Perinteinen taloustiede olettaa, että ihmiset tekevät päätöksiä, jotka maksimoivat heidän hyötynsä tai hyvinvointinsa. Käytännössä monet taloudelliset päätökset eivät ole kuitenkaan täysin järkiperäisiä. Sijoittajat voivat esimerkiksi myydä osakkeensa paniikissa silloin, kun markkinat laskevat. Ei ole poikkeuksellista, että tunneperäiset reaktiot, kuten pelko ja ahneus, voivat ajaa päätöksentekoa enemmän kuin taloudelliset laskelmat.
Suomessa tuskaillaan parhaillaan, kuinka kotitaloudet eivät kuluta. Valtiovallan ja ekonomistien odotukset olivat, että talous lähtisi kasvuun kotitalouksien vetämänä korkojen ja inflaation laskettua. Aina asiat eivät mene kuitenkaan odotetusti. Kolmen vuoden takainen korkojen ja hintojen nousu oli niin kovaa, että kuluttajat kerryttävät säästöjään ja varautuvat käteispuskurein seuraavaan kriisiin. Vaikka oma tilanne olisi hyvä, vaikuttaa vallitseva epävarmuuden ilmapiiri myös heihin, joilla olisi varaa kuluttaa.
Talous on lopulta psykologiaa ja ihmisten käyttäytymistä voi olla vaikea ennustaa. Sama pätee myös meihin sijoittajiin. Luulemme tekevämme sijoituspäätökset vakaasti harkiten ja tunteen sijaan järjellä. Joskus totuus on kuitenkin toinen – kokeneillakin sijoittajilla.
Kuinka tunnetilat voivat vaikuttaa sijoittajaan?
- Pelko ja paniikki: Koko markkinan lasku tai tietyn osakkeen romahdus voivat saada sijoittajat myymään paniikissa. Jos esimerkiksi osakemarkkinoilla tapahtuu korjausliike, monet sijoittajat saattavat myydä osakkeensa pelätessään, että se johtaa suurempaan laskuun.
- Ahneus ja yltiöoptimismi: Toisaalta nousumarkkinat voivat johtaa ahneuteen, jolloin sijoittaja ottaa turhan suuria riskejä tai ostaa ylihintaisia osakkeita vain siksi, että “kaikki muutkin tekevät niin”.
- Tyytyväisyys ja itsetunto: Jos sijoittaja on tehnyt muutamia hyviä päätöksiä peräkkäin, saattaa itseluottamus kasvaa liikaa ja alkaa ottaa ylimääräisiä riskejä. Liika luottamus omiin poikkeuksellisiin kykyihin saattaa johtaa virheellisiin päätöksiin.
Kognitiiviset vinoumat ja niiden vaikutus sijoittamiseen
- Saatavuusharha: Sijoittaja arvottaa helposti korkeammalle sitä tietoa, jonka muistaa hyvin. Samalla vaikeammin ymmärrettävä tieto saatetaan arvottaa vähemmän merkitykselliseksi. Tämä saattaa johtaa siihen, että tuoreet uutiset tai omat kokemukset painavat vaakakupissa enemmän. Saatavuusharhalle altistaa etenkin informaation suuri määrä ja vähäinen sijoituskokemus.
- Vahvistusharha: Vahvistusharhan ansiosta sijoittaja saattaa antaa enemmän painoarvoa tiedolle, joka vahvistaa hänen omaa näkemystään. Samalla hän tulee sivuttaneeksi ne seikat, jotka ovat omaa mielipidettä vastaan. Sijoittajat saattavat myös etsimällä etsiä tietoa, joka tukee heidän olemassa olevia näkemyksiään tai sijoituksiaan. Kukapa meistä ei haluaisi olla oikeassa?
- Ankkurointiharha : Ankkurointiharha viittaa tilanteeseen, jossa sijoittaja tai kuluttaja tarraa kiinni ensimmäiseen mielikuvaan asiasta. Jos näet normaalisti 400 euron hintaisen kodinkoneen maksavan tarjouksessa vain 300 euroa, saattaa diili kuulostaa hurjan hyvältä. Vielä kun mukaan lykätään tarjouksen lyhyt voimassaoloaika, niin avot. Kuluttaja on myyty, vaikka laitteelle ei välttämättä olisi tarvetta tai “tarjoushinta” olisi jossain toisessa liikkeessä se perushinta.
Sijoittajan kohdalla ankkurointiharha saattaa näyttäytyä kahdella tapaa. Mikäli juuri ostetun osakkeen kurssi lähtee laskuun, saattaa omaan ostohintaan takertua kynsin ja hampain. Osakkeen ostoa saatetaan jatkaa laskevaan kurssiin, vaikka yhtiön negatiiviselle kurssikehitykselle olisi perusteltu syy. Sijoittaja saattaa roikkua turhan pitkään yhtiön mukana siinä toivossa, että kurssi vielä nousee ensimmäistä ostoa ylemmälle tasolle.
Jos myyminen on joskus hankalaa, saattaa ostaminen olla myös. Nousevaan kurssiin voi olla vaikeaa ostaa, sillä “juurihan tämän saman lapun sai halvemmalla”. Sijoittaja saattaa jumiutua henkisesti aiempaan, alempaan hintaan ja jäädä odottelemaan korjausliikettä. Pahimmassa tapauksessa jää kurssirakentin kyydistä kokonaan pois.
Miten näitä loputtomia vinoumia sitten voi taklata?
- Pysy suunnitelmassa: Kotitehtävät on tehtävä ja perusasioiden on oltava kunnossa. Tärkeimmät niistä lienevät sijoitussuunnitelma ja pitkäjänteisyys. Ilman sijoitussuunnitelmaa sijoittaja on jokaisen impulssin ja tuulenvireen vietävänä. Hyvä idea on kirjoittaa sijoitussuunnitelma vaikka kännykän muistiinpanoihin tai ruutupaperille. Kun armottoman FOMOn kourissa tekee mieli lähteä viimeisimmän meemiosakkeen kelkkaan, on hyvä vilkuilla omista muistiinpanoista, että oliko moinen sijoitussuunnitelman mukaista.
- Ole kylmäpäinen: On tärkeää oppia olemaan reagoimatta jokaiseen markkinan heilahdukseen. Yhtä lailla on tärkeää sulkea korvansa ylimääräiseltä hälyltä. Talousuutisia riittää tauottomana virtana. Myös sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla näppikset käyvät kuumina. Sijoittajan ei kuitenkaan tarvitse reagoida jokaiseen risahdukseen. Jos sijoittaja pystyy pitämään tunteensa kurissa, hän voi tehdä parempia päätöksiä pitkällä aikavälillä.
- Automatisoi: Yksi tapa välttää tunneperäisiä päätöksiä on automatisoida sijoittaminen. Esimerkiksi kuukausittainen rahastosijoittaminen voi auttaa sijoittajaa pysymään pitkän aikavälin strategiassa. Siihen päälle voi osalla salkusta ottaa enemmän näkemystä esimerkiksi aktiivisen osakesijoittamisen parissa.
Lopulta sijoittaminen ei ole vain numeroita, käyriä ja tuottoprosentteja, vaan myös matka omaan mieleen. Kun tunnistaa omat ajattelun sudenkuoppansa – pelon, ahneuden, yliluottamuksen tai tarinankerronnan tarpeen – pystyy tekemään päätöksiä tietoisemmin. Sijoitusmaailmassa ei ole mahdollista poistaa tunteita, mutta ne voi oppia tunnistamaan ja hallitsemaan. Itsetuntemus onkin usein paras sijoitus jonka voi tehdä.
Tämä kirjoitus ei ole eikä sitä pidä tulkita sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittamiseen ja rahoitusinstrumentteihin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voivat muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoittajaa kehotetaan tutustumaan rahastoesitteeseen ja avaintietoasiakirjaan (KIID) ennen sijoituspäätösten tekemistä. Rahastoesitteen löydät rahastoyhtiön verkkosivuilta ja avaintietoasiakirjan löydät rahaston yleiskatsaussivulta ja toimeksiantonäkymästä Nordnetin palvelusta.

No ,minä kommentoin nyt, kun aivan hyvä blogikirjoitus. Tässä eläkeläisenä löytyy aina aikaa kirjoitella, koska kirjoittelen aivan muutakin. Juuri tuli seurakunnan tapahtumasta. Kirjoitan sinne esirukoukset, ja luen ne sitten paikkalla oleville. Tänään oli paikalla 41 ihmistä, kaikki eläkeläisiä. Pappi, suntio ja diakoni olivat henkilökuntaa. Sanassa sanotaan. Ihminen saa menestyä, mutta on vain yksi Herra saa sinulla olla, Jumala, kaikkivaltias.Näin minä ajattelen sijoittamisesta.Tulkoon vaikka sitten sijoittaminen toisena, tai kolmantena jne. 28 vuotiaana aloitin sijoittamisen Yhdyspankin osakkeilla,sen jälkeen tuli teknohuumat ym. Pidin taukoa aktiivisesta sijoittamisesta 15 vuotta. On ollut vain korkorahastoja, ja sitten on metsää, joka etelässä tuottaa 4% vuodessa, pohjoisessa 1,5%-2%.… Lue lisää >>