Tutkimus: Osakesäästötili löysi tiensä ruuhkavuosiin, mutta alueelliset erot jyrkkenevät

Osakesäästötilistä tuli pienten lasten vanhempien hitti – yli puolet avannut tilin

Vuoden 2026 ensimmäisellä vuosipuoliskolla Euroclear Finlandin ylläpitämässä arvo-osuusjärjestelmässä oli 472 006 aktiivista osakesäästötiliä. 

Nordnetin YouGovilla teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan pienten lasten (alle 7-vuotiaiden) talouksissa osakesäästötili on erityisen suosittu: jopa 57 % ilmoittaa avanneensa tilin joko itselleen ja/tai lapselleen. 

Helsingissä ja Uudellamaalla asuvista kolmannes (33 %) on avannut osakesäästötilin, kun muualla maassa osuus jää vain noin 20 prosenttiin. Vähiten tilejä on avattu Pohjois- ja Itä-Suomessa (18 %).

Osakesäästötili löytyy yllättäen kaikkein yleisimmin keskeltä ruuhkavuosia. Pienten lasten vanhemmat ovat selvästi ottaneet osakesäästötilin omakseen pitkäjänteistä säästämistä varten.

Tutkimustuloksissa pistää silmään osakesäästämisen keskittyminen Etelä-Suomen ja Helsinki-Uudenmaan alueelle. Huoli kasvukeskusten ja muun Suomen sijoitusaktiivisuuden eriytymisestä on aiheellinen. Kaupungeissa sijoitetaan enemmän, minkä päälle tulee vielä muuttotappioalueiden kiinteistöjen arvonlasku.

Mitä suuremmat tulot henkilöllä on, sitä yleisemmin osakesäästötili on avattu. Henkilöistä, joiden talouden bruttotulo on yli 94 500 euroa, yli puolet (52 %) ilmoittaa avanneensa osakesäästötilin itselleen ja/tai lapselleen. Kasvua edellisvuoteen on tässä ryhmässä peräti 10 prosenttiyksikköä.

Epätietoisuus jarruttaa osakesäästötilin avaamista – naiset ja miehet empivät täysin eri syistä

Yleisin syy olla avaamatta osakesäästötiliä on suomalaisilla rahan puute (42 %), jota seuraa tiedon puute eli se, ettei tiliä tai sen hyötyjä tunneta riittävästi (24 %).

Demografiset erot ovat selviä: alle 40-vuotiailla korostuu ajattelemattomuus (asia ei ole tullut mieleen) ja osakepoiminnan vaikeus. Naiset nostavat miehiä useammin syyksi epätietoisuuden tilistä (28 %) ja osakevalintojen vaikeuden (18 %). Miehet epäilevät naisia yleisemmin itse osakesäästötilin tarjoamia hyötyjä (18 %).

Nykyisten osake- ja rahastosijoittajien keskuudessa ykkössyyksi nousee kokemus vähäisistä hyödyistä (31 %).

Rahan ja tiedon puute ovat edelleen isoja kynnyksiä, ja tietoisuuden levittämisessä on vielä pitkä matka. Hälyttävää on se, että jo osakkeita omistavat sijoittajat kokevat tilin hyödyt vähäisiksi. Osakesäästötili tuotiin markkinoille juuri siksi, että saataisiin uusia kansansijoittajia mukaan pörssiin ja sijoittamisen kynnystä matalammaksi. Aluksi osakesijoittajien määrä Suomessa kasvoi kiivaasti, mutta sittemmin kasvu on lässähtänyt.

Ykköstoive: Perinteiset sijoitusrahastot saatava osakesäästötilille

Sijoittajien selvä ykköstoive osakesäästötilin uudistamiseksi on mahdollisuus sijoittaa tilin sisällä myös tavallisiin sijoitusrahastoihin (28 %). Tätä mieltä oltiin kaikissa ikäryhmissä. Toiseksi eniten kannatusta saivat mahdollisuus siirtää olemassa olevia osakkeita arvo-osuustililtä osakesäästötilille (20 %) sekä osakesäästötilin periytyvyys (19 %).

Tilastokeskuksen Kotitalouksien varallisuus 2025 -julkaisun mukaan sijoitusrahastoja omistaa jo 32 % suomalaisista ja pörssiosakkeita vain 17 %. Rahastosijoittajien määrä kasvaa kovempaa vauhtia kuin osakesijoittajien. Suomalaisten toive saada rahastot osakesäästötilin piiriin osoittaa, että osakesäästötiliä tulisi kehittää vastaamaan paremmin tavallisten säästäjien tarpeita.

Kyselytutkimuksen toteutti Nordnetin toimeksiannosta tutkimusyhtiö YouGov Finland ajalla 3.–9.8.2026. Kyselyyn vastasi 1 515 yli 18-vuotiasta suomalaista (edustava otos aikuisväestöstä iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan). Virhemarginaali on keskimäärin ±2,2 %-yksikköä suuntaansa (95 %:n luottamustasolla). Vastaava kyselytutkimus toteutettiin elokuussa 2025.