Tässä se nyt on: minun osakesalkkuni

Olen pitänyt osakeomistukseni omana tietonani – mutta nyt siihen tulee muutos, kun Nordnet julkaisi Merjan listan, jossa on kaikki suurimmat osakeomistukseni. Julkaisun yhteydessä on hyvä hetki pohtia, kannattaako toisten sijoituksia kopioida?

Tunnustus heti alkuun: Minä rakastan erilaisia osakelistoja. Erityisesti silloin, kun aloittelin sijoittamista, kurkkasin aina löytyykö yhtiö jonkun oikean staran listalta. Käytössä oli muun muassa Warren Buffettin lista. Eniten osakeideoita olen poiminut eräältä suomalaiselta aktiivisen osakerahaston hoitajalta ja vieläpä hyvin lopputuloksin. Salkkuni toiseksi suurimman omistuksen, Costcon, bongasin rahaston kuukausikirjeestä. Osake on kuusinkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa – en valita.

Listoilta saa paitsi sijoitusideoita, myös vahvistusta omalle sijoitusteesilleen. Ja juuri tässä piilee myös niiden suurin vaara. Toisen osakeomistusten suora kopioiminen voi pahimmillaan johtaa todella huonoihin sijoituspäätöksiin.

Miksi muiden salkkuja ei voi kopioida sellaisenaan?

Osakesijoittajan pitäisi aina tehdä päätöksensä itsenäisesti. Toisilta kopsaamisessa on lukuisia sudenkuoppia:

• Ostohetki: Toisen ostohinta on voinut olla aivan jotain muuta kuin mitä se on nyt. Minun salkkuni suurin omistus on Apple – olen ostanut osakkeet kymmenesosalla nykyhinnasta ja viimeksi olen myynyt niitä, en suinkaan ostanut lisää.
• Yhtiö jää vieraaksi: Jos kopsaa toiselta osakevalintoja, ei tule tutustuneeksi sijoituskohteeseensa. Mistä silloin tietää, milloin pitäisi myydä?
• Strategia: Jos toisen strategia on treidaaminen, eli osakkeiden kierrätys, ja omasi on osta ja pidä, niin varmasti käy köpelösti.
• Aikajänne ja elämäntilanne: Sinun riskisietokykysi voisi olla ihan erilainen kuin esikuvasi. Me kaikki kestämme hyvin sitä, että osakkeet menevät nopeasti ylös. Sen sijaan nopeaa laskua kestämme paljon huonommin. On yhtiöitä, joiden osakekurssi heiluu paljon, ja yhtiöitä, joiden kurssi heiluu vähän. Jos sinulle sopii paremmin rauhallisempi meno, älä kopsaa yhtiöitä, joissa on iso riski isolle pudotukselle.

Sudenkuopat voi kuitenkin kiertää. Oma lisätyö vie kopsaamisen heti seuraavalle tasolle.

Oma kopiointihistoriani – ja mitä siitä opin?

Kun tarkastelen omaa salkkuani nyt kopiointisilmälaseilla, bongaan 23 osakkeen joukosta viisi kopsattua osaketta. Niistä voin sanoa, että en olisi koskaan kuullutkaan yhtiöistä, jos en olisi niitä bongannut joltain seuraamaltani listalta, nykyisin tyypillisesti jonkun aktiivisesti hoidetun rahaston suurimmista omistuksista.

Sijoitusurani alussa näitä kopsuosakkeita oli enemmän. Jos ihan rehellisiä ollaan, varmaan kaikki sijoitusideani olivat silloin nyysittyjä. Kolme ensimmäistä itse tekemääni osakevalintaa olivat Vaisala, Alma ja Konecranes. Ne valkkasin Arvopaperin julkaisemalta listalta, jossa taisi olla esiteltynä kaikki Helsingin pörssiyhtiöt lyhyesti. Vuosi oli noin 2004. Virallisesti lasken aloittaneeni sijoittamisen ihan tosissaan vasta 10 vuotta myöhemmin.

Noista kolmesta ensimmäisestä ainoastaan Vaisala on enää salkussa, ja sekin on valitettavasti käynyt välillä ulkona.

Tässä vuosien varrella olen oppinut, että kopioida voi, mutta se kannattaa tehdä fiksusti. Minä luen listoja ja teen niihin henkisiä kirjamerkintöjä. Olen hyödyntänyt niitä silloin, kun pörssissä on ollut meneillään joku isompi lasku. Joskus eteen tulee ostonpaikkoja ihan yhtiökohtaisista syistäkin, mutta niiden ymmärtäminen vaatiikin sitten jo syvällisempää tutustumista yhtiöön.

Kaksi tapaa kopioida

Kopioimista voi tehdä kahdella tavalla. Se huono tapa on kopsata sokeasti ja luottaa siihen, että toinen tietää, mitä tekee. Näin altistuu helposti FOMOlle, ihan kuin missä tahansa muussakin villityksessä.

Se hyvä tapa on kopioda ajan kanssa. Poimia ideat, mutta varmistaa sitten itse, että arvostustaso on järkevä ja sijoitusteesi itsellekin kirkas. Ostaminen voi vaatia odottelua ja kärsivällisyyttä ja voi olla, että odotellessa törmää muihin ideoihin ja ostos jää toteutumatta kokonaan. Sitten jää.

Kun katselen omaa listaani, minun on pakko nostaa siitä esiin numero kolmonen, Valmet, johon minulla on erityisen lämmin suhde (tunne ei ehkä ole molemminpuolinen, mutta elämässä ei vaan saa kaikkea konepajayhtiöltä). Valmet oli ensimmäinen yhtiö, jonka liiketoimintaan ja kilpailuetuihin perehdyin kunnolla itse. Sitä on ollut mukava omistaa ei vain kurssikehityksen takia vaan myös siksi, että kun tietää, miksi omistaa, jaksaa myös pysyä kyydissä, kun markkina heiluu.

Merjan lista

Minä en ole julkaissut kaikkia osakeomistuksiani ikinä kerralla missään. Omista Instagram-seuraajistani suuri osa on aloittelijoita. Olen pelännyt, että joku kopsaisi sijoitukset tai osan niistä sen enempää ajattelematta. Been there, done that, enkä halua sitä muille. Sen sijaan olen kyllä kertonut yksittäisistä omistuksista.

Nordnetin julkaisemalla Merjan listalla on nyt ensimmäistä kertaa Top 15 -osakkeet. Emme ottaneet mukaan kaikkia, sillä pienempien sijoitusten joukossa on lähinnä tarkkailuluokkalaisia, kuten Posti, jonka listautumiseen osallistuin syksyllä. En tiedä, mitä niillä teen. Kasvatanko omistusta vai myynkö pois?

Sen sijaan Top 15 -osakkeet ovat sellaisia, että niitä suunnitelmissani on omistaa pitkään – ellei mitään ihmeellistä tapahdu niin ihan sinne maailman tappiin asti.

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää kehotukseksi ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea. On olemassa riski, ettet saa sijoittamiasi varoja takaisin.