Jukka Oksaharju
Kuuntele myös aiheeseen liittyvä Minicast-jakso Nordnet Suomen Spotify-tililtä! ☝️
Pörssiyhtiöiden Q4-tulos- ja tilinpäätöskausi päättyi ristiriitaisissa tunnelmissa. Keskimäärin suomalaisten pörssiyhtiöiden tuloskunto koheni noin viisi prosenttia edellisvuoden loka-joulukuusta. Myös alkaneen pörssivuoden 2026 näkymät olivat varovaisen optimistiset, joskaan eivät poikkeuksetta aivan niin optimistiset kuin markkinoilla oli toivottu ja jo odotettu. Viimeisen kuukauden aikana tapahtuneet geopoliittiset käänteet ovat kuitenkin olleet omiaan liudentamaan pörssiyhtiöiden julkaisemia tietoja viimeaikaisesta tuloskunnosta ja arvioiduista näkymistä. Miten Iran-konflikti voi vaikuttaa jatkoon?
Talouden perusskenaariona ei hinnoitella ainakaan vielä taantumaa
Osakemarkkinat nousivat viime vuonna hyvin. Helsingin pörssin yleisindeksi tuotti noin 30 prosenttia, ja parhaimmillaan osakesijoittajat saivat tähän tuottolukemaan vielä osinkotuotot päälle. Pörssivuosi 2025 siis katkaisi näyttävällä tavalla kolmen edeltävän pörssivuoden (2022–2024) laskutrendiä edustaneen alakulon suomalaisilla osakemarkkinoilla. Samalla voinee todeta, ettei Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saanutkaan maailmaa heti sekaisin meneillään olevan toisen presidenttikautensa tulli- ja kauppapolitiikalla.
Sama positiivinen pörssivire jatkui myös kuluvan vuoden alussa, kunnes sotaisa konflikti Iranissa käynnistyi noin kuukausi sitten kääntäen osakemarkkinat ainakin hetkellisesti laskutunnelmiin. Realismia ja todellisuutta on kuitenkin se, että tätä blogitekstiä maaliskuun viimeisinä päivinä kirjoittaessa Helsingin pörssin yleisindeksi on edelleen vuodenvaihteen tasolla. Toisin sanoen viime viikkojen Iran-turbulenssi on nakertanut pois ainoastaan tammi-helmikuun nousumarkkinan tuotot.
Osinkoineen yleisindeksi on vielä jopa hieman plussalla myös kuluvaa pörssivuotta 2026. Jos jostain on siis pudottu, niin vasta maton reunalta. Sen sijaan Yhdysvalloissa markkina on miinuslukemilla kuluvalta pörssivuodelta. Tosin on huomioitava, että siellä ”lähtötaso” nykyturbulenssiin oli käytännössä useilla mittareilla kaikkien aikojen korkein taso. Sieltä lienee varaakin keventää riskejä, kun sellaisia ilmaantuu.
Toistaiseksi näen viime viikkojen markkinaliikkeet tervehdyttävänä – joskaan ei tietenkään toivottavana – korjausliikkeenä, jolle tosin on tällä kerralla perusteltuja syitä: maailmankaupalle sekä erityisesti öljyn ja maakaasun rahdeille keskeinen Hormuzinsalmi on nyt enemmän tai vähemmän jumissa, öljyn ja bensan maailmanmarkkinahinta on noussut, korkotasot ovat pompanneet näyttävästi ja yleinen luottamus – vaikkapa kuluttajien ja kotitalouksien mittareilla – lienee taas laskussa.
Yhteenvetona voisi sanoa, että Helsingin pörssin yhtiöiden aluillaan olevan tuloskasvuvauhdin elpymisen taustalla vaanii taas uusia riskejä. Sekään ei ole uutta, sillä jo kuluvalla vuosikymmenellä niitä on riittänyt niin koronapandemian, Venäjän hyökkäyssodan, inflaation nousun, korkojen nousun, tullipolitiikan kuin monen muunkin geopoliittisen käänteen muodoissa – unohtamatta kotimaan julkisen talouden ankeaa tilaa, josta uutisoidaan harva se päivä. Jo alkanutta viidettä vuotta Tilastokeskuksen datan mukaan tukevasti miinusmerkkisillä lukemilla pysytellyt kuluttajien ja kotitalouksien luottamus tuskin kääntyy elpyvälle uralla viime viikkojen tapahtumien seurauksena. Henkilökohtaisesti katseeni siis kohdistuu kasvun osalta edelleen kansainvälisille markkinoille.
Tekoälyn etenemiseen reaalimaailmassa Iran-kriisi tuskin vielä vaikuttaa
Tekoäly on edelleen kuuma nimi. Tähän liittyen Helsingin pörssistä ei ikävä kyllä uskalla omalla nimellä ääneen sanoa, että mikään yhtiö olisi erityisesti tekoäly-yhtiö. Esimerkkiyhtiöiden NVIDIAn ja Microsoftin markkina-arvot 3-5 tuhatta miljardia dollaria per yhtiö. Ja jos verrataan näiden esimerkkiyhtiöiden – paino sanalla esimerkkiyhtiöiden, joihin en sijoituskohteina ota kantaa – liiketoimintojen todellisia tuloskuntoja, on NVIDIAn viimeisen 12 kuukauden tulos 120 miljardia dollaria (noin 104 miljardia euroa) ja Microsoftin vastaavasti 119 miljardia dollaria (noin 103 miljardia euroa). Kaikkien Helsingin pörssin 150 yhtiön yhteenlaskettu vuositason tulos on työlukuna noin 25 miljardia euroa.
Suomessakin on toki ollut viitteitä siitä, että talouden pahin vaihe saattaisi olla takana. Esimerkiksi viime vuoden puolella solmittu jäänmurtajatilauksen aiesopimus vaikuttaa hyvältä, mutta sen euromääräinen noin viiden miljardin euron arvo kyllä kalpenee edellä mainituista maailman johtavien toimijoiden luvuista. Liikevaihdolla mitattuna Microsoft myy käytännössä saman verran tuotteitaan ja palveluitaan joka viikko. Tarvitaan siis paljon lisää uutta osaamiseen ja teknologiaan perustuvaa vientitoimintaa Suomesta maailmalle.
Yhtiökohtaiset erot ovat taas kasvussa
Kuten todettua Helsingin pörssin yhtiöiden yhteenlaskettu operatiivinen tulos koheni viime vuoden loka-joulukuussa viitisen prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Se on lähtökohtaisesti helpottava uutinen huomioiden edelleen haasteellisen toimintaympäristön. Huomionarvoisesti niin liiketoimintojen kuin erityisesti osakekurssienkin kehityserot ovat viime kuukausien aikana erkaantuneet suurten ja pienten yhtiöiden välillä. Eivät poikkeuksetta, mutta kategorisesti. Pienyhtiöillä on ollut vaikeampaa, siinä missä (ottamatta kantaa tulevaan) suuryhtiöt ovat mm. Nokian ja Nesteen johdolla porskuttaneet osakemarkkinoilla. Kaikkiaan perinteisten arvostuskertoimien valossa Helsingin osakemarkkinoilta on juuri nyt vaikeaa löytää ilmeisiä ali- tai ylihinnoitteluja. Ja todettakoon sekin, että suurten ja pienten yhtiöiden kehityserot voivat aivan hyvin kääntyä päinvastaiselle kehitystrendille tästä eteenpäin, varsinkin, jos maailmantilanne yleisesti alkaisi rauhoittua.
Makrotaloudessa tuskin kovin moni asia enää muuttuu paremmaksi
Kirjoitin viime syksynä, että makrotaloudessa tuskin kovin moni asia muuttuu enää paremmaksi. Yleinen korkotaso oli kahdessa vuodessa puolittunut (12 kk euriborila mitattuna) ja Suomessa inflaatio oli painunut enää vain prosentin tasolle. Lisäksi Suomen keskeisten vientimarkkinoiden talousnäkymät olivat alkaneet vähintäänkin suhdanneluonteisesti kirkastua mittavien puolustussektorin investointiohjelmien kautta. Lisäksi reaalipalkat nousivat kotitalouksilla, eli keskimäärin nimelliset palkankorotukset ylittivät inflaation tason. Perustellusti sanoin, että tietyssä määrin näkyvyys globaaliin kauppapolitiikkaan oli kohentunut. Yhteenvetona arvelin, että yleinen taloustilanne oli saapunut jonkinlaiseen ns. ”uuteen normaaliin”.
Nyt Iran-konflikti on nostanut inflaatio-odotuksia ja 12 kuukauden euribor-korko on hyvin lyhyessä ajassa loikannut 2,2 prosentista 2,9 prosenttiin. Nämä ovat omiaan hidastamaan investointipäätöksiä ja kasvattamaan kuluttajien varovaisuutta jo valmiiksi heikolta lähtötasolta. Tilanne voi palautua paremmaksi nopeasti, jos rauha saadaan aikaan. Vastaavasti tilanne voi entisestään heikentyä, jos sotaisat toimet jatkuvat ja laajentuvat. Kenties paras etsikkoaika talouden elpymiselle on ohitettu, tai ainakin se on hieman siirtynyt. Taantumaa tai lamaa markkina – enkä minä – kuitenkaan vielä nykytiedoin hinnoittele tai pidä lähikuukausien perusskenaariona. Mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja nämäkin ovat ja tilanteet elävät nopeassa rytmissä. Parhaan arvauksen mukaan uskon kuitenkin kyseessä olevan nyt eräänlainen korjausliike, josta ennemmin tai myöhemmin taas toivutaan kohti seuraavan uhkakuvan kehittämistä tai keksimistä. Samoilla linjoilla näyttää olevan myös suomalaisten pörssiyhtiöiden suuri enemmistö, joka ehdottaa yhteenlaskettuna tälle vuodelle maksettavaksi selvästi yli 10 miljardin euron osinkopottia. Jos hätä olisi nurkan takana, viisaat yritysjohtajat ja pääomistajat suojelisivat nyt yhtiön kassavaroja eivätkä jakaisi niitä ulos omistajille.
Tummien pilvien jälleen noustua taivaanrantaan retorinen kysymys kuuluu taas kerran: Mihin muualle varat voisi laittaa tuottamaan, jos ei osakkeisiin ja osakerahastoihin? Suomessa (sijoitus)asuntomarkkina on edelleen jäässä ja talletuskorot kilpailevat inflaatiota vastaan. Ehkä olemme viisaampia keväämmällä ja alkukesällä Q1-tuloskauden jälkeen, ja palaan silloin uudella blogitekstillä päivittämään omia ajatuksiani viimeistään muutaman viikon kuluttua.
Markkinatalous ja Yhdysvaltain sisäpolitiikka rauhoittanevat Trumpin toimet
Mikään ei ole varmaa, kun kyse on Donald Trumpista. Esitän tässä kuitenkin vielä optimistisen arvion. Lähtökohtana olemme nähneet, että Trumpin toisen kauden teemoja ovat olleet varsin nopeassa syklissä mm Nato, Panama, Grönlanti, Ukraina, Venäjä, Kiina, Iran, kauppa- ja tullipolitiikka ja niin edelleen.
Nyt miehen pitää ehkä rauhoittua, koska Yhdysvaltain välivaalit pidetään reilun puolen vuoden kuluttua marraskuussa. Silloin valitaan uusia senaattoreita ja kongressiedustajia. Trumpin toisen presidenttikauden alussa hänen edustamallaan republikaanipuolueella oli keskeisissä päätöksentekoelimissä enemmistöllä mitattuna ns. värisuora, mikä näkyy hänen nopeissa toimissaan ja niiden läpimenossa poliittisista prosesseista. Jos marraskuun välivaaleissa demokraatit saavuttavat voittoja, liudentuvat Trumpin mahdollisuudet harjoittaa mieleistään politiikkaa presidenttikauden jälkipuoliskolla. Katseen on siis pakko vähitellen siirtyä hänen kotimaisiin kannatuslukemiinsa. Yksinkertaistettuna voisikin esittää lopuksi toiveen, että markkinatalous ja välivaalit tulisivat rauhoittamaan Trumpin toimia ja samalla markkinoita.
—
Kirjoittaja lähipiireineen ei omista tekstissä mainittujen yhtiöiden arvopapereita kirjoitushetkellä. Kirjoittaja ei sitoudu päivittämään mahdollisia omistusmuutoksia blogin julkaisun jälkeen. Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yrityksiin. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa.Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa.Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).
