Osinkosalkun rakennuspalikat

Moni sijoittaja alkaa tähän aikaan kalenterivuotta viritellä salkkuaan lähestyvän kevään osinkokuntoon. Siksi raapustin muistutuksen pitkäjänteisen sijoittajan suhtautumisesta osinkosijoittamiseen. Uskoakseni salkun luomistyössä keskeisin tavoite tulee olla passiivinen tulovirta, jonka reaaliarvo kasvaa jatkuvasti. Tämä on myös siitä mukava lähtökohta, että se soveltuu käyttökelpoiseksi aloittelevillekin sijoittajille, koska tavoite ei ole summan kokoluokkaan sidottu, vaan periaatteellinen.

Sitä hetkeä, kun passiiviset osinkotuotot saavuttavat sijoittajan elämän ”normaalin kulutason”, kutsutaan ”dividend crossover pointiksi”. Tätä voitaneen nimittää taloudellisen riippumattomuuden rajapyykiksi.

Omien kokemusteni valossa päämäärän saavuttamiseen tarvitaan ensinnäkin aikaa. Pörssiosakkeita palkkatuloilla ostavan aikahorisontin tulee olla yleensä vähintään 15 vuotta, jotta olisi realistista puhua euromääräisesti pitkälti viisinumeroisesta vuotuisesta passiivisesta tulovirrasta, joka olisi laadultaan kestävä. Tässä lajissa ei voita viisain, vaan kärsivällisin (tai pitkäikäisin, tai varhaisimmin aloittanut).

Paitsi aikaa, tarvitaan toiseksi myös palkkatuloja. Lisäksi kolmantena ulottuvuutena säästäjällä tulee olla järkisuhtautuminen kuluttamiseen, jotta jotain jäisi säästöön pitkäjänteisesti – mieluiten joka palkasta.

Viimeisenä tekijänä menestyvän osinkosalkun rakentamisessa tarvitaan taidon ja tuurin yhdistelmää. Omalla kiinnostuksella aiheeseen voi hankkia riittävän taidon, ja motivaatio kantanee siihen asti, että tuurikin ehtii matkaan mukaan.

Neljä periaatetta pitkäjänteisen osinkosalkun rakentamiseen

1) Tarkastele osakekohtaista osinkoa ja sen kasvua – ei ainoastaan osakkeen kulloistakin osinkoprosenttia uudelle sijoitukselle. Kasvava osakekohtainen osinkovirta nostaa kauan sitten osakkeensa ostaneen sijoittajan osinkotuottoprosenttia omalle hankintahinnalle jatkuvasti – riippumatta uuden sijoittajan kulloinkin saamasta osinkotuotosta.

2) Varmistu siitä, että laatuyhtiön osakekohtainen osinko perustuu osakekohtaiseen tulokseen – ei esimerkiksi velanottoon tai muuhun pitkässä juoksussa keinotekoiseen tapaan. Käytännössä viittaan tässä yhteydessä osingonjakosuhteeseen (osakekohtaisen osingon osuus osakekohtaisesta tuloksesta), joka saisi mielellään jäädä alle 70 prosenttiin. Nyrkkisääntö on, että mitä alhaisempi on yhtiön osingonjakosuhde, sitä paremmin nykyosinko kestää liiketoiminnan tuloskunnon tilapäistä heikentymistä.

3) Muista liiketoiminnan laadullinen analyysi. Pyri aina ymmärtämään, miten tulos ja osingonmaksukunto on ansaittu. Onko esimerkiksi liiketoiminnan kannattavuus realistisella tasolla pitkää aikaväliä ajatellen? Laadullisessa analyysissä korostuvat yhtiön tavaramerkki, omistaja-arvolähtöinen johtaminen, asiakasuskollisuus, hinnoitteluvoima ja muut ”liiketoiminnallista vallihautaa” luovat tekijät.

4) Hajautus toimii sijoittajan (ainoana) ilmaisena lounaana yhtiökohtaisten riskikeskittymien vähentäjänä. Akateemisen tutkimuksen mukaan sen hyödyt ovat ilmeiset 15 eri yhtiöön asti salkun kokonaisuudessa. Tämänkin jälkeen hajautus tarjoaa lisähyötyä, mutta laskevan määrän. Markkinariski salkkuun jää luonnollisestikin aina kannettavaksi. Hajautuksella sijoittaja voi tasata myös Suomi-riskiään.

Kolmenlaisia osinkoyhtiöitä

1) Suosi osakkeita sellaisissa laatuyhtiöissä, jotka kykenevät vuodesta toiseen maksamaan omistajilleen aavistuksen edellisvuodesta kasvavaa osinkoa (per osake). Käytännössä nämä tuottavat sijoitushetkellä vuotuista kassavirtaa yleensä 3–4 prosenttia (lähelle pörssin keskimääräistä osinkotuottoa), mutta ne sisältävät kuitenkin pitkässä juoksussa korkean yksinumeroisen osinkojen vuotuisen kasvupotentiaalin.

Nämä muodostavat osinkosalkun rungon, antaen olettaa, että passiivinen tulovirta kasvaa osinkojen kasvutekijästä johtuen suhdanteiden yli selvästi inflaatiovauhtia nopeammin (kasvattaen sijoittajan ostovoimaa ja kohentaen samalla varallisuusasemaa).

Toisin sanoen kasvavat osakekohtaiset osingot ovat pitkäjänteisen osinkosalkun kivijalka, mutta näen myös kaksi järkevää täydentäjää strategialle.

2) Hajauta lisäksi hitaan kasvun mutta vahvan taseen yhtiöiden osinko-osakkeiden kategoriaan, jossa pohjaosinkotuotto on hyvin korkea. Tällöin sijoittaja voi hyväksyä keskimääräistä vaatimattomammankin osinkojen kasvunäkymän, jos sijoitushetkellä saatava osinkovirta on riittävän korkea ja ennen kaikkea vakaalla pohjalla oleva suhteessa yhtiön taseeseen tai tulokseen. Nämä sijoituskohteet ovat yleensä erittäin mielenkiintoisia osakkeen alhaisista arvostuskertoimista johtuen. Toki myös liiketoiminnallisen laatutason pitää täyttää tietyt minimiedellytykset, mutta niiden ei tarvitse edustaa pörssin terävintä kärkeä.

Tällaisten yhtiöiden kohdalla voi olla syytä tarkastella erityisesti tasetta – hyvä yhtiö voi pitää yllä korkeaa osingonmaksua yli tilapäisen tulosnotkon, ja toisaalta yliomavarainen tase voi sisältää piilevän (osinkojen) kasvupotentiaalin eri järjestelyiden tai investointien kautta. Tähän kategoriaan kuuluvat osakkeet nostavat koko salkun osinkotuottoprosenttia, mutta ne samalla madaltavat sen osinkopotin kasvunäkymää.

3) Hajauta osa sijoituksista myös poikkeuksellisiin yhtiöihin, joissa sijoitushetken osinkotuotto jää prosenttiin tai kahteen, mutta yhtiön pitkän tähtäimen kasvunäkymä on loistava ja kohtuuriskillä arvioitavissa vahvan markkina-aseman johdosta. Tällaiset yhtiöt madaltavat tarkasteluhetken osinkotuottoprosenttia, mutta parhaimmillaan ne kohentavat merkittävästi salkun osinkovirran pitkän aikavälin kasvuprosenttia. Tähän kategoriaan kuuluvat yksittäiset yhtiöt voivat sisältää jopa kaksinumeroisen osinkojen vuosikasvuprosentin.

Siinä missä toisen osinkoyhtiötyypin kohdalla osakkeen arvostustaso oli keskeisin houkutin sijoitukselle ja yhtiökohtainen laatu suurin kysymysmerkki, on käsillä olevassa kolmannessa ulottuvuudessa asia juuri päinvastoin: yhtiökohtainen laatu on priimaa, mutta osakkeen arvostus voi olla p/e-luvulla mitattuna 30 paremmalla puolella (myyjän kannalta). Kaikkea on vaikea saada samassa paketissa kohtuuhintaan!

Kaikkiaan kolme edellä kuvattua osinkoyhtiötyyppiä yhdistämällä salkku päätyy yleensä noin 3–4 prosentin ”nykyosinkotuottoon”, johon sisältyy samanaikaisesti merkittävä kasvunäkymä ja tukeva pohja nykytason pitämiselle. Salkun rakentamisen jälkeen aika ja korkoa korolle -mekanismi ovat sijoittajan parhaat ystävät.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

NYT MYÖS PAKETTIHINTAAN KAIKKI KOLME SIJOITUSKIRJAA (SIJOITA KUIN GURU, HAJAUTA TAI HAJOA JA HYVÄSTÄ YHTIÖSTÄ HYVÄÄN SIJOITUKSEEN)! KIRJAPAKETIN TILAUSSIVULLE TÄSTÄ LINKISTÄ.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: eyewashdesign: A. Golden / Foter / CC BY-NC-ND

Jukka Oksaharju
Jukka Oksaharju
Osakestrategi, Nordnet Suomi

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
4 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
24.01.2017 20:30

mitä mieltä coca-colan osingonkasvamisen kestävyydestä pitkällä aikavälillä. Osingonjakosuhde lähentelee kohta 80 prosenttia vs. kilpailija pepsillä n. 60 prosenttia. Näkemyksiä?

Nimetön
Nimetön
25.01.2017 11:56

Olen myös miettinyt tuota kokista. Kannattaako USAn osinko-osakkeita ostaa suoraan vai jonkun rahaston kautta? Eikös uudelleensijoitukset/verotus mene eri tavoin. Ja jos rahaston, minkä..?

Nimetön
Nimetön
26.01.2017 08:48

Olen yrittänyt rakentaa vähän tämäntyylistä osinkosalkkua, mutta ongelma on salkun painottuminen suurta nykyosinkoa maksaviin yhtiöihin. Isoa osinkoa on välillä vain niin vaikea vastustaa.

Nimetön
Nimetön
28.01.2017 18:56

Minua taas kiinnostaa tietää, että kuinka suuria määriä olisi hyvä ostaa osakkeita per yhtiö kerralla. Millaisella siivulla perustulotasosta pystyy säästämään järkevästi. Jos säästömahdollisuus olisi esimerkiksi 250€-550€ / kk välillä, niin kannattaako ostaa ihan kuukausittain osakkeita, vai säästää useampi kuukausi ja puskea kerralla “halpaan” kiinni. Vai olisiko järkevämpi ostaa rahastoa esimerkiksi Super-rahastoja, tai indeksirahastoa yms.

Jos säästäminen ei ole isoja summia kerralla, niin jotenkin tuntuu karmealta ostaa euromääräisesti kallista osaketta vain “muutama” kerrallaan.