Nokia on tehnyt hurjan paluun sijoittajien suosioon, ja “tekoälylaariin” päätynyt yhtiö on lihottanut suomalaisten salkkuja sadoilla miljoonilla. Mutta miksi analyytikotkin ovat ymmällään? Entä miltä näyttää Suomen talouskasvu, kun vähittäiskauppa ja konepajat piristyvät, ja kotimaan matkailu valmistautuu ennätyskesään? Lisäksi pureudumme suuriin yrityskauppoihin: Das Kone valtaa Saksan markkinoita ja Wärtsilä ratsastaa datakeskusbuumin aallonharjalla. Onko tässä uuden suomalaisen menestystarinan alku?

Tule mukaan terapiaistuntoon, jossa katkaistaan sijoittajien vanhat traumat ja katsotaan luottavaisesti tulevaan!

Voit kuunnella tämän ja aiemmat jaksot seuraavissa palveluissa:

Onko mielessäsi aihe, jota haluaisit Jasminin ja Miikan käsittelevän? Lähetä Rahapodi-tiimille sähköpostia:

Vastuunrajoitus:

Rahapodiin kerätyt tiedot on voitu hankkia useista eri julkisista lähteistä. Nordnetin pyrkimyksenä on käyttää luotettavaa ja kattavaa tietoa, mutta tämä ei sulje pois mahdollisuutta siitä, että tiedoissa voi esiintyä virheitä. Nordnet ja sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat tässä rahapodissa kuultujen tietojen käytöstä tai näiden perusteella tehtävien sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta. Mikään tässä rahapodissa esitetty ei ole, eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Sijoittajan tulee myös ymmärtää, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Tässä rahapodissa esitetyn tiedon sisältö voi muuttua milloin tahansa. Nordnet ei sitoudu ilmoittamaan mahdollisista materiaalin sisällön muutoksista. Tämä rahapodi on tarkoitettu ainoastaan kuuntelijan yksityiseen käyttöön. Materiaalin muokkaaminen, levittäminen ja kaupallinen hyödyntäminen ilman Nordnetin kirjallista lupaa on kielletty.

Suomalaiset ovat hyvin tunnollisia asuntolainan maksajia. Edes Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama nopea korkojen nousu ei saanut suomalaisten kotitalouksien lainanhoitorutiinia sekoitettua. Pankkien raportit vuosilta 2023 ja 2024 osoittivat, että järjestämättömien luottojen määrä kasvoi vain maltillisesti. Suomalaiset asuntolaina-asiakkaat ovat priorisoineet lainanhoitoa jopa muun kulutuksen kustannuksella.

Suomessa asuntolaina tuntuu olevan viimeinen asia, josta joustetaan. Ei ole lainkaan harvinainen ajatus, että “maksanpa tämän asuntolainan nopeasti pois, jotta voin sen jälkeen alkaa säästää ja sijoittaa.” Asunto on kuitenkin sen verran kallis kertapaukku, että “nopeasti” maksaminen tarkoittaa helposti pariakymmentä vuotta. Se on pitkä aika menettää osakemarkkinoilla.

Tunnettu fakta on myös se, että suomalaisten varallisuus on pitkälti kiinteistöissä – ennen kaikkea omassa kodissa. Pidempi laina-aika mahdollistaisi yhä useammin säästämisen lainanmaksun rinnalla. Monesti se voi olla myös järkevämpi ratkaisu.

Esimerkki:

Oletetaan, että kaksi kotitaloutta ostaa samanlaiset asunnot samasta kerrostalosta. Molemmat ottavat asuntoa varten 125 000 euroa lainaa 3 %:n korolla.

Kotitalous A valitsee 30:n vuoden laina-ajan ja kotitalous B 40:n vuoden laina-ajan.

• 30 vuoden laina-ajan kuukausierä on 527 euroa
• 40 vuoden laina-ajan kuukausierä 447,48 euroa.

Molemmat alkavat lyhentää kuuliaisesti lainaansa. Mutta kotitalous B laittaa kuukausilyhennyksen erotuksen, noin 80 €/kk, matalakuluiseen indeksirahastoon. Kotitalous B jatkaa tätä kuukausittain laina-aikansa loppuun.

Kotitalous A puolestaan lyhentää ensin lainansa pois. Tämän sen jälkeen se alkaa laittaa tuon aiemmin lyhennyksiin menneen 527 euroa samaiseen rahastoon kuukausittain.

Kun molempien perheiden lainat on maksettu, on aika tarkastella kotitalouksien varallisuutta:

Molemmilla on samanarvoinen velaton asunto, mutta pidemmän laina-ajan valinnut kotitalous B on kartuttanut varallisuuttaan enemmän.

• Kotitaloudella A on velattoman asunnon lisäksi rahastossa n. 90 000 euroa*
• Kotitaloudella B on velattoman asunnon lisäksi rahastossa n. 197 000 euroa*

Tämä siitä huolimatta, että kotitalous A säästi kuukausittain yli 500 euroa, kun taas kotitalous B laittoi vain 80 euroa säästöön. Salaisuus piilee tietenkin ajassa. Toinen kotitalouksista ehti hyötyä korkoa korolle -ilmiöstä 40 vuoden ajan, kun taas toinen kotitalous aloitti 30 vuotta myöhemmin.

Voidaan siis kiistatta sanoa, että pidemmän laina-ajan mahdollistaminen tarjoaa kotitalouksille enemmän liikkumavaraa ja mahdollisuuden vaurastumiseen. Se vaatii lainanottajalta tietenkin sitoutumista “ylimääräisen” rahan sijoittamiseen kuukausittain. Mutta vaikka kotitalous B sijoittaisi kahdeksankymmenen euron sijaan vain 40 euroa, olisi varallisuus neljänkymmenen vuoden päästä verrokkitaloutta suurempi.

Todellisuudessa harva meistä maksaa samaa asuntolainaa koko ikänsä. Perheet kasvavat, lapset lentävät pesästä ja tilanteet muuttuvat. Joissain elämäntilanteissa pidempi asuntolaina tarjoaa enemmän joustoa arkeen. Toisissa elämäntilanteissa laina-ajan voi pantin, eli asunnon, vaihtuessa vaihtaa lyhyempään. Kaiken kaikkiaan olisi hyvä, mikäli kotitalouksilla olisi jatkossa entistä enemmän valinnanvaraa.

*Esimerkki on laskettu pörssin pitkän aikavälin keskimääräisellä 7 %:n tuotolla.

Laskelman tulosta ei tule käsittää sijoitussuositukseksi tai -neuvoksi. Laskelma on yksinkertaistus todellisuudesta. Laskelmassa on huomioitu rajallinen määrä muuttujia. Esimerkkilaskelman tuottoprosentti on vain oletus. Laskelmassa ei ole huomioitu kaikkia säästösummaan todellisuudessa vaikuttavia tekijöitä, kuten inflaatiota, veroja, valuuttakurssimuutoksia ja rahastoihin liittyviä kuluja. Laskelma ei perustu mihinkään tiettyyn säästötapaan. On mahdotonta sanoa, miten suuri tuotto tulee todellisuudessa olemaan.

Moni aktiivinen asiakas on kysynyt minulta asiakaspalvelussa, voisiko rahastosäästämisen hoitaa vielä tiheämmin – autuaan tietämättömänä siitä, että se on itse asiassa jo mahdollista!

Miksi jaksottaa säästäminen viikkotahtiin?

Viikkosäästäminen voi tuoda sijoitussuunnitelmaasi uudenlaista säännöllisyyttä ja mielenrauhaa, erityisesti kun markkinoiden liikkeet ovat nopeita ja arvaamattomia:

• Aikaistettu korkoa korolle -ilmiö: Kun rahasi pääsevät töihin viikon välein, ne eivät makoile joutilaana tilillä odottamassa kuunvaihdetta. Viikkosäästämisessä rahasi ovat kuin pieniä työläisampiaisia, jotka aloittavat hunajan keruun heti maanantaina.
  
• Markkinaturbulenssin kesytys: Jos sijoitat vain kerran kuussa, saatat ajoituksellisen epäonnen vuoksi osua juuri siihen päivään, kun kurssit ovat huipussaan. Viikoittain säästämällä ostat keskihintaan vielä tasaisemmin, sillä osut useammin niin ylä- kuin alamäkiinkin. Tämä voi rauhoittaa salkun sykettä varsinkin pomppuisessa markkinassa.
  
• Psykologinen helppous: 15 euroa viikossa tuntuu usein pienemmältä summalta kuin 60 euroa kerran kuussa. Viikoittain pienempi summa on helpompi “uhrata” sijoittamiselle, ja säännöllinen tekeminen vahvistaa sijoitusrutiinia. Monella 15 euroa uppoaa helposti ruokatilaukseen tai pariin noutokahviin. Kun summan laittaakin säästöön kerran viikossa, tulee heräteostoksiakin tehtyä vähemmän.
  
• Maksuton automaatio: Kuten perinteinen kuukausisäästösopimus indeksirahastoihin, myös useamman sopimuksen hyödyntäminen viikkosäästämisen toteuttamiseksi on Nordnetissä maksutonta. Muistathan, että vaikka kuukausisäästäminen itsessään on maksutonta, rahastoihin kuitenkin liittyy yleensä juoksevia kuluja.

Mitä kannattaa huomioida?

Vaikka tiheämpi säästötahti voi houkutella, on syytä kurkata myös kolikon kääntöpuolelle:

• Minimisäästösumma: Jos haluat säästää viikoittain 15 euroa indeksirahastoon, tulee sinulla olla kuukausittain yhteensä vähintään 60 euroa sijoitettavaa rahaa. Viikkosäästäminen vaatii siis hieman korkeampaa säästöastetta kuin esimerkiksi 15 euron sijoitus kerran kuussa.
  
• Kulut: Korkeat kulut voivat syödä leijonanosan tuotoista, joten on järkevää huomioida rahastojen juoksevien kulujen suuruus. Esimerkiksi indeksirahastoissa on tyypillisesti hyvin matalat kulut, sillä aktiivista salkunhoitoa ei ole. Lue lisää indeksirahastoista täältä.
  
• Rajatumpi valikoima: Viikkosäästäminen onnistuu tällä hetkellä vain perinteisiin rahastoihin. On kuitenkin mahdollista yhdistellä kuukausisäästösopimuksia. Voit säästää esimerkiksi kuun alussa ETF-rahastoihin (min. 50 €/kk + 2,50 € palkkio) ja loppukuun viikoille luoda automaattiset indeksirahastosäästöt. Muistathan, että ETF-kuukausisäästösopimus toteutuu aina kuun 5. päivä ja että niitä voi olla vain yksi per arvo-osuustili.

Näin luot ”viikkosäästösopimuksen” Nordnetissä:

Voit luoda viikkorytmin tekemällä neljä erillistä kuukausisäästösopimusta samaan osake- ja rahastosalkkuun (AOT) näin:

1. Kirjaudu sisään: Mene appiin tai verkkopalveluumme osoitteessa nordnet.fi/kirjaudu ja valitse Omat sivuni > Kuukausisäästösopimus.
2. Luo ensimmäinen sopimus: Valitse “Uusi kk-säästösopimus” > Aloita kuukausisäästäminen rahastoihin > Valitse haluamasi summa ja rahastot. Aseta veloituspäiväksi esimerkiksi kuun 1. päivä. Hyväksy ja luo sopimus. Appissa valitse Kuukausisäästäminen > Luo uusi > Aloita kuukausisäästäminen > Poimi rahastot itse > Valitse haluamasi summa, toteutuspäivä ja rahastot > Jatka > Luo säästösopimus.
3. Toista sama esimerkiksi kuun 8., 15. ja 22. päiville.
4. Huolehdi talletuksista: Varmista, että arvo-osuustilillä on tarpeeksi rahaa veloituspäivinä. Voit tehdä esimerkiksi omassa päivittäispankissasi toistuvan maksun, joka siirtyy automaattisesti Nordnetin arvo-osuustilillesi. Maksutiedot löydät kohdasta Omat sivuni > Siirrä rahaa > Talletus > Pankkisiirto / Viitesiirtotalletus. Muistathan käyttää aina omaa salkkukohtaista viitenumeroasi ja asettaa siirron toteutuvaksi omasta päivittäispankistasi vähintään kolme pankkipäivää ennen kuukausisäästösopimuksen toteutumista, jotta raha ehtii siirtyä Nordnetiin ennen toimeksiantopäivää.
5. Valmista! Nyt salkkusi saa täydennystä viikon välein automaattisesti. Huomioithan, että rahastoyhtiöistä ja muun muassa pyhäpäivistä riippuen toimeksiannon toteutumispäivä voi ajoittain vaihdella.

Jos huomaat, että tahti on liian tiheä tai haluat muuttaa summia, voit muokata tai poistaa säästösopimuksesi Nordnetissä milloin tahansa helposti ja maksutta. Muista, että tärkeintä korkoa korolle -ilmiön maksimoimisessa on säännöllisyys – tapahtuipa säästäminen kerran viikossa tai kerran kuussa. Valitse siis juuri sinulle itsellesi sopivin tapa säästää ja aloita jo tänään!

Aurinkoista huhtikuun alkua ja hyviä sijoitushetkiä!

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Ennen kaupankäynnin aloittamista sijoittajan tulee ymmärtää kaupankäyntiin liittyvät riskit ja tuotteeseen liittyvät ehdot.

Sijoittajan tulee huomioida, että historiallinen tai simuloitu kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Sijoittajaa kehotetaan tutustumaan rahastoesitteeseen ja avaintietoasiakirjaan (KID) ennen sijoituspäätösten tekemistä. Rahastoesitteen löydät rahastoyhtiön verkkosivuilta ja avaintietoasiakirjan löydät rahaston yleiskatsaussivulta ja toimeksiantonäkymästä Nordnetin palvelusta.

ETF-rahastot tarjoavat tehokkaan ja helpon tavan sijoittaa megatrendeihin.

Megatrendit ohjaavat markkinaa – ei vain yksittäiset yhtiöt

Historiallisesti suurimmat sijoitusmahdollisuudet ovat syntyneet rakenteellisista muutoksista – teollisesta vallankumouksesta internetiin. Nyt elämme vastaavaa murrosvaihetta.

Tällä hetkellä markkinaa muovaavat erityisesti:

• Geopolitiikka ja turvallisuus – Eurooppa ja länsimaat kasvattavat puolustusinvestointeja
• Teknologinen murros – tekoälyn nopea kehitys kiihdyttää investointeja
• Energiatransitio – siirtymä uusiutuvaan ja samalla energian saatavuuden turvaaminen

Nämä eivät ole lyhyen aikavälin ilmiöitä, vaan vuosien – jopa vuosikymmenten – mittaisia kehityssuuntia.

Miksi ETF on tehokkain tapa sijoittaa megatrendeihin?

Yksittäisten osakkeiden valinta megatrendeistä on vaikeaa. Voittajat ja häviäjät voivat vaihtua nopeasti.

ETF-rahastojen keskeiset edut:

1. Hajautus yhdellä sijoituksella
Saat altistuksen koko teemaan – et vain yhteen yhtiöön.

2. Helppous
Ei tarvetta analysoida kymmeniä yhtiöitä erikseen.

3. Tehokkuus
Kulut ovat tyypillisesti matalat suhteessa aktiiviseen sijoittamiseen.

4. Nopea reagointi trendeihin
Uudet ETF:t mahdollistavat sijoittamisen nopeasti nouseviin teemoihin, kuten puolustusteknologiaan.

On kuitenkin hyvä huomioida, että kapeisiin teemoihin keskittyvissä ETF:issä hajautus voi olla rajallisempi kuin laajoissa indeksirahastoissa.

Mitä sijoittajan kannattaa tehdä nyt?

Megatrendit eivät ole ajoituskysymys – ne ovat allokaatio- ja strategiakysymys.

Käytännössä tämä tarkoittaa:

• Rakenna salkkuun teemallinen osuus megatrendeistä
• Hajauta useampaan teemaan, älä panosta vain yhteen
• Sijoita asteittain, koska trendit kehittyvät pitkällä aikavälillä
• Yhdistä megatrendit ja perinteinen hajautus (indeksit + teemat)

ETF-rahaston valitseminen

Sijoittaja.fi seuraa aktiivisesti megatrendeihin liittyviä ETF-rahastoja ja nostaa esiin vaihtoehtoja, joiden avulla sijoittaja voi ottaa näkemystä tehokkaasti eri teemoihin.

*ETF-työkalumme avulla voit helposti etsiä megatrendeihin sijoittavia ETF:iä ja löytää vertailuun parhaat vaihtoehdot. Kun sopiva rahasto löytyy, sijoittaminen onnistuu vaivattomasti esimerkiksi Nordnetin kautta.

Olemme koonneet ajankohtaiset ETF-poiminnat ja esimerkit tarkemmin erilliseen artikkeliin, jossa käydään läpi konkreettisia vaihtoehtoja eri megatrendeihin sijoittamiseen.

Lue lisää ETF-valinnoista täältä: Puolustusteollisuus, AI ja energia – sijoita megatrendeihin tehokkailla ETF:llä

Yksi ETF – tärkeimmät megatrendit yhdellä sijoituksella

Sijoittaja.fi:n järjestämässä webinaarissa WisdomTreen asiantuntija nosti esiin samat keskeiset teemat: tekoäly, puolustus ja energia. Näiden nähtiin muodostavan tämän hetken keskeisimmät trendit globaalissa markkinassa.

Mielenkiintoista oli, että tarjolla on myös ratkaisu, jossa sijoittaja voi yhdellä ETF:llä saada altistuksen useaan megatrendiin kerralla. WisdomTree Megatrends UCITS ETF tarjoaa mahdollisuuden sijoittaa 18 keskeiseen tulevaisuuden teemaan yhdellä sijoituksella. Rahasto on hajautettu globaalin kysynnän ja volatiliteetin mukaan, ja se tuo salkkuun megatrendejä ilman suurta päällekkäisyyttä perinteisten markkinaindeksien kanssa.

Katso webinaaritallenne ja kuule näkemykset WisdomTreelta

Yhteenveto

Vuoden 2026 markkinassa sijoittaminen ei ole enää pelkästään yhtiövalintaa – se on yhä enemmän oikeiden megatrendien tunnistamista.

Puolustus, tekoäly ja energia ovat tällä hetkellä keskeisiä teemoja, jotka voivat ohjata markkinoita pitkälle tulevaisuuteen.

ETF-rahastojen avulla sijoittaja voi osallistua näihin trendeihin tehokkaasti, hajautetusti ja kustannustehokkaasti.

Megatrendeihin sijoittaminen ei ole pikavoittojen hakemista – vaan tapa rakentaa salkkua tulevaisuuden voittajien ympärille.

*Sijoittaja.fi ETF-työkalu kuuluu maksulliseen jäsenyyteen. Nordnet Private Banking -asiakkaat saavat 25% alennuksen vuosijäsenyydestä.

Tietoa rahastokaupankäyntiin liittyvistä riskeistä

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Huomioi, että vaikka osakerahastoihin ja -ETF:iin säästäminen on pitkällä aikavälillä tuottanut hyvin, tulevasta tuotosta ei ole takeita. On olemassa riski, että et saa sijoittamiasi varoja takaisin. Tutustu huolella rahaston avaintietoasiakirjaan (KIID) ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Kun Tuija Ryynänen (o.s. Rummukainen) aloitti sijoittamisen, hän oli toiminut yrittäjänä jo 23 vuotta. Vaikka hän oli sielultaan yrittäjä ja koulutukseltaan koneinsinööri, sijoittaminen oli hänelle täysin vieras maailma.

“En tiennyt sijoittamisesta mitään ennen kuin sain puhelun eräästä pankkiiriliikkeestä ja sieltä oman sijoitusneuvojan. Tajusin, ettei kukaan ollut koskaan aiemmin puhunut minulle tästä mahdollisuudesta. Innostuin heti ja aloin opiskella sijoittamista nenä kiinni kirjassa”, Tuija muistelee.

Me olimme sitä nimenomaista ”köyhälistöä”.

Todellisuudessa into vaurastumista kohtaan syntyi kuitenkin jo paljon aiemmin, Tuijan lapsuudessa. Hän varttui Pohjois-Karjalan Liperissä kolmilapsisessa duunariperheessä, jossa niukkuus oli arkipäivää. Vaikka leipää oli aina pöydässä, raha itsessään oli lähes tabu.

“Me olimme sitä nimenomaista ”köyhälistöä”. Lapsuudessani sijoittamisesta ei puhuttu, ja maailmankuva oli sellainen, että kapitalistit olivat riistäjiä ja velka oli pahasta. Kun myöhemmin ryhdyin yrittäjäksi, isäni oli kauhuissaan ja pelkäsi tyttären menneen aivan pilalle”, Tuija muistelee.

Lapsuuden niukkuus jätti pysyvän jäljen ja palavan halun muuttaa suuntaa. “Aina kun lapsena olisi jotain halunnut, vastaus oli sama: ”Ei meillä ole rahaa”. Se lause tuli niin tutuksi, että päätin jo varhain, ettei se tule olemaan minun elämäni lopullinen totuus. Halusin varmistaa, ettei minun tarvitse koskaan sanoa itselleni niin”, Tuija summaa.

Sijoitusyhteisö, jossa ei ole tyhmiä kysymyksiä

Me halusimme yhteisön, joka on turvallinen, inspiroiva, rento ja hauska.

Tuijan ensimmäinen sijoitusoppi löytyi Seppo Saarion ”pörssiraamatusta”, eli Miten sijoitan pörssiosakkeisiin -kirjasta, jota seurasi liittyminen Suomen Osakesäästäjiin. Matka vei lopulta Naisten Pörssiklubiin, mutta Tuija huomasi pian kaipaavansa vapaamuotoisempaa ryhmää.

Tuijan halu sparrailla vapaasti muiden naisten kanssa johti Sijoittajattaret-yhteisön syntyyn puolitoista vuotta sitten. Kyseessä on noin 40 naisen ryhmä, jossa ei ole jäsenmaksuja, mutta sitäkin enemmän intoa ja vertaistukea. Ryhmään mukaan pääsee suosittelujen kautta.

“Me halusimme yhteisön, joka on turvallinen, inspiroiva, rento ja hauska. Meillä ei pönötetä. Sijoittajattarissa opimme toisiltamme, vierailemme yrityksissä ja pidämme ”lukusalonkeja”, joissa pureskelemme sijoituskirjallisuutta”, Tuija kuvailee.

Tuijan mukaan naisten omille sijoitusyhteisöille on edelleen huutava tarve: “Olen huomannut, että monet naiset ovat edelleen epävarmoja ja saattavat vaieta miesvaltaisissa tilaisuuksissa. Meidän yhteisössämme ei ole tyhmiä kysymyksiä. On tärkeää rohkaista naisia sijoittamaan, sillä tilastollisestikin elämme pidempään ja perimme usein omaisuutta – meidän on osattava laittaa raha poikimaan.”

Tuija kannustaakin kaikkia sijoittajia etsimään itselleen oman yhteisön: “Oli se sitten Nordnet Female Network, Osakesäästäjät tai joku muu, niin kannattaa hakeutua yhteisöön, jossa voit sparrailla samanhenkisten ihmisten kanssa. Se saa aikaan ihan toisenlaisen kiinnostuksen aihetta kohtaan.”

Strategiana indeksisijoittaminen ja “sotakassa” dippejä varten

Vaikka Tuija nauttii elämästä ja luksuksesta, sijoittajana hän kertoo olevansa kurinalainen: “Ajan kello 04–06 välillä pyhitän päivässäni opiskelulle, ja sijoittaminen on yksi vakioteemoista. Lisäksi minulla on 4 kertaa vuodessa sijoituspäivä, jolloin istun koneen ääreen ja analysoin tarkemmin salkkuni painatusta ja maantieteellistä hajautusta.”

Tuijan strategia nojaa vahvasti indekseihin ja ETF-kuukausisäästämiseen Nordnetissä. “Olen 99-prosenttisesti indeksisijoittaja. Suosikkini on S&P 500, ja salkustani löytyy myös maailma- ja Eurooppa-indeksejä sekä nollakuluista Nordnet Suomi Indeksi -rahastoa. Suoria osakkeita minulla on vain muutamaa yhtiötä, kuten Alexandria Groupia, Konetta ja Huhtamäkeä”, Tuija toteaa.

Yksi Tuijan strategian kulmakivistä on noin 10 prosentin ”sotakassa” käteisenä. “Kun markkinoilla tulee dippi, minä ostan. Viime vuoden huhtikuun laskussa lisäsin ostoja joka viikko. Rahan psykologia -kirjan oppi on ollut tärkeä: sijoittajan usein esittämä kysymys on ”onko tässä jotain, mitä en tajua?”. Mutta juuri silloin, kun kurssit tulevat alas, on aika toimia. Luotin itseeni ja niin minä tein, ja onhan sitä seurannutta nousua ollut huikeaa katsoa.”

Luksustelija, joka sijoittaa hyvän päivän varalle

Tuija kutsuu itseään ”luksustelijaksi”, joka haluaa nauttia työnsä ja sijoitustensa hedelmistä. Hänellä ei ole lapsia, joten perinnön jättämisen sijaan tavoitteena on laadukas elämä ja turvattu eläke yrittäjävuosien jälkeen.

Asun Helsingissä ollessani aina Hotel Kämpissä, se on minun Helsingin kotini.

“Asun Helsingissä ollessani aina Hotel Kämpissä, se on minun Helsingin kotini. Ajan työni puolesta noin 60 000 kilometriä vuodessa ympäri Suomen, joten haluan ajaa hyvillä autoilla. Käytän myös mielelläni rahaa elämyksiin, kuten sviittiin Välimeren risteilyllä. Sijoittaminen mahdollistaa tämän kaiken ilman huonoa omaatuntoa. Tavaraa en tykkää ostaa”, Tuija kertoo.

Tuija haluaa murtaa suomalaista perinnettä, jossa säästetään vain pahan päivän varalle: “Ruotsalaiset säästävät hyvän päivän varalle, jotta voisivat mahdollistaa itselleen asioita. Se on upea mentaliteetti. Haluan opettaa niin kuin elän: säästämisen ja sijoittamisen kulttuuri on tärkeää, mutta myös rahan käyttäminen on osa kansantaloutta.”

Oppia ikä kaikki: Kantapään kautta kurinalaisuuteen

Tuijan sijoitusmatka ei ole ollut pelkkää nousukiitoa, ja hän puhuukin avoimesti oppirahoistaan. Suurimmaksi sijoitusmokakseen hän nimeää yksinkertaisesti sen, että aloitti aivan liian myöhään. Myös liiallinen hätäily on opettanut: kerran hän sijoitti kymppitonnin kerralla pienyhtiörahastoon ilman ajallista hajautusta, juuri kun kurssit olivat huipullaan.

“Se oli tyhmää, enkä tekisi sitä enää. Pienyhtiöt eivät nousseet, ja lopulta myin ne tappiolla. Mutta opinpahan ainakin, miten tappiot kirjataan verotukseen”, Tuija naurahtaa.

Tuija pitää suurimpana onnistumisenaan siirtymistä osakepoiminnasta kustannustehokkaisiin indekseihin ja ajalliseen hajauttamiseen.

“Onnistumista on se, että sijoitan ja säästän säännöllisesti ja tehokkaasti. Minulla ei ole tarinoita siitä, kuinka olisin ostanut jotain Nvidiaa 15 vuotta sitten ja kotiuttaisin nyt jättipotteja”, Tuija toteaa ja jatkaa, “sijoittaminen säännöllisesti ETF:iin ja indeksirahastoinin – kyllä se on se onnistuminen.”

Tuijan vinkit aloittelevalle sijoittajalle:

1. Aloita jo tänään ja automatisoi säästöt. Älä odota, että sinulla on suuria summia. Pienikin summa indeksirahastoon riittää käynnistämään korkoa korolle -ilmiön.
2. Tee kirjallinen sijoitussuunnitelma. Se pitää sinut ruodussa, kun markkinoilla myrskyää. Määrittele tavoitteesi, riskitasosi ja kulukattosi.
3. Etsi yhteisö. Sparrailu samanhenkisten kanssa tekee harrastuksesta monin verroin mielenkiintoisempaa.
4. Älä ota neuvoja heiltä, jotka pelaavat eri peliä. Jos olet pitkäjänteinen säästäjä, älä kuuntele pikavoittoja tavoittelevia spekuloijia.
5. Kysy rohkeasti. Ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä, eikä kysymistä tarvitse hävetä. Ole utelias ja ota selvää!

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Ennen kaupankäynnin aloittamista sijoittajan tulee ymmärtää kaupankäyntiin liittyvät riskit ja tuotteeseen liittyvät ehdot. Sijoittajaa kehotetaan tutustumaan rahastoesitteeseen ja avaintietoasiakirjaan (KID) ennen sijoituspäätösten tekemistä. Rahastoesitteen löydät rahastoyhtiön verkkosivuilta ja avaintietoasiakirjan löydät rahaston yleiskatsaussivulta ja toimeksiantonäkymästä Nordnetin palvelusta.

Sijoittajan tulee huomioida, että historiallinen tai simuloitu kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan.

Onko sijoitusvakuutuksella jotain annettavaa pitkäjänteiselle osinkosijoittajalle?

Osinkovuosi 2026 on nyt käynnissä

Pörssiyhtiöiden vuoden 2025 tilinpäätösten julkaisut ja yhtiöiden hallitusten laatimat osinkoehdotukset yhtiökokouksille ovat ajankohtaisia juuri nyt. Helsingin pörssissä listattujen yhtiöiden osalta odotetaan vuonna 2026 maksettavan yhteenlasketun osinkovirran asettuvan jopa lähes 12 miljardiin euroon, kun osinkojen ohella mukaan lasketaan niihin rinnastuvat pääomanpalautukset. Osalla pörssiyhtiöistä osinko on vasta ehdotus, jonka lopullisen suuruuden päättää lähiaikoina järjestettävä yhtiökokous. Vastaavasti osalla pörssiyhtiöistä osinko jaetaan kuluvan kalenterivuoden aikana useassa pienemmässä erässä maksettaviin suorituksiin yksittäisen suuren kevätosingon sijaan.

Helsingin pörssissä uusien sijoitusten osinkotuottoprosentti nousi viime vuosina trendinomaisesti, koska yleisindeksillä tarkasteltu kurssitaso putosi. Vuonna 2025 Helsingin pörssin yleisindeksi kuitenkin nousi työlukuna 30 prosenttia, mikä pudotti keskimääräisen osinkotuottoprosentin lähemmäs pitkän aikavälin keskiarvotasoa. Samaan aikaan kuitenkin markkinoilla ennakoitiin etupainotteisesti, että yhtiöiden tuloksentekokyky ja sitä myötä tulevien vuosien osingonmaksukyky olisivat kohenemassa. Toisaalta aivan viime viikkojen Iranin sodan turbulenssi on osaltaan taas nostanut osinkotuottoprosentteja koskevia ennusteita.

Keskimääräisen pörssiyhtiön osinkotaso pysynee siis jotakuinkin viime vuoden tasolla, sillä suuri osa yhteenlasketusta euromääräisen osinkopotin mahdollisesta muutoksesta selittyy muutamien, lähinnä perusteollisuutta edustavien yhtiöiden paineella pienentää osinkotasoaan aiemmasta. Osinkoaan tänä vuonna kasvattaviakin yhtiöitä kuitenkin löytyy pitkä lista, mikä pitää voitonjaon kokonaispotin verrattain vakaana.

Helsingin pörssin tämän hetken mediaaniosinkotuotto on odotusten mukaan noin neljä prosenttia. Tämä on varsin kilpailukykyinen taso matalamman riskin (laskutrendillä kaksi edellisvuotta olleisiin ) korkotuottoihin nähden, joskin osinko sisältää korkeamman riskin (mutta myös tuottomahdollisuuden) osakkeen arvonmuutoksen kautta.

Onko osingonjaossa varmin voittaja verottaja?

Markkinakommentaattorit ovat perustellusti kyseenalaistaneet, onko osinkosijoittamisessa kyse vain rahansiirroista taskusta toiseen: yhtiön kassasta yhtiön omistajan kassaan, mutta verottajan kautta.

Sijoitusvakuutus eli säästöhenkivakuutus on yksi työkalu, jolla yksityissijoittaja voi pienentää ”vero-ongelmaa”. Heti aluksi on kuitenkin syytä korostaa, ettei sijoitusvakuutus – kuten harva muistakaan sijoitustyökaluista – ole kaikille sopiva. Silti näen, että se on osalle sijoittajista erittäinkin osuva työkalu.

Mitä sitten käytännössä tarkoittaa, että sijoitusvakuutus voisi toimia yhtenä työkaluna ”vero-ongelman” pienentämiseksi?

• Sitä, että osingot maksetaan vakuutukseen lähtökohtaisesti bruttomääräisinä, kuten myös ETF:t ja tuotto-osuudelliset rahastot.
• Toisin sanoen sijoittaja pystyy halutessaan uudelleensijoittamaan vakuutukseen saamansa osingot täysimääräisesti ilman verojen maksamista joka vuosi.
• Erityisesti vakuutus poikkeaa muista tilimalleista siinä, että vakuutukseen maksettavat osingot väistävät myös lähdeveron Suomesta ja Norjasta.

Riittävän pitkällä aikajänteellä esimerkinomaisesti suuruusluokkana prosenttiyksikön parempi ”vuosituotto” lähdeveron välttäminen huomioiden kohentaa vakuutuksen sisällä ”salkun” pääoman kartuttamista muihin tilimalleihin nähden – toki kustannusten hyötyä lieventävien vaikutusten jälkeen. Tässä mielessä vakuutus on verotehokas pitkäaikaiselle osinkosijoittajalle, joskin kyse on ennen kaikkea verotuksen lykkäämisestä, ei sen välttämisestä. Yhteiskunnan veronsaannin näkökulmasta asiassa on tietenkin se hyvä puoli, että vaikka verottaja saa osuutensa myöhemmin, se voi kasvaa korkoa korolle.

Sijoitusvakuutus ja osinkosijoittaminen yksinkertaistettuna

Sijoitusvakuutuksessa yhdistyvät sijoittaminen ja henkivakuutus. Se soveltuu hyvin erityisesti pitkän aikavälin säästämiseen, jossa aikahorisontti on vähintään viisi vuotta.

Myös osinkosijoittaminen sopii hyvin pitkän aikavälin säästämiseen yli viiden vuoden aikahorisontilla. Osingothan maksetaan sijoittajalle tavanomaisesti joko kerran tai muutaman kerran vuodessa. Tällöin säästöjen tuotto-odotus sisältää merkittävässä määrin painoarvoa tuotossa, joka ei ole niin riippuvainen lyhyen ajan markkinaheilahteluista. Osingonhan maksaa itse pörssiyhtiö kassaan eli voimakkaasti yksinkertaistettuna ”kurssivaihteluista riippumatta”. Ja toisaalta osingonmaksun frekvenssi ohjaa lähtökohtaisesti tarkastelemaan tuottoa pitkällä aikavälillä.

Jos sen sijaan aiot sijoittaa vain lyhyeksi ajaksi, etkä suunnittele vaihtavasi sijoituskohteita usein tai ole kiinnostunut sijoitusvarallisuuden siirrosta, ei sijoitusvakuutus ole välttämättä sinulle sopiva sijoitusmuoto. Sitä ei ole lähtökohtaisesti myöskään osinkosijoittaminen.

Millainen kohde on ylipäätään järkevä osinkosijoitus?

Osinkosijoittamisessa on tärkeää seurata osinkotuottoprosentin ohella osingon kasvua. Osinkoteema voidaan kuvata yhtiön osakkeen pitkän aikavälin teoreettisen tuotto-odotuksen kautta. Seuraavaksi esitettävä niin sanottu Gordonin kaava kuvaa pitkän aikavälin approksimoitua eli suurpiirteistä tuotto-odotusta osingonjaon ja sen kasvutekijän kautta. Kaavan sovellettu muoto on seuraavanlainen:

Osakkeen vuosituotto-odotus = ennustettu seuraava osinkotuotto-% + osinkojen tuleva vuosikasvu-%

Monet sijoittajat kiinnittävät huomiota vain nykyhetken osinkotuottoon, jota kuvastaa kaavassa ennustettu seuraava osinkotuottoprosentti. Tämä ei yksistään ole riittävä tarkastelunäkökulma pitkän aikavälin osinkosijoituksissa, sillä lopullisessa sijoitustuotossa vähintään yhtä dominoiva tekijä on osinkojen tuleva kasvuvauhti. Sitä talousmedia ei valitettavasti tiedä kertoa, ja siihen jokaisen sijoittajan on omatoimisen tarkastelun kautta otettava kantaa yhtiön liiketoimintaan perehtymällä.

Jos sijoittaja siis maksimoi vain nykyhetken osinkotuottoaan korkeaksi, hän saattaa päätyä sijoittamaan pääosin sellaisiin yhtiöihin, joiden tulevaisuuden kasvu on keskimäärin joko olematonta tai negatiivista. Yksinkertaistaen voi yleisesti sanoa, että jos yhtiön liiketoiminta ja tulos eivät kasva tulevaisuudessa, eivät voi kasvaa myöskään sen osingot – ja on hyvä muistaa, että osinko on osuus yhtiön tuloksesta.

Käytännössä osinkoperusteisessa sijoittamisessa on yhtiövalintojen osalta kyse tasapainottelusta sen suhteen, haluaako sijoittaja maksimoida lyhyen aikavälin korkeaa osinkotuottoa hankintahinnalleen pitkän aikavälin kasvuodotuksen kustannuksella, vai tyytyykö hän lähivuosina matalaan osinkovirtaan suhteessa hankintahintaansa, odottaen siihen kuitenkin merkittävää kasvua pitkässä juoksussa?

Osinkoteemassa on tänäkin vuonna huomioitava, että pörssiyhtiön johtajisto päättää lyhyellä aikavälillä, millaisen osinkoehdotuksen se laatii hallitukselle ja yhtiökokoukselle. Sijoittajan yhtenä tehtävänä on suhteuttaa osinkoehdotus yhtiön tuloskuntoon. Jakaako yhtiö tuloksestaan vaikkapa kolmasosan, kaksi kolmasosaa vai kolme kolmasosaa ulos osakkeenomistajille voitonjakona? Tämä tietysti vaikuttaa aivan ratkaisevalla tavalla siihen, paljonko osinko on suhteessa nykykurssiin. Korkea osinkotuottoprosentti ei siten välttämättä kerro koko totuutta yhtiön todellisesta pitkän aikavälin osingonjakopotentiaalista.

Pitkäjänteisen osinkosijoittajan muistisäännöt

1. Sijoita osingot uudelleen aina, kun se on mahdollista. Yksittäisen sijoittajan varallisuuden kasvattamisen näkökulmasta pörssin pitkän aikavälin tuotto-odotus on merkittävästi riippuvainen osinkojen uudelleensijoittamisesta.
2. Osinkojen uudelleensijoittaminen osakekohtaista osinkoaan kasvattaviin yhtiöihin tarjoaa pitkällä aikavälillä salkun osinkovirtoihin (eli sijoittajan passiivisiin tuloihin) parhaan mahdollisen nousuvivun.
3. Varmistu, että osingonjaon tulevaisuuden kasvuodotus ylittää odotetun inflaatiovauhdin. Tällöin osinkovirran reaalinen ostovoima kasvaa, mikä lienee sijoitustoiminnan viimekätinen päämäärä.
4. Osakkeiden netto-ostajan on syytä toivoa maltillista kurssikehitystä sinä aikana, kun hän rakentaa osinkosalkkuaan. Matemaattisesti tarkastellen kurssinousu on netto-ostajan vihollinen eli tekijä, joka kasvattaa sekä uudelleensijoitusten että muiden uusien sijoitusten kustannuksia. Toisin sanoen kiinteällä euromäärällä saa kappalemääräisesti vähemmän osakkeita ja vähemmän tulevia osinkoja. Helsingin pörssin kokemat laskuvuodet 2022, 2023 ja 2024 (ennen osinkoja) eivät tällä hetkellä muodosta erityisen huonoa lähtökohtaa. Myös kalenterivuosi 2025 on tätä tekstiä kirjoittaessa lievästi negatiivisen kalenterituoton alkuvuosi Helsingin pörssissä.
5. Ostaessa säännöllisesti lisää ajallinen hajautus toteutuu itsestään. Tällöin lisäosakkeita tulee hankittua sekä huipulta että pohjalta, keskimääräisen hankintahinnan muodostuessa kohtuulliseksi.
6. Tee pääsääntöisesti enemmän ostoja kuin myyntejä – tuottosihan on vuosittain kasvava osinkovirta, eivät hätäisesti kyhätyt myyntivoitot. Ansaitse osinkoja myös verottajalle ”korvamerkitylle” osuudelle salkustasi! Viimeksi mainitussa sijoitusvakuutus saattaa helpottaa sijoittajan tehtävää rakenteellisesti.
7. Omaksu pitkäjänteinen suhtautuminen sijoitustoimintaan, anna itsellesi lupa innostua osinkostrategian noudattamisesta ja lopuksi, muista tärkein: salli ajan tehdä työnsä korkotekijän kautta.

Seuraamalla osinkosijoittamisen perusperiaatteita sijoittaja tulee huomioineeksi pitkäjänteisen strategian menestyksen kaikki kulmakivet: osinkojen uudelleensijoittamisen, osakekohtaisten osinkojen kasvun, kurssinousun vaikutuksen strategiaan, uudet sijoitukset, verotuksen ja riittävän aikahorisontin.

***

Sijoitusvakuutuksen myöntää Nordnet Livsforsikring AS Suomen sivuliike. Nordnet Livsforsikring AS Suomen sivuliike myy sijoitusvakuutusta Nordnet Bank AB Suomen sivuliikkeen avulla.

Mikään tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Jukka Oksaharju

Kirjoittaja toimii Nordnet Suomen osakestrategina.

Lue muita kirjoituksia

Artikkeli on alunperin julkaistu helmikuussa 2024 ja päivitetty maaliskuussa 2026.

Rahasto on osoittanut kykynsä tunnistaa varhaisessa vaiheessa kasvavat trendit ja hyödyntää niitä, sillä sen kokonaistuotto on ollut 88 % kolmen vuoden aikana 28. helmikuuta 2026 mennessä, kun MSCI World Index on tuottanut 57 %.

Trendi- ja fundamentaalianalyysin yhdistelmä

Salkunhoitaja Ivar Harstveit kertoo, että rahaston menestys perustuu trendianalyysin (momentumin) ja fundamentaalianalyysin yhdistelmään.

– Näemme useita vahvoja trendejä sellaisilla aloilla kuin kehittyvät markkinat, puolustusvarustelu, robotiikka/automaatio, metallit ja mineraalit, ‘reshoring’ (tuotannon ja toimitusketjujen siirtäminen takaisin Yhdysvaltoihin), väestökehitys ja eurooppalaiset pankit. Pitkäaikaisten vakaiden trendien yhdistäminen uusiin, nouseviin trendeihin on vauhdittanut kasvuamme, Harstveit sanoo.

Tämä menetelmä, joka tunnetaan Delphi-menetelmänä, tarkoittaa sitä, että salkunhoitajat tunnistavat ensin osakkeet, joilla on positiivisia hintatrendejä ja joita tukevat vahvat fundamentaaliset trendit yhtiön tuloksessa. Tämän jälkeen tehdään syvällisempi analyysi yritysten toiminnasta, johdosta, markkina-asemasta ja tulevaisuudennäkymistä ennen sijoittamista.

Suurimmat sijoitukset tällä hetkellä

Delphi Global sijoittaa 40–60 suureen ja keskisuureen yritykseen, jotka tarjoavat altistusta useille globaaleille, eri veturien nostamille trendeille. Tämä menetelmä mahdollistaa laajan hajautuksen. 28. helmikuuta 2026 mennessä rahaston suurimpia omistuksia olivat Quanta Services, Alphabet ja Ping An Insurance Group.

Harstveit korostaa joustavuuden merkitystä markkinoilla, joilla on äkillisiä käänteitä.

– Seuraamme tarkasti, miten uudet teknologiat muuttavat kilpailutilannetta. Sijoitamme myös laajasti teknologia-alan ulkopuolelle. Seuraamme, ovatko arvo-osakkeet tekemässä paluuta kasvuyhtiöihin keskittyneen jakson jälkeen, ja olemme valmiita hyödyntämään mahdollisen markkinakäänteen. Markkinoilla on heilahtelua kasvu- ja arvosijoittamisen välillä, ja tätä ovat viime vuosina ajaneet finanssikriisi, korona, tekoäly ja sota, ja olemme nopeita vaihtamaan suuntaa, Harstveit lisää.

Tulevaisuudennäkymät

Strategiallaan, joka yhdistää trendianalyysin ja syvällisen yritysanalyysin sekä joustavuuden sopeutua markkinamuutoksiin, Delphi Global pyrkii jatkamaan vahvaa tuloksentekoa.

– Mielestämme momentum on ‘shakkilaudan kuningatar’, joustava strategia, joka seuraa markkinoiden trendejä riippumatta siitä, onko kyseessä arvo-, kasvu- vai laatuosake. Tunnemme olomme turvalliseksi menetelmiemme suhteen ja näemme, että yhä useammat sijoittajat haluavat Delphi Globalin keskeiseksi osaksi rahastosäästämistään, Harstveit päättää.

Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta. Tuleva tuotto riippuu muun muassa markkinakehityksestä, salkunhoitajien osaamisesta, rahaston riskiprofiilista ja hallinnointipalkkioista. Tuotto voi olla negatiivinen kurssitappioiden seurauksena. Rahastosijoittamiseen liittyy riskejä, kuten markkinaliikkeet, valuuttakurssien kehitys, korkotaso, suhdanteet sekä toimiala- ja yhtiökohtaiset tekijät. Ennen sijoituspäätöstä asiakasta kehotetaan tutustumaan avaintietoasiakirjaan ja rahastoesitteeseen, jotka sisältävät tarkempaa tietoa rahaston ominaisuuksista ja kuluista. Lisätietoja on saatavilla osoitteessa www.delphi.no

Vähänpä tiesin, mihin mustaan aukkoon putoaisin, kun tajusin, että Nordnet on tuonut analyytikkojen suositukset koostetusti palveluunsa.

Ensin kävin tietysti kaikki omat osakkeeni läpi – mitä mieltä analyytikot ovat niistä?

Seuraavaksi aloin tutkia vähän kaikkea maan ja taivaan väliltä. Miksi en tutkisi, kun minulla on nyt pääsy näihin suosituksiin suomalaisista ja kansainvälisistä osakkeista.

Datan analyytikkojen näkemyksistä tuottaa Nordnetille FactSet, tunnettu talousdatan tuottaja, ja Nordnet tuo tätä dataa kootusti asiakkaidensa saataville. Löydät:

1. Osta-, myy-, ja pidä-suositukset. Mitä yhtiöitä seuraavat analyytikot sanovat? Ei vain yksi, vaan kaikki?
2. Suositusmuutokset. Tämä on erinomaisen kiinnostavaa! Jos moni analyytikko on samaan aikaan vaihtanut mielipidettään, on se pohtimisen arvoinen asia.
3. Tavoitehintojen haitari. Minne analyytikot uskovat yhtiön hinnan menevän 12 kuukaudessa? Näissä voi tehdä hauskaa vertailua yhdysvaltalaisten ja suomalaisten yhtiöiden välillä, sillä USA:ssa ei ole tavatonta antaa todella räiskyviä tavoitehintoja, kun suomalaiset analyytikot ovat paljon konservatiivisempia.

Tällaisesta parannuksesta Nordnetin palveluihin en osannut edes unelmoida. FactSetin dataa on käytössä pörssitoimituksissa, mutta yksityissijoittajalle tätä tietoa ei tällä tavalla ole ollut saatavilla.

Minä olen suuri analyytikoiden ystävä. Analyytikot pohtivat yhtiöitä sijoituskohteena ihan ammatikseen, eivät illalla sen jälkeen, kun lapset ovat menneet nukkumaan. He pääsevät johdon pakeille kyselemään ja heille järjestetään jos jonkinlaisia tehdasvierailuita. Heillä on oikeasti aikaa ja mahdollisuus osallistua yhtiöiden järjestämiin pääomamarkkinapäiviin.

Minulle on viimeisen parin vuoden aikana ollut ilo osallistua tällaisiin tilaisuuksiin itsekin ja arvostukseni analyytikoita kohtaan on vain kasvanut. On älyttömän mielenkiintoista kuunnella, millaisia kysymyksiä he esittävät. Aika usein olen jäänyt miettimään, että miten ne tuotakin keksivät kysyä – he ovat tosi perehtyneitä.

Ja näitä perehtyneitä näkemyksiä luen edelleen mielelläni myös pitkässä formaatissa. Siinä oppii ymmärtämään sijoituskohdettaan ja siihen liittyviä liikevaihdon ajureita, riskejä ja mahdollisuuksia.

Mutta olen tosi innoissani tästä mahdollisuudesta vilkaista analyytikkojen kokonaisnäkemys nopeasti oman näkemyksen tueksi tai sen kritiikiksi.

Suositukset löytyvät, kun etsit minkä tahansa osakkeen Nordnetistä ja klikkaat sovelluksesta Suositukset tai selaimesta Tietoa yhtiöstä > Analyytikoiden suositukset. Hauskoja lukuhetkiä, toivottavasti ehdit tehdä tänään jotain muutakin!

Analyytikko on hyvä salarakas – hän kertoo omat mielipiteensä. Minä teen silti omat päätökseni.

Esitetyt tiedot, mukaan lukien tavoitehinnat, ovat kolmansien osapuolten Nordnetille toimittamia ja tuottamia sijoitussuosituksia, joiden tuottamiseen, käsittelyyn, tarkistamiseen tai valintaan Nordnet ei ole osallistunut, eikä niissä ole otettu huomioon henkilökohtaisia olosuhteitasi. Analyytikoiden suositukset ja tavoitehinnat perustuvat julkaisuhetken olosuhteisiin. Tavoitehinnat eivät ole luotettava indikaattori tulevasta kehityksestä. Tee oma arviosi ja älä perusta sijoituspäätöksiä ainoastaan analyytikoiden näkemyksiin. Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea. Sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan.

Läs på svenska här.

Tänä vuonna raportoimme ensimmäistä kertaa uuden CSRD-sääntelyn (Corporate Sustainability Reporting Directive) mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että kestävyysraporteista tulee sijoittajille vertailukelpoisempia.

Muutamia poimintoja raportista:

• Nordnetin suurin ilmastovaikutus syntyy asiakkaidemme sijoitusten kautta, ja tavoitteenamme on vähentää päästöjä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Vuoden aikana olemme nostaneet tavoitetasoamme: pyrimme nyt 55 prosentin vähennykseen vuodesta 2023 vuoteen 2033. Vuoden lopussa asiakkaidemme sijoitusten hiilijalanjälki alustallamme (hiili-intensiteetillä mitattuna) oli laskenut 39 prosenttia* vuodesta 2023. Vuonna 2024 lasku oli merkittävää, kun taas vuoden 2025 aikana intensiteetti on pysynyt vakaana.

• Tavoitteemme on tehdä kestävästä säästämisestä helppoa. Alustamme rahastopääomasta 86 prosenttia on sijoitettu rahastoihin, jotka edistävät kestävyyttä tai joiden tavoitteena on kestävyys. Lue lisää rahastojen luokituksesta tästä.
  
• Tavoitteenamme on lisätä naisten säästämistä. Pohjoismaisella tasolla vuoden uusista asiakkaista 42 prosenttia oli naisia, kun koko asiakaskunnasta naisia on 35 prosenttia. Suomessa vastaavat luvut olivat huikeat 45 prosenttia uusista asiakkaista ja 40 prosenttia koko asiakaskunnasta. Olemme iloisia, että naisten säästämistä edistävä Nordnet Female Network -aloite on kasvanut vuoden aikana.

Raportointi on tärkeää, mutta ratkaisevaa on jokapäiväinen työ. Vuonna 2026 tulemme kiihdyttämään tahtia entisestään. Keskitymme siihen, että kestävä sijoittaminen olisi sinulle entistäkin helpompaa, samalla kun jatkamme asiakkaidemme inspiroimista hauskempaan säästämiseen ja sijoittamiseen.

/Marja, Head of Sustainability, Nordnet

*87 t CO2e / milj. USD verrattuna 143 t CO2e / milj. USD.

Mikä ihmeen ESG ja IRO? Opi Nordnet Koulusta, miten vastuullisuusraportteja luetaan.

Sijoittamiseen liittyy riskejä. Sijoittajaa kehotetaan tutustumaan rahastoesitteeseen ja avaintietoasiakirjaan Nordnetin palvelussa ennen sijoituspäätösten tekemistä.

Kirjoitan aiheesta, vaikka tiedän sen herättävän tunteita ja ehkä myös moralisoivia kommentteja. Silti koen, että tästä on tärkeää puhua: milloin aseisiin sijoittaminen on oikein – ja voiko sellaista hetkeä ylipäätään olla? Onko se hyväksyttävää silloin, kun asevalmistajien tuotteilla tuetaan Ukrainan puolustusta, vai muuttuuko asia, jos samoja aseita käytetään viattomia vastaan?

Piensijoittajana huomaan usein tasapainoilevani tuottojen ja moraalisten arvojen välillä. Onko oikein tehdä tulosta kärsimyksen kautta?

Olen itse rajannut sijoituksistani pois aikuisviihteen, mutta olen aikanaan sijoittanut tupakka- ja aseteknologiayhtiöihin. Tupakkasijoituksista luovuin nopeasti – astmaatikkona ja tupakoimattomana en voinut ohittaa siitä seurannutta moraalista krapulaa. Aikuisviihdealaan en ole koskaan aikonut sijoittaa, vaikka sielläkin näyttäisi olevan saatavilla tuottoja.

Mutta mikä oikeastaan tekee sijoituskohteesta hyväksyttävän? Vastuullisuudesta puhutaan paljon, ja viherpesuakin tapahtuu. Vaikka yritys täyttäisi kaikki ESG-kriteerit, on vaikea tietää, mitä sen alihankintaketjuissa todella tapahtuu.

Perinteisesti niin sanottuina ei-vastuullisina toimialoina pidetään esimerkiksi alkoholi-, ase-, tupakka- ja uhkapeliteollisuutta sekä aikuisviihdealaa. Näiden lisäksi myös hiilivoima, torjunta-aineet, GMO-tuotanto, palmuöljy, eläinkokeet ja ydinvoima ovat usein listalla, jota vastuulliset sijoittajat tarkastelevat kriittisesti. Nordnetin rahasto- ja ETF-työkaluissa nämä toimialat on mahdollista suodattaa pois listauksesta, jos sijoittaja haluaa rajata salkustaan pois alat, joita ei itse pidä eettisesti hyväksyttävinä.

Missä menee moraalisesti tuomittavan sijoittamisen raja? Ehkä siinä, missä tuotto syntyy toisten kärsimyksestä. Tässä mielessä asealaan sijoittaminen on ristiriitaista: toisaalta kyse on väkivallan välineistä, mutta toisaalta niillä voidaan myös puolustaa vapautta ja ihmishenkiä. Piensijoittajalle tämä on vaikea kysymys, eikä mustavalkoista vastausta ole.

Perheemme sijoitusyhtiössä yksi lapsistamme päätti sijoittaa amerikkalaiseen yhtiöön, joka kehittää lihaa korvaavia vegaanituotteita. Pitkään osake oli tappiolla, kun muiden sijoitukset tuottivat hyvin. Mutta kärsivällisyys palkittiin, ja lähes puolentoista vuoden jälkeen juuri tämä sijoitus on salkkumme kruunu. Olkoon se osoitus siitä, että myös vastuullinen sijoittaminen voi olla kannattavaa.

Minun ja mieheni salkusta löytyy edelleen aseteollisuuden osakkeita, mutta omasta salkustani löytyy myös sijoituksia, joissa ympäristövaikutukset ja ilmastonmuutoksen hillintä ovat keskiössä. Silti mietin, voiko tämä moraalinen selkäranka kyseisten omistusten osalta mitätöidä aiempia ja osittain edelleen omistamiani ”pahisosakkeita” toisessa salkussani?

Ilmeisesti en ole tämän asian pohdinnan kanssa yksin, päinvastoin. Esimerkiksi Nordnetin syyskuun 2025 rahastotiedotteessa puolustusteollisuus näkyi trendinä rahastosijoituksissa. En siis ole suinkaan ainoa, joka on nähnyt tässä suurta potentiaalia. Ehkä toisaalta myös ristiriitaa.

Ehkä onkin aika miettiä, pitäisikö ”laskea aseet” myös sijoituksissa, ja suunnata pääomaa kohti rauhaa ja kestävyyttä. En tiedä vastausta, mutta aion jatkaa tämän kysymyksen pohtimista – ja sen kanssa kipuilua.

Lue myös Jukka Lepikön kirjoitus: Iran ja ostopaikka

Mari Hannola-Antikainen

Olen keski-ikäinen myöhäisherännäinen sijoittaja, joka on toki seurannut taloutta vuosikymmeniä työnsä puolesta. Työskentelen nuorten tulevaisuustaitojen parissa.

Lue lisää

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Ennen kaupankäynnin aloittamista sijoittajan tulee ymmärtää kaupankäyntiin liittyvät riskit ja tuotteeseen liittyvät ehdot.

Sijoittajan tulee huomioida, että historiallinen tai simuloitu kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan.