Helsingin pörssin suuryhtiöiden Q3-tuloskausi oli positiivinen – näkymissä on silti eroja ja yleinen epävarmuus jatkuu

Kolmannen vuosineljänneksen tuloskausi päättyi Helsingin pörssin 25 markkina-arvoltaan suurimman yhtiön osalta. Tuloskausi tarjosi keskimäärin selvästi parempaa kohti kulkevan kuvan pörssiyhtiöiden nykytilanteesta.
.
Vaikka tuloskehityksissä ilmeni yhtiökohtaisia ja toimialakohtaisia eroja, tuloskausi näyttäytyi kokonaisuutena erityisen myönteisenä liikevaihdon kehityksen näkökulmasta. Samalla yhtiöjoukon kannattavuuksien kehityksen tarkastelu muistutti siitä, ettei liikevaihdon kasvu välttämättä heijastu samassa suhteessa jokaisen yhtiön tuloskasvuun asti.
Loppuvuonna markkinakehitykseen vaikuttavat edelleen mm. talouskasvun odotettu suunta, inflaation odotettu kehitys, keskuspankkien rahapolitiikan kehitys ja geopolitiikkaan liittyvät epävarmuudet. Näillä on yhtymäkohta niin kuluttajien luottamukseen kuin myös investointihaluun.
Q3-tuloskaudella nähtiin laaja-alaista liikevaihdon kasvua
Helsingin pörssin markkina-arvoltaan 25 suuryhtiötä (OMXH25) heinä-syyskuulta tarkasteltaessa liikevaihdon kehitys oli kokonaisuutena selvästi positiivista. Yksinkertaistettuna ja arvonlisäverot sivuuttaen liikevaihdon kehityksellä kuvataan myynnin kehitystä. Ilmeistä on, ettei liikevaihdon nimellinen kasvu enää aiheudu pandemia-ajan eikä Venäjän hyökkäyssodan alun aiheuttamista inflaatiopiikeistä.
Liiketoiminnat siis itsessään ovat keskimäärin parantamassa juoksuvauhtiaan. Tarkastelluista 25 yhtiöstä 21 raportoi positiivisen liikevaihdon muutoksen. Tämä on suuressa kuvassa tärkeää tuloskasvunäkymille, koska pidemmän päälle tuloksen ja osingon kasvattaminen on lähtökohtaisesti helpompaa myymällä enemmän kuin säästämällä ja tehostamalla jatkuvasti enemmän. Tämä Q3-tuloskauden ylärivin havainto on siksi erittäin tervetullut.
Samalla liikevaihtokertymän kehitys kertoo yleisen taloustilanteen osalta viriävän kasvun ulottuneen jo useisiin yhtiöihin, vaikka kehityksen voimakkuudessa oli vielä hyvin merkittäviä eroja. Liikevaihdon kasvu (Q3/26 verrattuna Q3/25) oli mediaanina Helsingin pörssin suuryhtiöiden joukossa 5 prosenttia, mikä ylittää nykyisen inflaatiovauhdin selvästi. Yksinkertaistettuna voi siis sanoa, että liiketoiminnat ovat kasvaneet aidosti ja trendi on oikeansuuntainen.
Suhteellisesti voimakasta liikevaihdon kasvua nähtiin mm. Bittiumilla, Nesteellä, Orionilla ja Qt Groupilla. Alleviivattakoon, ettei yhden tunnusluvun tai taloudellisen mittarin perusteella pidä tehdä sijoituspäätöksiä eikä muitakaan johtopäätöksiä. Mainitun yhtiökolmikon ohella myös useiden muiden suuryhtiöiden liikevaihdon kehitys oli huomattavan positiivista, joskin maltillisempaa. Metsäteollisuus oli toimialana suhteellisesti heikoimmalla trendillä, sillä sekä Stora Enson että UPM-Kymmenen liikevaihdot laskivat lievästi edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.
Sijoittajan on tärkeää huomata, ettei liikevaihdon kasvu kuitenkaan yksin kerro yhtiöiden taloudellisen suorituskyvyn kehityksestä ja kokonaisuudesta. Esimerkiksi yhtiön kustannuskehitys, sen tuotteiden ja palveluiden hinnoitteluvoima (kyky nostaa hintoja menettämättä asiakkaita) ja liiketoiminnan tehokkuus vaikuttavat siihen, kuinka hyvin kasvu näkyy lopulta tuloksessa asti. Tältä osin vaihtelua ilmenikin edelleen merkittävästi suuryhtiöiden välillä.
Kannattavuuden kehitys eriytyi
OMXH25-yhtiöiden liikevoiton kehitys antoi liikevaihtokehitystä vaihtelevamman kuvan tuloskaudesta. Tarkastelluista 25 yhtiöstä 16 yhtiön liikevoiton muutos oli positiivinen, kahdeksalla negatiivinen ja yhdellä ennallaan. Tuloslaskut olivat keskimäärin viitisen prosenttia vuotta aiemmasta, joten navakkaa vastatuulta ei ollut havaittavissa heikomminkaan suoriutuneilla yhtiöillä.
Erityisen voimakasta positiivista tuloskehitystä näkyi mm. Bittiumin, Nesteen ja Outokummun luvuissa. Tältä osin tarkastelun laskennallinen mittari on liikevoiton prosentuaalinen kasvu edellisvuoden vastaavasta kolmen kuukauden ajanjaksosta. Yleisesti on hyvä alleviivata, että nyt raportoitu tuloskasvu on ollut markkinoiden hinnoittelussa ja odotuksissa mukana jo ns. hyvän aikaa, sillä esimerkiksi Bittiumin osakekurssi on kohonnut vuodessa noin 70 prosenttia ja Nesteen noin 50 prosenttia. Ilmaisia tai riskittömiä lounaita ei siis ole yksinomaan tällä tuloskasvun havainnolla tarjolla.
Toisaalta useilla suuryhtiöillä liikevaihdon positiivinen kehitys ei vielä heijastunut vastaavalla tavalla liikevoittoon. Tämä havainnollistaa hyvin tuloskauden keskeistä teemaa: yhtiöiden välinen hajonta on yhä merkittävää. Liikevaihdon kasvun lisäksi sijoittajien huomion tulisi kiinnittyä jatkossa siihen, miten yhtiöt onnistuvat hallitsemaan kustannuksiaan ja ylläpitämään kannattavuuttaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Tämä ympäristö sisältää niin geopolitiikan, makrotalouden kuin teknologisen kehityksenkin.
Yhtiöiden tulevaisuuden näkymissä varovaisen myönteisiä sävyjä
Yhtiöiden tilikauden tulosnäkymiä tarkasteltaessa kokonaiskuva oli selvästi myönteinen. Aineiston 25 yhtiöstä 20 arvioi tuloksensa voivan kasvaa koko tilikauden 2026 aikana verrattuna koko tilikauteen 2025. Neljä suuryhtiötä – Kemira, Mandatum, Qt Group ja UPM-Kymmene – kohtaa tällä hetkellä oman ohjeistuksensa tai analyytikoiden konsensusennusteiden valossa tuloksen mahdollista laskua edellisvuodesta. Nordean osalta sekä yhtiön oma ohjeistus että analyytikoiden nykyhetken konsensusnäkymä ennakoi melko vakaata tuloskehitystä vuodentakaiseen verrattuna.
On korostettava, että yhtiöiden vastikään julkaisemat omat tulevaisuuden näkymät ovat sen hetken paras arvio. Ne antavat lisätietoa siitä, miten yhtiöt itse arvioivat toimintaympäristönsä kehitystä ja oman liiketoimintansa edellytyksiä. Näkymiin liittyy kuitenkin aina epävarmuutta, ja niiden toteutuminen riippuu kysynnän, kustannusten ja yleisen taloustilanteen kehityksestä.
Päättymässä olevan Q3-tuloskauden perusteella voi kiteyttää, että useiden suomalaisten pörssiyhtiöiden odotukset olivat myönteisiä, mutta kuva ei ollut kaikilla yhtiöillä samansuuntainen.
Loppuvuoden markkinaympäristössä on seurattava useita tekijöitä
Pörssivuoden 2026 viimeisten viikkojen toimintaympäristöä arvioitaessa huomio kiinnittyy erityisesti talouskasvun kestävyyteen, inflaation kehitykseen ja keskuspankkien rahapoliittisiin ratkaisuihin.
Talouden kasvunäkymät vaikuttavat yhtiöiden kysyntäympäristöön ja tuloksentekokykyyn. Mikäli yleinen talouskehitys vahvistuu, se voi tukea yhtiöiden liikevaihdon kehitystä. Toisaalta odotettua heikompi kysyntä voi näkyä nopeasti erityisesti suhdanneherkkien toimialojen tuloksissa.
Yhtiötasolla on joka tapauksessa syytä kiinnittää huomiota kannattavuuteen, sillä Q3-liikevaihdot kasvoivat Helsingin pörssissä selvästi useammalla yhtiöllä kuin Q3-tulokset. Pienellä osalla suuryhtiöistä tämä selittyi ymmärrettävästi yrityskaupalla tai rakenteellisella muutoksella, mutta ainoastaan niiden taakse ei kannata säännönmukaisesti piiloutua.
Myös inflaation ja korkotason kehitys ovat edelleen keskeisiä seurattavia markkinatekijöitä. Niihin vaikuttaa ennen kaikkea geopolitiikka. Näillä tekijöillä on vaikutusta sekä yhtiöiden rahoituskustannuksiin että kuluttajien ostovoimaan – ja luottamukseen. Keskuspankkien tulevat ratkaisut ja niitä edeltävä talousdata voivat puolestaan vaikuttaa markkinoiden korko-odotuksiin ja riskillisten sijoituskohteiden – kuten osakkeiden – arvostustasoihin.
Lisäksi geopoliittiset jännitteet, kansainvälisen kaupan kehitys ja maailmantalouden mahdolliset häiriöt muodostavat tekijöitä, joiden vaikutuksia yhtiöiden toimintaympäristöön on tärkeää seurata.
Perusodotuksissa kohti kohenevia näkymiä ja vahvaa osinkovuotta
Q3-tuloskauden perusteella suomalaisista pörssiyhtiöistä muodostuu monipuolinen kokonaiskuva. Laaja-alainen liikevaihdon kasvu ja useiden yhtiöiden myönteiset tulosnäkymät ovat tuloskauden keskeisiä havaintoja. Samalla kannattavuuden vaihteleva kehitys muistuttaa siitä, että yhtiöiden tilanteet ja toimintaympäristöt poikkeavat toisistaan. Yhtiöpoiminnalla voi siis luoda lisäarvoa, ja toisaalta väärillä valinnoilla voi jäädä merkittävästikin indeksikehityksestä.
Tulevaan kehitykseen liittyy edelleen useita epävarmuustekijöitä, mutta nykytietojen valossa lähestyvältä pörssivuodelta 2027 voi toiveikkaasti odottaa keskimäärin asteittain kohenevia näkymiä ja vahvaa osinkovirtaa.
--
Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä kirjoitushetkellä Nordean osakkeita. Mahdollisia omistusmuutoksia ei päivitetä tekstiin julkaisun jälkeen. Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yrityksiin. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoman kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).
