Jasmin Hamid
Suuret ikäluokat ikääntyvät, ja Suomessa ollaan historiallisen tilanteen äärellä: Seuraavien vuosien aikana peritään suurempia omaisuuksia kuin koskaan aikaisemmin. Perinnöt jakautuvat kuitenkin maantieteellisesti hyvin eri tavoin. Joku saattaa periä vanhan kotitalon syrjäseudulta, jonka markkina-arvo on niin alhainen, ettei perintöä ole taloudellisesti järkevää ottaa vastaan. Toinen taas perii velattoman perheasunnon kasvukeskuksesta.
Nykyiset eläkeläiset ovat Suomen historian vaurain ikäluokka. Heillä on käteistä, arvopapereita sekä velattomia asuntoja ja mökkejä. Tämä näkyy myös meillä Nordnetissä: suurimmat salkut löytyvät monesti iäkkäämmiltä asiakkailtamme. Esimerkiksi 66–76-vuotiaiden salkkujen pääoman keskiarvo on noin 75 000 euroa (mediaani 9 700 euroa) ja yli 77-vuotiaiden jo yli 118 000 euroa (mediaani 11 796).
Maksuaika piteni, mutta korko juoksee
Vaikka perintö on lahja menneiltä sukupolvilta, se tuo mukanaan usein päänvaivaa perintöveron muodossa. Orpon hallitus pidensi perintöveron maksuaikaa kymmeneen vuoteen, mikä on merkittävä helpotus aiempaan kahden vuoden määräaikaan verrattuna. Erityisesti kiinteistöpainotteisessa perinnössä kaksi vuotta oli tuskallisen lyhyt aika, varsinkin jos lesken hallintaoikeus esti asunnon myynnin verojen kattamiseksi.
Uudistuksessa on kuitenkin kääntöpuolensa: viivästyskorko. Tällä hetkellä perintöveron viivästyskorko on korkolain mukainen viitekorko + 2 prosenttiyksikköä, eli vuonna 2026 se on 4,5 %. Korkoa maksetaan koko verovelasta koko maksuajan.
Kannattaako vero maksaa heti vai hyödyntää maksuaikaa?
Tämä on klassinen sijoitusmatemaattinen kysymys. Jos perit helposti realisoitavaa varallisuutta, kuten käteistä tai osakkeita, herää kysymys: kannattaako vero kuitata heti pois alta vai jättää rahat poikimaan pörssiin?
Otetaan käytännön esimerkki:
Perit 100 000 euron edestä arvopapereita ja käteistä. Rintaperillisen perintövero tästä summasta on 8 700 euroa.
- Vaihtoehto A: Maksat veron heti. Salkkuun jää 91 300 euroa kasvamaan korkoa.
- Vaihtoehto B: Hyödynnät 10 vuoden maksuajan. Sijoitat koko 100 000 euroa pörssiin (esim. hajautettuun indeksirahastoon) ja maksat veron viivästyskorkoineen vasta 10 vuoden kuluttua.
Pörssin historiallinen keskimääräinen tuotto on noin 7 %. Viivästyskorko on 4,5 %. Koska saat tuottoa koko summalle, mutta maksat korkoa vain veron osuudesta, laskutoimitus kääntyy nopeasti sijoittajan eduksi.
Pitämällä verottajan rahat sijoitettuna, käytät tavallaan vipua kerryttääksesi itsellesi tuottoja. 10 vuoden kuluessa 7 %:n tuotolla 100 000 euroa kasvaa merkittävästi enemmän kuin mitä 4,5 %:n viivästyskorko ehtii syödä pienestä veroerästä.
Mitä itse tein?
Mikäli perintö koostuu kiinteistöistä, tilanne on kinkkisempi. Kohtasin tämän itse, kun isäni menehtyi vuosi sitten ja perin neljäsosan asunnosta ja kesämökistä. Omien hyvin tuottavien sijoitusten myyminen verojen maksamiseksi ei tuntunut järkevältä.
Olenkin päätynyt siihen, että annan omien sijoitusteni nakuttaa (toivottavasti) viivästyskorkoa parempaa tuottoa ja murehdin veronmaksun vasta myöhemmin. Tämä vaatii tietysti mielenrauhaa ja luottoa markkinaan, mutta sijoittajalla sitä pitää muutenkin olla.
Laskelman tulosta ei tule käsittää sijoitussuositukseksi tai -neuvoksi. Laskelma on yksinkertaistus todellisuudesta. Laskelmassa on huomioitu rajallinen määrä muuttujia. Esimerkkilaskelman tuottoprosentti on vain oletus. Laskelmassa ei ole huomioitu kaikkia säästösummaan todellisuudessa vaikuttavia tekijöitä, kuten inflaatiota, veroja, valuuttakurssimuutoksia ja rahastoihin liittyviä kuluja. Laskelma ei perustu mihinkään tiettyyn säästötapaan. On mahdotonta sanoa, miten suuri tuotto tulee todellisuudessa olemaan.
