Suomalaisten tilit tursuavat rahaa
Suomalaisten tilit tursuavat rahaa. Säästöjä on enemmän kuin koskaan, tarkalleen sanoen 117,4 miljardia euroa (Suomen Pankki, 2025). Äkkiseltään voisi kuvitella, että tämä on vain positiivinen asia: turha kulutus minimiin ja säästöt sukanvarteen tai sijoituksiin. Totuus on kuitenkin toinen. Nämä miljardit makaavat tileillä, eivät sijoituksissa.
Yleinen epävarmuus on hyydyttänyt talouden rattaat kokonaisvaltaisesti. Kotitaloudet eivät uskalla kuluttaa, vaikka tarvetta olisi. Uusia asuntoja ei osteta, eikä kauan suunniteltua keittiöremonttia toteuteta. Tämä siitä huolimatta, että ostovoima on kasvanut ja yleisimmät asuntolainojen korot laskeneet.
Kun tarpeeksi moni hyvätuloinen maalaa talonsa itse tai jättää kampaamokäynnin väliin, heijastuu se väistämättä myös palvelusektorin yrityksiin ja työpaikkoihin. Kukkaronnyörien kiristäminen on tietenkin epävarmuuden keskellä järkevää, mutta nyt niin tekevät myös hyväosaiset – ihan vaan varmuuden vuoksi.
Lohdullista on, että me suomalaiset emme ole tilanteemme kanssa yksin. Myös muualla Euroopassa on korkea säästöaste. Syitä ovat muun muassa Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama epävarmuus ja muut geopoliittiset jännitteet. Eipä siitä ole niin kovin kauaa, kun energian ja elintarvikkeiden hinnat pomppasivat ylös yhdessä inflaation ja korkojen kanssa.
Puskurit ja säästöt ovat aina hyvä asia. Nyt Suomen Pankin raportoimat ennätyssäästöt makaavat kuitenkin tileillä tai määräaikaistalletuksissa. Äkkiseltään se voi vaikuttaa järkevältä. Kun rahat ovat tilillä, eivät ne altistu pörssin kurssiheilunnalle. Kukapa nyt haluaisi menettää pääomiaan osakekurssien tai indeksien laskiessa. Riski ja tuotto kulkevat tunnetusti käsi kädessä. On kuitenkin hyvä muistaa, että tavallisella tilillä säilytettävä raha menettää arvoaan sataprosenttisen varmasti.
Inflaatiota voi olla vaikea ymmärtää. Tarvitaan siis konkreettinen esimerkki:
Yhtä suomalaista kohden tilillä möllöttää siis yli 20 000 euroa. Tällä hetkellä Suomen inflaatio on lähellä nollaa, mutta Euroopan keskuspankin tavoite on ylläpitää 2 %:n inflaatiota.
Pikaisella laskutoimituksella selviää, että 2 % 20 000 eurosta on 400 euroa. Olisitko valmis heittämään säästöistäsi 400 euroa vuosittain kankkulan kaivoon? Tai vaikka takan lämmikkeeksi? Niinpä!
Tarkoitus ei missään nimessä ole väheksyä osakemarkkinoiden riskiä. Sijoittamiseen liittyy aina riski sijoitetun pääoman menettämisestä. Siksi kaikkia sijoituksia ei kannata sijoittaa saman kaavan mukaan. Muun muassa hyvä hajautus ja pitkä aikajänne ovat hyvä tapoja hallita riskiä.
Yleisesti ajatellaan, että osakkeisiin kannattaa sijoittaa vain, mikäli sijoitushorisontti on tarpeeksi pitkä. Mieluiten 5–10 vuotta tai enemmän. Näin varmistetaan, että sijoittajalla on mahdollisuus odottaa mahdollisen heikomman sykin yli, eikä hän joudu myymään sijoituksiaan väärään aikaan.
Mikäli säästöille on tarvetta jo aiemmin, voivat korkosijoitukset, tai yhdistelmärahastot olla hyviä vaihtoehtoja. Niissä heilunta on usein vähäisempää kuin osakkeissa. Samalla myös tuotto-odotukset ovat maltillisempia.
On hyvä pohtia, voisiko osa tilillä makaavista käteisvaroista olla sijoitettuna esimerkiksi korko- tai yhdistelmärahastoihin. Näin niille olisi mahdollista tavoitella maltillista tuottoa ja turvaa inflaatiolta.
Toimin talousasiantuntijana Nordnetissä. Löydät minut Instagramista tunnuksella @hamidjasmin ja X:stä @ja5minhamid.
Muita kirjoituksianiTämä kirjoitus ei ole eikä sitä pidä tulkita sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittamiseen ja rahoitusinstrumentteihin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voivat muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoittajaa kehotetaan tutustumaan rahastoesitteeseen ja avaintietoasiakirjaan (KIID) ennen sijoituspäätösten tekemistä. Rahastoesitteen löydät rahastoyhtiön verkkosivuilta ja avaintietoasiakirjan löydät rahaston yleiskatsaussivulta ja toimeksiantonäkymästä Nordnetin palvelusta.