Helsingin pörssin yhtiöt, jotka rakensivat itsenäistä Suomea

Suomen itsenäisyyspäivä on erinomainen hetki pysähtyä katsomaan taaksepäin – ei vain kansakunnan, vaan myös taloutemme historiaa. Sijoittajalle historia tarjoaa arvokasta perspektiiviä: mitkä liiketoimintamallit ovat kestäneet sotien, lamojen ja teknologisten murrosten yli?

Läs artikeln på svenska här.

Helsingin pörssistä löytyy yllättävän monta yhtiötä, joiden tarina alkoi jo ennen kuin Suomi oli itsenäinen valtio. Nämä “pörssivanhukset” eivät ole vain selviytyjiä; ne ovat olleet rakentamassa sitä teollista ja taloudellista pohjaa, jolla nykyinen hyvinvointimme lepää.

Tässä katsaus yhtiöihin, jotka olivat toiminnassa jo Suomen syntyessä vuonna 1917.

1. Teollisuuden todelliset pioneerit

Kun Suomi itsenäistyi, osa nykyisistä pörssijäteistä oli jo vakiintuneita teollisuuspatruunoiden hallitsemia imperiumeja.

• Fiskars (1649): Pörssin ehdoton ikänestori. Kun P.E. Svinhufvud luki itsenäisyysjulistusta, Fiskarsilla oli takanaan jo yli 250 vuotta raudanlujaa historiaa. Yhtiö on loistava esimerkki adaptaatiokyvystä: ruukkitoiminnasta globaaliksi bränditaloksi.
• Wärtsilä (1834): Karjalasta, Tohmajärven sahalta ja rautaruukista ponnistanut yhtiö oli vuonna 1917 jo merkittävä toimija. Wärtsilän matka on kulkenut raudasta laivanrakennukseen ja sieltä nykypäivän älykkääseen energiateknologiaan.

2. Metsä – Suomen talouden vihreä selkäranka

Sanonta “Suomi elää metsästä” ei ole tuulesta temmattu. Metsäteollisuusyhtiöiden edeltäjät olivat vuonna 1917 maan suurimpia työllistäjiä ja viennin vetureita.

• Stora Enso: Yhtiön suomalainen juuri, W. Gutzeit & Co, oli vuonna 1917 jo jättiläinen. Ruotsalainen emoyhtiö Stora Kopparberg on puolestaan yksi maailman vanhimmista yhtiöistä (ensimmäinen maininta vuodelta 1288).
• UPM-Kymmene: Nykyisen metsäjätin kivijalka, Kymmene Ab, perustettiin 1872. Myös fuusioituneet osat, kuten Valkeakosken paperitehtaat, pyörittivät koneitaan täydellä teholla itsenäisyyden aamunkoitteessa.

3. Tulevaisuuden rakentajat ja yhdistäjät

Osa vuoden 1917 yhtiöistä oli tuolloin “startup-vaiheessa” tai toimi aivan eri alalla kuin mistä ne nykyään tunnetaan.

• Nokia (1865): Fredrik Idestamin puuhiomosta alkanut tarina oli vuonna 1917 monihaarainen. Toiminnassa olivat niin Suomen Gummitehdas (kumisaappaat) kuin Suomen Kaapelitehdas, jotka myöhemmin loivat pohjan teknologiajätille.
• Kone (1910): Hissiyhtiö perustettiin vain seitsemän vuotta ennen itsenäistymistä. Aluksi se toimi pienenä korjauspajana ja maahantuojana Strömbergin suojissa, mutta kasvoi myöhemmin yhdeksi Suomen tunnetuimmista globaaleista brändeistä.
• YIT (1912): Allmänna Ingeniörsbyrån aloitti Helsingissä viisi vuotta ennen itsenäistymistä. Yhtiö on kirjaimellisesti rakentanut Suomea yli sadan vuoden ajan.

4. Kaupan ja rahoituksen kivijalat

Arki ja talous vaativat toimiakseen pankkeja ja kauppapaikkoja.

• Nordea: Pohjoismaisen pankkijätin suomalaiset juuret, Suomen Yhdyspankki (1862) ja Kansallis-Osake-Pankki (1889), olivat vuonna 1917 nuoren kansakunnan rahoituksen hermokeskuksia.
• Stockmann (1862): Vaikka ikoninen tavaratalorakennus valmistui vasta 1930, oli G.F. Stockmannin kauppahuone jo 1917 Helsingin liike-elämän sydän.
• Sampo (1909): Finanssikonsernin tarina alkoi Turusta nimellä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Sampo.

Mitä sijoittaja voi oppia historiasta?

Nämä yhtiöt ovat selvinneet sisällissodasta, kahdesta maailmansodasta, 90-luvun syvästä lamasta ja finanssikriiseistä. Sijoittajalle ne edustavat niin kutsuttua Lindy-efektiä: mitä pidempään jokin on selviytynyt, sitä paremmat mahdollisuudet sillä voi olla selviytyä myös jatkossa.

Ne ovat osoittaneet kykynsä muuntautua. Nokia vaihtoi kumisaappaat kännyköihin ja verkkoihin, Wärtsilä raudan moottoreihin. Pitkä historia ei ole tae tulevasta, mutta se on todiste vahvasta yrityskulttuurista ja resilienssistä.

Hyvää itsenäisyyspäivää ja onnea 100+ vuotiaalle Suomelle!

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.