Siirry pääsisältöön
Käyttämääsi selainta ei enää tueta – lue lisää.
Sijoitusstrategiat: Vinkit ja aloittaminen

Osakesäästötilin hyötyjä epäillään – tiedon puute suurin este

Suvi Tuppurainen · 22. lokakuuta 2025 klo 08.30
feature-image-89918

Vuoden 2020 alussa lanseerattuja osakesäästötilejä vaivaa sijoittamiselle tyypillinen haaste: tiedon puute. Nordnetin tuoreen tutkimuksen mukaan tili jää usein avaamatta, koska suomalaiset eivät tunne sen ominaisuuksia tai eivät koe saavansa siitä riittävästi hyötyä. Vaikka julkisessa keskustelussa osakesäästötilin 100 000 euron talletusrajaa pidetään usein liian matalana, se nousee sijoittajien keskuudessa vasta viimeiseksi syyksi tilin avaamattomuuteen. Nordnet korostaa, että osakesäästötilin hyötyjen, verotuksen ja käytön ymmärrettävämpi viestintä on avain sen laajempaan hyödyntämiseen.

Läs artikeln på svenska här. Lue artikkeli ruotsiksi tästä.

Osakesäästötilin avanneissa korostuu varakkaat

Osakesäästötilin avanneilla sijoittajilla on 1,7-kertainen osake- ja rahastovarallisuus verrattuna niihin, joilla tiliä ei ole. Tilin avanneissa korostuvat nuoret aikuiset sekä varakkaammat sijoittajat: mitä suuremmat tulot, sitä todennäköisemmin osakesäästötili on avattu. Jos talouden bruttotulot ylittävät 94 500 euroa vuodessa, osakesäästötili löytyy jopa 42 prosentilta.

Potentiaalia kuitenkin riittää myös nykyisten sijoittajien keskuudessa, sillä vain kolmannes osakkeisiin keskittyneistä sijoittajista (33 %) ja puolet (50 %) sekä osakkeita että rahastoja omistavista on avannut osakesäästötilin.

wordpress-image-89918-1

Tarvitaan kansantajuista tietoa osakesäästötilin hyödyistä ja käytöstä

Odotetusti rahan puute on yleisin syy olla avaamatta osakesäästötiliä. Vähäisen sijoitusvarallisuuden ohella käyttöönottoa estää myös tiedonpuute: joka neljäs suomalainen kertoo, ettei tunne tiliä ja sen hyötyjä riittävästi. Osakkeiden valinnan vaikeus ja osakesäästötilin hyödyn kyseenalaistaminen nousevat esiin noin joka kuudennella.

Tiedonpuute korostuu erityisesti alle 40-vuotiailla ja naisilla. Naiset mainitsevat miehiä useammin epätietoisuuden osakesäästötilistä ja sen hyödyistä sekä osakevalintojen vaikeuden, kun taas miehet suhtautuvat naisia useammin epäilevästi tilin hyötyihin. Osake- ja rahastosijoittajien joukossa yleisin syy tilin puuttumiseen on se, että hyöty koetaan vähäiseksi – moni pitää osakkeita mieluummin tavallisella arvo-osuustilillä. Sijoittajat kaipaavat ennen kaikkea kansantajuista tietoa ja selkeyttä osakesäästötilin hyödyistä ja käytöstä.

wordpress-image-89918-2

Talletuskatto jää viimeiseksi, kun kysytään syitä tilin avaamattomuudelle

Lähes puolet (48 %) sijoittajista, joilla on jo yli 100 000 euroa osakkeissa ja/tai rahastoissa, eivät koe saavansa osakesäästötilistä merkittävää hyötyä. Tämä selittynee tilin 100 000 euron talletusrajalla.

Vaikka julkisessa keskustelussa osakesäästötilin maksimitalletusrajaa pidetään usein liian matalana, se jää kyselyssä viimeiseksi, kun sijoittajilta tiedustellaan syitä tilin avaamattomuudelle.

Hieman yllättäen myöskään se, että osakesäästötilillä voi sijoittaa vain osakkeisiin, ei noussut pääasialliseksi esteeksi. Sijoittajien kehitystoiveiden kärjessä on kuitenkin mahdollisuus laajentaa osakesäästötilin sijoituskohteita myös pörssilistattuihin instrumentteihin, kuten ETF:iin ja sijoitusrahastoihin.

Lue lisää osakesäästötilistä

Tämä on toinen osa kaksiosaisesta katsauksesta suomalaisten suhtautumiseen osakesäästötiliin. Ensimmäisessä osassa kerroimme, miten nykyiset sijoittajat näkevät osakesäästötilin kehityskohteet. Sijoittajien mukaan osakesäästötilin houkuttelevuutta lisäisi ennen kaikkea laajempi sijoituskohdevalikoima, joustavammat nosto-oikeudet sekä verotuksen selkeyttäminen. Moni toivoi myös yksinkertaisempaa viestintää tilin hyödyistä ja ehdoista.

Lue tästä osakesäästötilin tutkimuksen ensimmäinen osa.

Kyselytutkimuksen toteutti Nordnetin toimeksiannosta tutkimusyhtiö YouGov Finland ajalla 13.–20.8.2025. Kyselyyn vastasi 1 500 yli 18-vuotiasta suomalaista (edustava otos aikuisväestöstä iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan). Virhemarginaali on keskimäärin ±2,2 %-yksikköä suuntaansa (95 %:n luottamustasolla).


blog-author-40095
Suvi Tuppurainen