Kuolemantapauksessa vakuutuksen edunsaaja saa vakuutusvarat. Miten edunsaajaa verotetaan tässä tilanteessa?

Kuolemantapauskorvausta ei jaeta tuottoon ja pääomaan. Lähiomaisille korvaus on kokonaisuudessaan perintöveron alaista, kun taas muille kuin lähiomaisille korvaus on kokonaisuudessaan pääomatuloveron alaista.

Huomaa, että esimerkiksi sisarukset tai sisarusten lapset eivät ole lähiomaisia. Avopuoliso on lähiomainen vain, jos hänellä on yhteinen lapsi tai jos puolisot ovat aiemmin olleet naimisissa keskenään.

Ole tarkkana tehdessäsi edunsaajamääräystä vakuutukseesi. Selvitä, mitä eri määritelmät kuten 'lapset', 'omaiset' tai 'puoliso' tarkoittavat. Huomaa, että jos esimerkiksi edunsaajaksi on määritelty 'lapset', määritelmä ei kata uusperheen puolison lapsia. Huomaa, että vakuutuksessa ja verotuksessa on erilaisia sääntöjä. Esimerkiksi vakuutuksen edunsaajamääräyksessä 'puolisoksi' ei lueta avopuolisoa, vaikka hänellä olisi yhteisiä lapsia.

Edunsaajamääräyksen avulla voit ohjata vakuutusvarat haluamallesi henkilölle kuolemantapauksessa ilman testamenttia. Jos edunsaaja ei ole lähiomainen, hänelle saattaa olla verotuksellisesti edullisempaa saada varat testamentin perusteella. Tällöin hän maksaa perintöveroa 2. veroluokan mukaan, jolloin verotus on kevyempi kuin pääomatuloverotuksessa.

Lisäksi kukaan ei joudu maksamaan perintöveroa perinnöstä, joka on alle 20 000 euroa. Tämä pätee riippumatta siitä, kuka perii varat ja liittyykö kuvioon sukulaissuhdetta.

Perintövero 1. veroluokassa (lähiomaiset) on perinnön suuruudesta riippuen 0–19 %. Perintövero 2. veroluokassa (muut sukulaiset ja vieraat) on 0–33 %. Korkeinta veroa peritään siltä osin kuin perintö ylittää miljoona euroa.

Pääomatulovero on 30 %. Jos pääomatulot ovat yli 30 000 euroa vuodessa, ylimenevältä osalta vero on 34 %