Uskotko saavasi eläkettä eläkkeellä?

Uskotko saavasi eläkettä eläkkeellä? Yhä harvempi meistä uskoo. Elinkeinoelämän valtuuskunnan alkuvuodesta tekemän tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista arvioi, että maan eläkejärjestelmät romahtavat tulevaisuudessa niin, ettei ansaittuja eläkkeitä kyetä maksamaan. Vain 23 % luottaa eläkejärjestelmään niin, että eläkkeet kyetään tulevaisuudessakin maksamaan. Myös Eläketurvakeskuksen tuorein Eläkebarometri antaa samansuuntaisia signaaleja.

Erityisen heikkoa luottamus on nuorten keskuudessa. Se ei ole mikään ihme. Viime vuosikymmeninä eläkejärjestelmää on rukattu useampaan kertaan uuteen uskoon. Ja joka kerta nuoret ovat olleet häviäjiä. Eläkemaksuja on korotettu ja eläkeikää nostettu. Esimerkiksi suuret ikäluokat saavat maksamalleen eläke-eurolle vastinetta moninkertaisesti 1990-luvulla syntyneisiin verrattuna.

Keskeisimpiä syitä ovat aiemmat, liian pienet eläkemaksut, liian varhainen eläköityminen sekä demografiamme. Pienentyneen syntyvyyden myötä yhä harvempi suomalainen on työelämässä ja yhä useampi eläkkeellä. Väestöpyramidi on noussut päälaelleen – kuten monessa muussakin Euroopan maassa.

On hämmästyttävää, kuinka vähän luottamuksen rapistumisesta puhutaan. Hyvinvointivaltio perustuu luottamukselle. Luottamukselle siitä, että veroja vastaan saa tiettyjä palveluja ja eläkemaksuilleen saa aikanaan vastinetta. On uhka koko järjestelmälle, mikäli tämä luottamus rapistuu. Olisikin korkea aika alkaa pohtia, kuinka nuorten ja nykyisten työikäisten luottamus eläkejärjestelmään palautetaan.

Voisiko luottamus palautua, mikäli meillä olisi enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan eläkekertymäämme? Mitä jos voisimme – ruotsalaisten tavoin – sijoittaa osan eläkemaksuistamme itse? Samaa ehdotti myös Mandatumin toimitusjohtaja Petri Niemisvirta Helsingin Sanomien kesäkuisessa haastattelussaan.

Ratkaisuksi Niemisvirta ehdottaa mallia, jossa osa eläkemaksuista jää työntekijän itsensä sijoitettavaksi. Ehdotus on erittäin kannatettava. Ruotsissa työeläkkeen saajat voivat itse valita, mihin rahastoihin 2,5 %:n eläkeosuus sijoitetaan. Se tekee jokaisesta työssäkäyvästä ruotsalaisesta rahastosäästäjän ja madaltaa kynnystä muuhunkin sijoittamiseen.

On selvää, että kaikkia ei sijoittaminen kiinnosta. Heidän kohdallaan valtio ohjaa tuon 2,5 % vuosituloista valtion ennalta valitsemaan rahastoon. Mutta jos intoa löytyy, voi työntekijä valita sijoituskohteen itse satojen ennaltavalittujen rahastojen joukosta. Mukana on niin indeksi-, korko-, osake-, kuin yhdistelmärahastojakin. Omalla perehtymisellä ja näkemyksellä voi näin aktiivisesti vaikuttaa omaan eläkekertymään ja tulevan eläkkeen suuruuteen.

Hallitusohjelman tavoitteissa on vahvistaa kotimaista omistusta ja tehdä meistä maailman talousosaavin kansa. Mahdollisuus vaikuttaa omaan eläkkeeseen olisi hyvä tapa lisätä luottamusta eläkejärjestelmään. Lisäksi se tukisi hallituksen tavoitetta vahvistaa kotitalouksien kykyä huolehtia omasta taloudestaan ja ymmärtää sijoittamisen mahdollisuuksia.

Jos et malta odottaa yllä kuvailtuun eläkeuudistukseen asti, voit aloittaa kustannustehokkaan rahastosäästämisen Nordnetissä jo tänään.

Jasmin Hamid

Toimin talousasiantuntijana Nordnetissä. Löydät minut Instagramista tunnuksella @hamidjasmin ja X:stä @ja5minhamid.

Tämä kirjoitus ei ole eikä sitä pidä tulkita sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittamiseen ja rahoitusinstrumentteihin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voivat muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoittajaa kehotetaan tutustumaan rahastoesitteeseen ja avaintietoasiakirjaan (KIID) ennen sijoituspäätösten tekemistä. Rahastoesitteen löydät rahastoyhtiön verkkosivuilta ja avaintietoasiakirjan löydät rahaston yleiskatsaussivulta ja toimeksiantonäkymästä Nordnetin palvelusta.