Jokaisen tulisi tavoitella taloudellista riippumattomuutta

Kuinka kauan taloutesi pyörii, jos jäät huomenna työttömäksi? Entä jos yhtälöön lisätään se, ettet tulisi saamaan senttiäkään tukia? Ei siis palkkaa, ei ansiosidonnaista, ei kelan tukia, ei muiden tarjoamaa turvaverkkoa. Jos vastauksesi on jotakin päivistä kuukausiin, niin tämä teksti on juuri sinulle, mutta erityisesti sinulle, joka kuvittelet olevasi immuuni esitetyn kaltaiselle tilanteelle.

Luulen myös tietäväni jo nyt, mitä tulet ajattelemaan kun esitän hyvin epäsuositun mielipiteeni: olen vahvasti sen kannalla, että jokaisen tulisi tavoitella taloudellista riippumattomuutta. Tiedän koko väittämän kuulostavan etuoikeutetulta, epärealistiselta ja piirun verran elitistiseltä.

Ymmärrän epäilyksesi, mutta pysyn silti kannassani ja pyrin nyt todistamaan, miksi juuri sinunkin tulisi tavoitella taloudellista riippumattomuutta. Voi olla, että olet lopuksi edelleen eri mieltä kanssani, mutta ainakin tiedät, mille olet sanomassa ei.

Mitä on taloudellinen riippumattomuus?

Väärinkäsitysten välttämiseksi on aiheellista kertoa mitä on taloudellinen riippumattomuus. Moni täystyrmäys olisi vältettävissä jo pelkästään sillä, että kuulija todella ymmärtäisi mitä termi tarkoittaa.

Taloudellinen riippumattomuus on tilanne, jossa pystyt kattamaan elämisesi kulut ilman, että sinun on välttämätöntä saada tuloja, jotka ovat vahvasti muista riippuvaisia. Näitä ovat esimerkiksi palkkatulot, puolison tulot, mutta myös etuudet, joista lisää myöhemmin. Nämä tulonlähteet sitovat sinua ja tekevät taloudestasi riippuvaisen muiden päätöksistä ja toimista.

Taloudellisesti riippumaton henkilö taas pystyy kattamaan omat elinkustannuksensa passiivisilla tuloilla, kuten osingoilla, korkotuloilla, tuotto-osuuksilla, rojalteilla tai esimerkiksi vuokratuloilla. Laskisin itse myös riittävän käteiskassan olevan taloudellista riippumattomuutta. Nämä ovat tuloja, jotka eivät vaadi sinulta jatkuvaa aktiivista työpanosta.

Älä sekoita taloudellista riippumattomuutta termiin FIRE (Financial Independence, Retire Early) joka nousee esiin usein samoissa asiayhteyksissä ja aiheuttaa mahdollisesti suurimmat väärinkäsitykset. Taloudellinen riippumattomuus kattaa vain akronyymin kaksi ensimmäistä kirjainta, eikä siis suoranaisesti liity aikaiseen eläköitymiseen. Taloudellinen riippumattomuus kuvaa tilannetta, ei toimintaa. Yleisin väärinkäsitys liittyykin siihen, että taloudellinen riippumattomuus ja sen saavuttaminen johtaisi työelämästä jättäytymiseen tarkoituksenmukaisesti, usein ennen varsinaista eläkeikää. Pyydän sinua pyyhkimään tämän käsityksen mielestäsi.

Yhdistämme taloudellisen riippumattomuuden siihen kuinka se mahdollistaa jättäytymisen pois työelämästä, joko hetkellisesti tai pysyvästi. Syyllistyn usein itsekin tuon mahdollistamisen liialliseen korostamiseen. Kun asian muotoilee tuolla tavoin, saa taloudellisen riippumattomuuden kuulostamaan vain mahdollisuudelta toteuttaa omaehtoinen sapattivapaa tai aikaistettu työelämästä jättäytyminen. Eli hyvin vapaana valintana, mikä ei vain ymmärrettävästi vedä kaikkia puoleensa.

Taloudellisen pärjäämisen pakko

Oma tavoitteeni oli pitkään kliseinen oravanpyörästä hyppääminen taloudellisen riippumattomuuden mahdollistamana, eli firettäminen. Vasta viimeisen vuoden aikana tavoite on saanut kuitenkin myös toisen, painavamman merkityksen. Vaikka unelmani on yhä pystyä hyppäämään päivän varoitusajalla lentokoneeseen, viettää kokonainen talvi etelässä tai vain yksinkertaisesti valita miten päiväni täytän, niin vähintään yhtä merkityksellisenä syynä tavoitella taloudellista riippumattomuutta on nykyään pelkkä taloudellinen turva.

Viimeisten kolmen vuoden ajan olen ollut vakituisessa työsuhteessa, työtön ja sairas. Jokainen on ollut yhtä epävarma tilanne oman talouteni kannalta, sillä tuloni ovat katkenneet, tippuneet ja jääneet jopa kuukausiksi kokonaan pois. Hyvältä vaikuttava tilanteeni keskituloisesta palkansaajasta teki siis täyskäännöksen minusta riippumattomista syistä ja usko tai älä, sama voi kohdata kenet tahansa. Sinusta riippumattomia syitä oman talouden syöksykierteen käynnistämiseen voivat olla myös esimerkiksi avioero, läheisen kuolema tai sijoitushuijaus.

Jos sosiaaliset ympyräsi ulottuvat suomen ulkopuolelle, tiedät varmasti, että henkilökohtaisissa kriisessä ja muuttuneissa elämäntilanteissa valtion tuki ei ole monellekaan itsestäänselvä vaihtoehto. Monissa maissa pärjäät tasan sen mukaan, miten hyvin olet itse varautunut. Ongelmallisuudestaan huolimatta on tuossakin pilvessä hopeareunus. Tässä tapauksessa se on vastuunkanto itsestä ja omasta taloudesta. Pyrkimys parempaan taloudelliseen asemaan ja esimerkiksi oman eläkkeen kerääminen on itsestäänselvyys. Olisi typerää toivoa jonkun muun hoitavan jotain oman elämän kannalta näin merkityksellistä asiaa.

Jokainen aikuinen ihminen ei kykene elättämään itseään ilman palkkatuloja tai etuuksia, mutta sitä tulisi ehdottomasti tavoitella. Omaa taloudellista pärjäämistä pitäisi tavoitella samalla tavoin kuin terveyttä ja muuta huolenpitoa itsestä ja muista pidetään yleisesti tavoiteltavana asiana.

No mutta sosiaaliturva

Suomessa on hyvin kattava sosiaaliturva, jonka pitäisi olla kaikkien yhteinen turvaverkko tilanteissa joissa sitä tarvitsemme. Yli kahden vuoden kokemuksella etuuksista voin sanoa, että edes jonkintasoinen taloudellinen riippumattomuus alkaa olla jo vaatimus, mikäli haluaa maksaa laskunsa ajallaan.

Oma sairaspäivärahani käsittely kesti yli vuoden ja päätös tuli kielteisenä. Hoitava lääkäri oli sitä mieltä, että ravintolapäällikön työtä ei voi tehdä diagnooseilla kuume, pahoinvointi ja oksentelu, mutta kelan lääkäri oli asiasta eri mieltä. Myöskään työttömyystuet eivät olleet niin yksinkertaisia kuin olin itse ennen omakohtaista työttömyyttäni kuvitellut. Tällä hetkellä, jo työllistyneenä, odotan yhä lopullista ratkaisua alkuvuoden työmarkkinatuesta. Tiedän monien odottavan tätäkin pidempiä aikoja täysin tulottomina.

En siis voi suositella laittamaan liikaa uskoa siihen, että sosiaalietuudet pitävät talossasi lämmöt päällä. Nämä tilanteet vaativat taloudellista riippumattomuutta tai vähintään muuta ulkopuolista tukea.

Oma tilanteeni ei ole yksittäistapaus. Sosiaaliturva on olemassa, mutta sen saaminen ei ole aina nopeaa, yksinkertaista tai edes oikeudenmukaista. Onko sinulla varaa odottaa useita kuukausia, että saat mahdollisesti tuloa ja oletko varautunut tilanteeseen, että tulot katkeavat pidemmäksi ajanjaksoksi? Oletko valmis tekemään töitä, vaikka lääkäri toteaa sinut työkyvyttömäksi? Entä työskentelemään vielä 70-vuotiaana, kun eläkkeen määrä ei yksin riitäkään elämiseen?

Jotkut asiat vain täytyy pystyä tarjoamaan itse itselleen ja perheelleen. Suomessa olemme liiankin tuudittautuneita ajatukseen, että meidän ei ole välttämätöntä itse huolehtia omasta tilanteestamme.

Miksi ei?

Koska yritän saada pääsi käännettyä, mietin miksi lähtökohtaisesti kukaan vastustaa ajatusta taloudellisen riippumattomuuden tavoittelusta. Varsinkin mikäli epäilet vielä äsken mainittujen syiden jälkeen.

Kaikkien tavoitteena ei tarvitse olla taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen kolmekymppisenä, mutta jokainen hyötyisi varmasti taloudellisen riippumattomuuden tavoittelusta. Pyrkimys parempaan taloudelliseen tilanteeseen tarjoaa jossain vaiheessa todennäköisesti mahdollisuuden tarvittaessa elää taloudellisesti riippumatonta elämää edes jollain tasolla.

Uskon suurimman vastarinnan tulevan siitä ajatuksesta, että tavoittelemalla taloudellista riippumattomuutta luopuisi jostain arvokkaammasta. On kuitenkin haasteellista keksiä mikä olisi omaa taloudellista – ja sitä kautta myös psyykkistä ja fyysistä – turvallisuutta arvokkaampaa? Ehkä lottoaminen ja kampaamokäynnit? Jokainen määrittää itse tietysti omat arvonsa.

Haluan korostaa, että taloudellisen riippumattomuuden ei tarvitse myöskään tarkoittaa ikuista passiivisilla tuloilla elämistä. Se voi palvella myös väliaikaista tilannetta tai täydentää taloutesi tulovirtaa epävarmoissa tilanteissa. Taloudellinen riippumattomuus on eräänlainen “Kela 2.0”, joka palvelee vain sinua 24 tuntia vuorokaudessa. Sitä ei kiinnosta diagnoosikoodisi jos et sairaudeltasi kykene töihin, eikä irtisanoutumisesi syy.

Taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu on siis realismia ja vastuullisuutta omaa tulevaisuutta kohtaan. Se palvelee arkisia tilanteita, ei vain nuorten eläkehaaveita. Kaikista tärkeämpänä se ehkäisee aitoa taloudellista hätää. Siksi väitän, että jokaisen tulisi tavoitella taloudellista riippumattomuutta.