Kun kuukausisäästät rahastoon tai ETF:ään, tulet samalla hajauttaneeksi sijoituksiasi.
- Kevennä mieluummin kuin lopeta: Laske summaa mieluummin tilapäisesti, kuin lopetat säästämisen kokonaan. Myöhemmin voit nostaa summaa taas.
- Poista valinnan vaiva: Kertaus on opintojen äiti: tee säästämisestä automaattista, jolloin sinun ei tarvitse valita rahastoa tai ETF:ää uudelleen joka kuukausi.
*Laskelma on yksinkertaistus todellisuudesta. Laskelmassa ei ole huomioitu kaikkia säästösummaan todellisuudessa vaikuttavia tekijöitä, kuten inflaatiota, veroja, valuuttakurssimuutoksia ja rahastoihin liittyviä kuluja. On mahdotonta sanoa, miten suuri tuotto tulee todellisuudessa olemaan. Esimerkkilaskelman tuottoprosentti on vain oletus.
Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Ennen kaupankäynnin aloittamista sijoittajan tulee ymmärtää kaupankäyntiin liittyvät riskit ja tuotteeseen liittyvät ehdot. Sijoittajan tulee huomioida, että historiallinen tai simuloitu kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Sijoittajaa kehotetaan tutustumaan rahastoesitteeseen ja avaintietoasiakirjaan Nordnetin palvelussa ennen sijoituspäätösten tekemistä.
Minua mietityttää säästämisen tavoite. Jokaiselle on hyötyä pahan päivän varasta, sen tavoitteen ymmärrän. Mutta vuosikymmenien päähän ulottuva kerryttäminen, jossa rahaa ei oteta ulos: mitä hyötyä ihmiselle on isosta numerosta tilillä? (Totta kai haluaisin sellaisen itselleni.) Mutta milloin raha käytetään vai onko tarkoituksena jättää se perinnöksi? Olisi kiinnostava kuulla, mitä tavoitteita eri ihmisillä on.
Olet oikeassa, jokin tavoite pitää olla.
Joillekin, kuten minulle, se on vanhemman iän taloudellinen riippumattomuus. Olen saapumassa pisteeseen, jossa kerryttämäni pääoma tuottaa osinkotuloja verojen jälkeen saman saman verran kun saan nettona palkkatuloja. Minulle tämä on iso psykologinen kynnys – voin jatkaa työelämässä, mutten enää koe olevani pakotettu. Jos työolosuhteet muuttuvat ikäviksi, voin lopettaa ja etsiä muuta tekemistä milloin tahansa. Tätä tosiaan joskus lähdin tavoittelemaan.
Tämä Nordnetin blogi sivusto on mennyt pelkäksi mainos ja hömppä sivustoksi. Ennen täällä kirjoitti Jukka Oksaharju, Moneywalker ja Kim Lindström hyviä analyysejä mutta nyt on tosiaan pelkkaa höpinää.
Kiitos palautteestasi. On totta, että Nordnetin blogin sisältö ja kirjoittajakunta ovat muuttuneet vuosien varrella, ja vaihtelevat myös jatkuvasti mm. vieraskynien myötä. Tavoitteenamme on tarjota monipuolista sisältöä eri tasoisille sijoittajille ja eri aiheista, vaikka jokainen kirjoitus ei aina osu kaikkien odotuksiin. Välitämme palautteesi eteenpäin toimitukselle, ja toivomme, että löydät jatkossakin sivustoltamme sinua kiinnostavaa ja hyödyllistä sisältöä. /Meri
En tiedä onko ihan reilua kategorioida kirjoituksia “pelkäksi höpinäksi”, mutta minun pitää silti kompata tätä näkemystä. Sisältö on geneeristä, ja esimerkiksi tälle sisällölle oikeampi kohdeyleisö olisi uudet asiakkaat, jotka eivät vielä ole aloittaneet sijoittamista, ja jotka eivät teiltä vielä saa notifikaatioviestejä näistä kirjoituksista.
Ehkei ole täysin arvotonta muistuttaa itselleen näitä perusasioita, mutta itsekin toivoisin joskus jotain ytimellisempää.
Arsyttaa, etta tallaisia kirjoituksia julkaistaan, jolla ei ole mitaan tekemista todellisuuden kanssa.
Vaikka lopussa sanotaankin, etta kysymyksessa on OLETUS ottaa paahan silti.
Inflaatio, verotus, valuuttakurssi muutokset ja rahastoihin liittyvat kulut muodostavat
ERITTAIN merkittavan osan tuotosta TODELLISUUDESSA.
Jos naita kaikkia ei huomioida syntyy PANNUKAKKU.
Ymmarran, etta tama on markkinointia, mutta silti.
Kiitos palautteestasi. Tekstin tarkoituksena on inspiroida sekä havainnollistaa korkoa korolle -vaikutusta säästöihin. Tekstissä oleva maininta oletuksista pyrkii juuri siihen, että lukija ymmärtää kyseessä olevan havainnollistava esimerkki, ei ennuste tai lupaus todellisesta tuotosta. Lisäsimme nyt myös kuvaajan yhteyteen maininnan siitä, että kyseessä on yksinkertaistettu esimerkki, ja että laskelmissa ei ole huomioitu veroja eikä mahdollisia juoksevia kuluja. Palaute on meille tärkeää, ja viemme sen eteenpäin sisällöstä vastaaville, jotta jatkossa kokonaiskuvaa voidaan avata vielä selkeämmin. /Meri
Nyt kun puhutaan korkoa korolle ilmiöstä niin oonkohan ymmärtänyt jotain väärin kun mun mielestä “korkoa korolle” tarkoittaa sitä että sijoitetaan summa ja siihen kertyy korkoa korolle ajan myötä, eikä sitä että koko ajan sijoitetaan ja siihen tulee korkoa, koska mun kieliopin mukaan se taas on korkoa sijoitukselle eikä korolle???
Riski kasvaa koron kanssa. Mitä enemmän on säästössä, sitä enemmän putoaa. Itselle kävi tämän suuntaisesti: eläkevakuutus oli lopussa vain säästöerien summa, kun väliin sattui 50 % droppi. Piti nousta 100 %, jotta olisi edes ennallaan. Samalla katosi usean vuoden kakkukermat. Tuo 8 % vuotuinen kasvu on hämäys: historiallinen keskiarvo, ei lupaus eikä yksilöllinen todellisuus. Jokaisella on oma aikaikkunansa, jopa päivillä voi olla merkitystä. Jatkan sijoittamista, mutta en tee hataria oletuksia tulevasta.
Kiitos kommentista ja näkemyksestäsi. Olet aivan oikeassa siinä, että riskit kasvavat tuotto-odotusten mukana ja että yksittäisen sijoittajan lopputulos riippuu ajoituksesta sekä omasta sijoitushorisontista. Tässä artikkelissa on käytetty pitkää, 50 vuoden aikajännettä, koska pitkällä aikavälillä riskiä voidaan hajauttaa myös ajallisesti, esimerkiksi kuukausisäästämällä. Historialliset keskiarvot, kuten usein mainittu 8 % vuotuinen tuotto, ovat tilastollisia havaintoja pitkältä ajalta – eivät lupauksia eivätkä yksilöllisiä ennusteita. Siksi on tärkeää, että sijoittaminen perustuu realistisiin odotuksiin, omaan riskinsietokykyyn ja ennen kaikkea hajautukseen. /Meri