Tämä aamuraportti on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi eikä sitä tule tulkita sijoitusneuvona. Tarkoituksena on antaa lukijalle näkemystä maailmantaloudesta ja rahoitusmarkkinoista edistäen ymmärrystä ja tietämystä näistä aiheista. Katso tarkentava vastuuvapauslauseke.

• Uskon Helsingin pörssin avautuvan 0,1 % laskuun tai vaihteluvälille [-0,5, 0,3] %.

Tämän aamuraportin on laatinut Roger Berntsen – Nordnetin analyytikko – tänään klo 07.23. Raportti on tarkoitettu opetuskäyttöön ja se perustuu globaalien rahoitusmarkkinoiden kehitykseen edellisen kaupankäyntipäivän jälkeen (historialliset luvut), mukaan lukien S&P 500 -futuuri, joka on noussut 0,1 % Helsingin pörssin keskiviikkoisen sulkemisen jälkeen, DAX-futuuri, joka on laskenut 1 %, öljyn hinta (Brent Blend), joka on noussut 3,4 %, ja USDEUR, joka on vahvistunut 0,3 %.

Helsingin pörssiin kuuluvien yhtiöiden kurssiajureita (tuloksia tms.) ei ole huomioitu ennusteessa. Roger Berntsen on julkaissut tätä aamuraporttia keskeytyksettä 20 vuotta, mutta hän voi tehdä virheitä. Roger Berntsenillä ei ole omistuksia tässä raportissa mainituissa yhtiöissä.

Maailman osakemarkkinat

• Yhdysvaltain johtavat indeksit (S&P 500, NASDAQ COMP, DJIA ja RUSSELL 2000) laskivat eilen keskimäärin 0,3 prosenttia.
  • S&P 500 -volatiliteetti-indeksi (VIX) nousi 1 pisteen 18,8:aan.*
    • NXP Semiconductors NV (25,5 %), Generac Holdings Inc (16,5 %) ja Intel Corp (12,1 %) olivat S&P 500 -indeksin suurimmat nousijat.
    • Teradyne Inc (-19,4 %), Robinhood Markets Inc (-13,2 %) ja GE Healthcare Technologies Inc (-13,2 %) jäivät hännille.
• Eurostoxx 600 laski eilen 0,6 prosenttia, kun taas Pohjoismaiden johtavat pörssi-indeksit (OMXS30, OBX, OMXH25 ja OMXC20) laskivat keskimäärin 0,3 prosenttia.
  • EUROSTOXX 50 -volatiliteetti-indeksi (VIX) laski 0,4 pistettä 23,4:ään.*
• Aasian suurimmat indeksit (ASX 200, NIKKEI 225, KOSPI, CSI 300, HANG SENG, SENSEX) ovat torstaiaamuna keskimäärin 0,9 prosentin laskussa.

*VIX > 25: Viestii pelosta ja epävarmuudesta. VIX < 15: Indikoi vakautta ja optimismia.

Neljä ”Magnificent 7” -yhtiötä – Microsoft, Meta, Amazon ja Alphabet – julkistivat eilen ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksensa, jotka olivat sellaisenaan vahvoja. Sijoittajat vakuuttuivat erityisesti Alphabetin luvuista, mutta eivät Metan. Alphabet nousi jälkipörssissä peräti 7 prosenttia, kun taas sijoittajat painoivat Metan osakkeen vastaavaan laskuun. Metan vuotuisia investointeja (CAPEX) on tarkoitus kasvattaa entisestään jo korkealta tasolta, mihin monet sijoittajat reagoivat kielteisesti.

Investointien (CAPEX) kasvattaminen on periaatteessa positiivista, sillä se osoittaa yhtiön pitävän liiketoiminnan kehittämistä houkuttelevampana kuin vapaan kassavirran jakamista osakkeenomistajille omien osakkeiden takaisinostojen tai osinkojen muodossa. Loppujen lopuksi yksi johdon tärkeimmistä tehtävistä on kohdentaa pääomaa sinne, missä se tuottaa parhaiten. Eilisten markkinareaktioiden perusteella sijoittajat ovat kuitenkin huolissaan Metan valtavasta investointibudjetista, joka nostettiin 115–135 miljardista dollarista 125–145 miljardiin dollariin.

Jokainen konesaliin käytetty dollari on dollari, joka ei päädy suoraan osakkeenomistajille. Sijoittajat hyväksyvät tämän vain, jos he luottavat siihen, että konesali tuottaa tulevaisuudessa huomattavasti suurempaa voittoa. Kysymys kuuluukin: onko Metan kasvanut CAPEX hyökkäävä siirto uusien markkinoiden voittamiseksi vai välttämätön puolustuksellinen kustannus kilpailukyvyn säilyttämiseksi? Jos kyseessä on jälkimmäinen, se voi tarkoittaa, että alan tulevat marginaalit painuvat valtavista investoinneista huolimatta.

Pääoman allokointi on strateginen päätöksentekoprosessi, jossa johto päättää, miten yhtiön taloudelliset resurssit jaetaan osakkeenomistajien pitkän aikavälin arvon maksimoimiseksi. Valittavana on pääasiassa viisi vaihtoehtoa: uudelleeninvestointi nykyiseen toimintaan (CAPEX), tutkimus ja kehitys (T&K), yrityskaupat ja sulautumiset (M&A), velkojen takaisinmaksu tai pääoman palauttaminen suoraan omistajille osinkoina ja omien osakkeiden takaisinostoina. Markkinoilla, joita leimaa nopea teknologinen murros – kuten nyt tekoälyn kohdalla – kyky priorisoida välitöntä kassavirtaa ja tulevaa kilpailukykyä on ratkaisevan tärkeää. Tehokas pääoman allokointi edellyttää johdolta kykyä tunnistaa hankkeet, joissa sijoitetun pääoman odotettu tuotto (ROIC) ylittää yhtiön pääomakustannuksen (WACC), säilyttäen samalla terveen tasapainon riskin ja kasvun välillä.

Myös öljyn hinnan odotetaan vaikuttavan pörsseihin tänään. Hinta on noussut merkittävästi viime päivinä Yhdysvaltojen ja Iranin välisten neuvottelujen edistymättömyyden vuoksi. Pelko uusista sotilaallisista toimista alueella, mikäli sopimukseen ei päästä pian, on myötävaikuttanut hinnan nousuun.

Korot, valuutat ja raaka-aineet

• Öljyn hinta (Brent Blend) on nyt 113,6 dollaria tynnyriltä.
• 1 USD maksaa kirjoitushetkellä: 9,32 NOK; 9,32 SEK; 6,41 DKK ja 0,86 EUR, kun taas 1 EUR maksaa: 10,9 NOK; 10,88 SEK ja 7,47 DKK.
• Yhdysvaltain korkokäyrä on normalisoitunut (kaksivuotinen korko 3,93 % on alhaisempi kuin kymmenvuotinen korko 4,43 %).
• Yhdysvaltain pitkän aikavälin inflaatio-odotukset 10 vuoden breakeven-inflaatiovauhdilla (T10YIE) mitattuna ovat 2,46 prosenttia, kun taas Federal Reserven tavoite on 2 prosenttia (Lähde: Federal Reserve Bank of St. Louis).
• Kulta (Gold Spot), jolla käydään kauppaa Yhdysvaltain dollareissa per troy-unssi, on 4555 (17 % kaikkien aikojen huipusta).

Lähde: Raaka-aineet (korot, valuuttakurssit, raaka-aineiden hinnat, indeksit ja osakekurssit) on otettu Infrontista.

Joka arkiaamu ilmestyvästä Nordnetin aamukirjeestä löydät Roger Berntsenin tuoreet pörssikommentit.

Voit seurata analyytikko Berntsenin sijoituksia Nordnetin sosiaalisessa sijoitusverkostossa, Sharevillessä.

Lisäksi perkaamme Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) tulevaa johtajavaihdosta ja sitä, mitä tekoälyoptimisti Kevin Warshin nimitys tarkoittaa rahapolitiikalle. Mukana on myös katsaus tekoälyn uusimpiin harppauksiin, Teslan haastavaan tilanteeseen sekä Jukan aktiivisen salkun tuoreimpiin liikkeisiin, jossa hätyytellään historiallisen kovia tuottolukuja.

Kaikki Traders’ Club -jaksot löydät Nordnet Suomen Youtube- ja Spotify-kanavilta:

Tärkeää tietoa riskeistä:

Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea. On olemassa riski, ettet saa sijoittamiasi varoja takaisin. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Ennen kaupankäynnin aloittamista sijoittajan tulee ymmärtää kaupankäyntiin liittyvät riskit ja tuotteeseen liittyvät ehdot. Käydäksesi kauppaa pörssilistatuilla tuotteilla sinun on läpäistävä tietämystesti tai muulla tavoin osoitettava riittävä tietämystaso varmistaaksesi tuotteiden asianmukaisuuden sinulle. Aktiivinen kaupankäynti tai kaupankäynti pörssilistatuilla tuotteilla sisältää korkean riskin, joka ei sovi kaikille. Sijoitetun pääoman voi menettää kokonaan. Traders’ Club -videoilla esitetyt tuotteet ovat esimerkinomaisesti valittuja. Videot on tehty opetustarkoituksessa. Tässä esitetty ei ole sijoitussuositus. Nordnet Traders’ Club -video on tehty kaupallisessa yhteistyössä Jukka Lepikön kanssa.

Tämä on kaikkea muuta kuin musiikkia sijoittajien korville. Että palkinnoksi kurinalaisesta budjetoinnista ja systemaattisesta säästämisestä saisi muita korkeammat asiakasmaksut? Kiitos vaan!

Yhteiskunnallisessa keskustelussa sävy kääntyy helposti siihen, että puhutaan rikkaista ja köyhistä. Se on harhaanjohtavaa. Suomessa tuloerot ovat kansainvälisessä vertailussa pienet ja lähes me kaikki kuulumme samaan laajaan keskiluokkaan.

Se, että joku on onnistunut säästämään itselleen esimerkiksi 100 000 euron rahastosalkun eläkepäivien pitimiksi tarkoittaa sitä, että hän on työssä ollessaan budjetoinut tarkasti, jättänyt jotain ostamatta ja jatkanut sijoittamista kymmenien vuosien ajan. Tuntuisi epäreilulta, jos säästäjää rankaistaisiin, kun taas samantuloinen, kuukausittaiset säästönsä vaikka matkusteluun käyttänyt saakin saman vanhuudenhoivan yhteisillä verovaroilla.

Nämä avaukset ova myös kapula rattaisiin sijoittamisen demokratisoinnissa. Me suomalaiset olemme vihdoin alkaneet vaurastua länsinaapurimme esimerkkiä noudattaen. Rahapuhe ja sijoittaminen ovat jo tavallisia asioita, eivätkä enää mikään liituraitapukuisten vuorineuvosten etuoikeus. Mutta mikäli vähäisiä säästöjään ei saisi tuhlata kuten haluaa tai jättää jälkipolville perinnöksi, niin mitäs järkeä tässä enää on?

Nykyisten eläkkeiden leikkaamista on esitetty mahdottomaksi omaisuudensuojaan vedoten. Mihin tämä puhe omaisuudensuojasta katoaa, kun katse kääntyy osake- ja rahastosijoituksiin?

Lopulta kyse on perusoikeudesta hallita oman työn hedelmiä. Moni sijoittaa ensisijaisesti luodakseen itselleen turvaa. Mielenrauhaa siitä, että elämän käännekohdissa on käytettävissä resursseja, jotka takaavat laadukkaan elämän. Säästöpuskuri ei ole vain numeroita tilillä, vaan se on vapautta ja valinnanvaraa.

Yhtä lailla monelle vanhemmalle ja isovanhemmalle perinnön jättäminen on äärimmäisen tärkeä tavoite. Haluamme tasoittaa omien lastemme tietä ja antaa heille taloudellisen lähtölaukauksen, jollaista meillä itsellämme ei ehkä ollut. Jos säästämisestä rangaistaan korkeammilla hoivamaksuilla, murenee samalla mahdollisuus rakentaa vaurautta yli sukupolvien. Sijoittaminen on myös huolenpitoa niistä, jotka tulevat perässämme.

Jos tämänkaltainen puhe lisääntyy, ennustan sijoitusvakuutusten kasvattavan suosiota entisestään. Kuoren sisällä voi käydä kauppaa verotehokkaasti ja varallisuus on teknisesti vakuutusyhtiön taseessa.

—

1. Talousnäkymä ja pörssikehitys eivät kehity aina samanaikaisesti ja -suuntaisesti

Iran-kriisi on nostanut polttoaineiden hintoja, yleisesti inflaatiota ja korkotasoa. Talouden kasvuennusteita on leikattu vähitellen kuluvaa vuotta koskien. On siis ilmeistä, ettei osakemarkkinoiden kehitystä voi lyhyellä aikavälillä ennakoida talouden yleisen kehityksen perusteella.

Tietenkin pidemmällä aikajänteellä kasvava ja kehittyvä talous on edellytys pörssiosakkeiden taustalla olevien yhtiöiden suotuisalle tuloskehitykselle. ”Markkina” siis katsoo lyhyellä aikajänteellä 12–18 kuukauden päähän, eikä aina kiinnitä täysimääräisesti huomiota juuri kuluvan vuosineljänneksen taloushaasteisiin.

Henkilökohtainen tulkintani viimeaikaisista markkinaliikkeistä on, että geopoliittisille konflikteille odotetaan jossain määrin rauhanomaisia – ei välttämättä ikiaikaisesti pysyviä – loppuja vaarantamatta talouden nykytilaa. Korkotason ja inflaatio-odotusten viimeaikaisen loikan nähdään myös nykytietojen valossa jäävän tilapäisiksi ilmiöiksi. Hieman suurpiirteisemmin voisi myös arvioida, että tekoälyn tuottavuuslisän rantautuminen arkeen kiihtyvällä tahdilla peittää osan muista – inhimillisesti traagisistakin – murheista.

Yhteenvetona arvioisin, että markkina tällä hetkellä ennakoi vakautuvaa makrotalousympäristöä ja geopoliittista ympäristöä vuoden loppua kohden. Tässä osaltaan saattaa auttaa Yhdysvaltain välivaali-marraskuu, minkä lähtökohtaisesti pitäisi hillitä Donald Trumpin hallinnon toimia sisäpolitiikan tilanteen johdosta. Tästä ei voi olla kuitenkaan varma, sillä niin monta käännettä kyseiseltä hallinnolta on jo nähty.

2. Suomenkin pörssi tuottaa pidemmällä ajalla, vaikka talous ei juuri kasva

Vaikka historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista, voidaan ainakin nyt peruutuspeilistä todeta, että vaikkei Suomen talous ja elintaso (bkt/asukas) ole juurikaan kasvanut vajaaseen 20 vuoteen, nin silti kotimainen osakemarkkina voi kehittyä verrattain hyvin. Tämä johtuu siitä, että valtaosa suomalaisten pörssiyhtiöiden ansainnasta ja kasvusta tapahtuu vientimarkkinoilla Suomen ulkopuolella.

Joku saattaisi sanoa, että indeksin nouseminen uuteen ennätykseen vuoden 2000 jälkeen ei ole kummoinen suoritus inflaatio huomioiden. Siihen voisi sanoa vastapalloon, että osinkoineen inflaatio on kyllä taltutettu ja indeksinousun lisäksi tuottoa on jäänyt osingoista inflaation jälkeenkin. Voisi myös lisätä, että lähtökohta vuoden 2000 indeksihuipulle edustaa it-kuplan puhkeamisen vuotta, eli ei todellakaan mitään pohjakosketuksen ajankohtaa.

Suomalaisen yksityissijoittajan kotimaisen pörssisalkun kokonaistuottokehitys on tietenkin ollut parhainta siinä skenaariossa, että edellä mainitut osingot on myös uudelleensijoitettu – mielellään vuositttain kasvamaan korkoa korolle. Tätä näkökulmaa perinteinen pörssi-indeksi ei huomioi (toki tälläkin mittarilla laskettava indeksi on olemassa).

Miettiessä suomalaisen kotitalouden sijoitusvaihtoehtojen valikoimaa talletuksista erilaisiin muihin korkosijoituksiin, asuntoihin ja kiinteistöihin sekä lopulta osakemarkkinoihin, näyttäisi siltä, että perusskenaariossa osakemarkkina on – kuten rahoitusteoria opettaa – tarjonnut edelleen pitkällä aikavälillä korkeimman tuotto-odotuksen, toki riskiä vastaan.

3. Joskus ”ikiharmaat yhtiötkin” voivat piristyä

Tämä ei todellakaan ota kantaa tulevaan kurssikehitykseen eikä toimia minkäänlaisena sijoitussuosituksena tai -neuvona yhdellekään sijoituskohteelle, mutta todellisuutta on, ettei Helsingin pörssin yleisindeksi olisi nyt 25 vuoden uusissa huippulukemissaan ilman äärimmäisen perinteisten yhtiöiden viime kuukausien kurssiralleja.

Esimerkiksi Nokian osake on kohonnut vuoden aikana jos ei kohti pohjoista, niin ainakin koillista. Nesteen osake on piristynyt 2020-luvulla nähdystä pitkäaikaisesti aallonpohjasta. Pankkikonserni Nordean osake on käytännössä kaikkien aikojen korkeimmassa noteerauksessaan. Yleisestikin äärimmäisen tutut ja perinteiset yhtiöt, mainittakoon tässä esimerkkinä vaikkapa Wärtsilä, ovat nousseet viime aikoina uuteen valoon sijoittajien silmissä. Osassa tapauksia vahvistunut usko liittyy tekoälyn tuomiin mahdollisuuksiin, osassa geo- ja turvallisuuspolitiikan muutosten tuomiin mahdollisuuksiin ja osassa ehkäpä aivan luontaisesti kohonneeseen luottamukseen yhtiön tuotteiden ja palveluiden kilpailukyvystä kansainvälisillä markkinoilla.

Yhteenvetona harmaa ja tylsäkin voivat siis tuottaa, ainakin hetkellisesti. Vaikka itse olen jo vuosien ajan nostanut esiin teknologiasektoria ja kansainvälistä hajautusta harkitsemisen arvoisina elementteinä pitkän aikavälin sijoittamisessa, on viime aikojen kotimarkkinakehitys osoittanut, että tapoja menestyä on erilaisia.

Tärkeintä näyttää siis olevan se, että sijoittaja ylipäätään on mukana markkinoilla omien rajojensa mukaan. Ja realismia kannattaa hakea siitä, että nykytilanne varsinkin osoittaa sen, ettei koskaan pysty arkielämän havaintojen pohjalta etukäteen tietämään parasta mahdollista aikaa aloittaa.

—

Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainittujen yhtiöiden arvopapereista Nordean osakkeita kirjoitushetkellä. Kirjoittaja ei sitoudu päivittämään mahdollisia omistusmuutoksia blogin julkaisun jälkeen. Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yrityksiin. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa.Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa.Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Läs på svenska här.

Koko Helsingin pörssin euromääräinen vaihto nousi vuoden takaisesta maaliskuusta jopa 48,9 prosenttia. Myös pörssin kauppojen kappalemäärät kasvoivat 34,3 prosenttia edellisvuoden vertailukaudesta. Pörssin euromääräinen kauppa kohosi helmikuun 2026 euromääräisestä aktiviteetista 25,0 prosenttia. Kappalemääräinen kaupankäynti vilkastui edelliskuuhun nähden 26,8 prosenttia Nordnetin osuuden ollessa yksityissijoittajien suosimista välittäjistä edelleen suurin 12,9 prosentilla kauppojen määrästä.

Lisäsijoitukset jatkuivat alkuvuotta maltillisemmin

Uusilla nettosijoituksilla mitattuna alkuvuoden vahva sijoitusinto ei jatkunut enää maaliskuussa samanlaisena kaikissa instrumenttiluokissa. Iran-kriisin jatkuminen, yleisen markkinaheilunnan lisääntyminen sekä korkojen ja öljyn selvä nousukäänne lisäsivät varovaisuutta. Kaupankäynti oli kuitenkin yleisesti erittäin vilkasta nopeiden markkinaliikkeiden vuoksi. Pörssikaupankäynnin volyymistä poikkeuksellisesti vain 45 prosenttia kohdistui Helsingin pörssin ulkopuolelle, kun vertailukohtana vastaava lukema on yleisesti ollut noin 50 prosentissa tai hieman sen yli. Uhkakuvien kasvu sai siis yksityissijoittajien katseet kääntymään kotimaahan euromääräisellä kaupankäynnillä tarkasteltuna.

Kurssikuoppa nähdään toistaiseksi tilapäisenä

Lisäsijoitusten jatkumiseen viitaten osakemarkkinoille aiheutunut kurssikuoppa koetaan toistaiseksi tilapäisenä. Yksinkertaistettuna maaliskuussa markkinoiden huolenaiheiksi nousseet uhkakuvat nähdään yhtäältä hallitsemattomiksi, mutta toisaalta myös positiivisessa skenaariossa nopeasti ohimeneviksi ja ratkaistaviksi. Toimialatasolla kurssilasku palautti teknologiaosakkeet takaisin ostoslistalle kotimaisittain Qt Groupin ja ulkomaisittain NVIDIAn ja Microsoftin osalta. Parhaillaan käynnissä oleva osinkokevään vilkkain ajanjakso täytti vaihdetuimpien osakkeiden listat perinteisillä osinkoyhtiöillä. Saman trendin jatkuminen on todennäköistä huhtikuussakin.

Perinteisissä rahastoissa lunastukset kohdistuivat korkorahastoihin, siinä missä indeksirahastot pitivät pintansa säännöllisen kuukausisäästämisen tukemana. Pörssinoteeratuissa ETF-rahastoissa Iran-kriisi ei näy, vaan nettosijoitukset jatkuivat vahvoina. Tämäkin havainto osaltaan puoltaa arviota, että valtaosa yksityissijoittajista pitäytyy oikeaoppisesti sijoitussuunnitelmassaan myös turbulenssin aikoina ja näkee pidemmän trendin edelleen hyvin positiivisena.

Sijoitettavaa rahaa on odottamassa oikeaa hetkeä

Tuttuun tapaan kalenterivuoden ensimmäinen neljännes oli vahvaa asiakaskasvun aikaa. Nordnet Suomessa talletukset olivat maaliskuussa korkeammalla tasolla kuin helmikuussa, vaikka rahaa ei samaan tahtiin uusiin sijoituksiin ohjautunutkaan. Kun oikeaa sijoitushetkeä odottamaan jääneiden talletusten määrään lisätään keväällä tileille maksettavat osingot, voidaan todeta yksityissijoittajilla olevan tuntuva määrä rahaa odottamassa sopivia ostokohteita ja -paikkoja.

Taulukko 1. Nordnet Suomen 5 ostetuinta ja myydyintä kotimaista osaketta – maaliskuu 2026

Lähde: Nordnetin oma kaupankäyntitilasto, mukaan lukien listautumisannit

Taulukko 2. Nordnet Suomen 5 ostetuinta ja myydyintä ulkomaista osaketta – maaliskuu 2026

Lähde: Nordnetin oma kaupankäyntitilasto, mukaan lukien listautumisannit

Taulukko 3. Nordnet Suomen 5 ostetuinta ja myydyintä rahastoa – maaliskuu 2026

Taulukko 4. Nordnet Suomen 5 ostetuinta ja myydyintä ETF:ää – maaliskuu 2026

Rahasto- ja ETF-tilastojen lähteinä Nordnetin oma kaupankäyntitilasto

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Sijoittaminen kuuluu Pirkanmaalla yhä useamman arkeen. Nordnetin tilastojen mukaan alueen asiakkaista 41 prosenttia on naisia ja 59 prosenttia miehiä. Sukupuolijakauma vastaa pitkälti koko Suomea, mutta yksi trendi erottuu selvästi: naissijoittajien määrä on kasvanut tasaisesti myös Pirkanmaalla viime vuosina.

Nuoret aikuiset näyttävät suuntaa

Nuorten kiinnostus sijoittamiseen näkyy vahvasti Tampereen alueella. Alle 25-vuotiaita sijoittajia on peräti 28 prosenttia. Sijoittaminen ei ole enää harvojen harrastus, vaan monelle nuorelle luonteva osa taloudenhallintaa ja tulevaisuuden rakentamista. Nuorten kasvava sijoitusinto kertoo myös siitä, että yhä useampi vanhempi sijoittaa lapsilleen.

Suuria sijoittajaryhmiä Tampereen alueella ovat myös 26–35-vuotiaat, joita on 27 prosenttia, sekä 36–45-vuotiaat, joita on 21 prosenttia. Lähes puolet sijoittajista on siis työuran aktiivisimmassa vaiheessa. Sijoittamisessa aika on yksi tärkeimmistä voimista – ja onkin rohkaisevaa nähdä, että yhä useampi suomalainen aloittaa sijoittamisen jo varhain.

Pirkanmaalaisten sijoittajien keskimääräinen salkun koko on noin 30 100 euroa, mikä on korkeampi kuin Suomessa keskimäärin (26 800 euroa). Tämä ei ole yllättävää: suurissa kaupungeissa sijoitussalkut ovat usein suurempia. Taustalla ovat usein korkea koulutustaso sekä hyvin palkatut asiantuntijatyöt – aloilla, joita alueella on runsaasti esimerkiksi teknologian, teollisuuden ja palveluiden parissa.

Indeksirahastot ja tutut pörssiyhtiöt suosiossa

Sijoituskohteissa pirkanmaalaiset seuraavat monin osin samoja trendejä kuin suomalaiset sijoittajat yleisesti. Indeksirahastot ovat erittäin suosittuja, ja Nordnetin omat indeksirahastot hallitsevat omistetuimpien sijoitusten listaa.

Erityisen suosittuja ovat globaalit ja pohjoismaiset indeksirahastot, kuten Nordnet Suomi Indeksi, Nordnet Sverige Index, Nordnet Maailma Indeksi ja Nordnet USA Indeksi. Moni sijoittaja hakee hajautusta myös teknologiaan ja kehittyville markkinoille sijoittavien indeksirahastojen kautta.

Yksittäisissä osakkeissa pirkanmaalaiset luottavat tuttuihin pohjoismaisiin yhtiöihin. Omistetuimpien joukossa ovat esimerkiksi Nordea, Sampo, Fortum, Nokia, Neste ja Mandatum.

Kokonaiskuva on selkeä: Tampereen seudun sijoittajat rakentavat salkkujaan pitkäjänteisesti ja hajauttaen. Indeksirahastojen vahva rooli kertoo kustannustehokkaasta ja kansainvälisesti hajautetusta sijoitustavasta.

Olemme mukana Tampereen Sijoitusmessuilla!

Sijoittaminen on vakiinnuttanut paikkansa osana tamperelaisten taloudenhallintaa – ja kiinnostus näkyy myös sijoitustapahtumien kasvavana suosiona. Tampereen Sijoitusmessuilla pääsee sukeltamaan sijoittamisen ajankohtaisiin teemoihin, keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa ja hakemaan uusia ideoita oman salkun kehittämiseen.

Myös Nordnet on mukana vuoden 2026 messuilla. Tule tapaamaan meitä osastolle A33 ja vaihtamaan tuoreimmat kuulumiset!

Tapahtumainfo:

• Mitä: Tampereen Sijoitusmessut 2026
• Missä: Tampere-talo
• Milloin: 20.5.2026 klo 9.30–18.00

Messuille on ilmainen sisäänpääsy rekisteröityneille kävijöille.

Lähde: Nordnetin tilastot 13.2.2026.

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Ennen kaupankäynnin aloittamista sijoittajan tulee ymmärtää kaupankäyntiin liittyvät riskit ja tuotteeseen liittyvät ehdot.

Sijoittajan tulee huomioida, että historiallinen tai simuloitu kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan.Sijoittajaa kehotetaan tutustumaan rahastoesitteeseen ja avaintietoasiakirjaan Nordnetin palvelussa ennen sijoituspäätösten tekemistä.

Kuuntele myös aiheeseen liittyvä Minicast-jakso Nordnet Suomen Spotify-tililtä!

Pörssiyhtiöiden Q4-tulos- ja tilinpäätöskausi päättyi ristiriitaisissa tunnelmissa. Keskimäärin suomalaisten pörssiyhtiöiden tuloskunto koheni noin viisi prosenttia edellisvuoden loka-joulukuusta. Myös alkaneen pörssivuoden 2026 näkymät olivat varovaisen optimistiset, joskaan eivät poikkeuksetta aivan niin optimistiset kuin markkinoilla oli toivottu ja jo odotettu. Viimeisen kuukauden aikana tapahtuneet geopoliittiset käänteet ovat kuitenkin olleet omiaan liudentamaan pörssiyhtiöiden julkaisemia tietoja viimeaikaisesta tuloskunnosta ja arvioiduista näkymistä. Miten Iran-konflikti voi vaikuttaa jatkoon?

Talouden perusskenaariona ei hinnoitella ainakaan vielä taantumaa

Osakemarkkinat nousivat viime vuonna hyvin. Helsingin pörssin yleisindeksi tuotti noin 30 prosenttia, ja parhaimmillaan osakesijoittajat saivat tähän tuottolukemaan vielä osinkotuotot päälle. Pörssivuosi 2025 siis katkaisi näyttävällä tavalla kolmen edeltävän pörssivuoden (2022–2024) laskutrendiä edustaneen alakulon suomalaisilla osakemarkkinoilla. Samalla voinee todeta, ettei Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saanutkaan maailmaa heti sekaisin meneillään olevan toisen presidenttikautensa tulli- ja kauppapolitiikalla.

Sama positiivinen pörssivire jatkui myös kuluvan vuoden alussa, kunnes sotaisa konflikti Iranissa käynnistyi noin kuukausi sitten kääntäen osakemarkkinat ainakin hetkellisesti laskutunnelmiin. Realismia ja todellisuutta on kuitenkin se, että tätä blogitekstiä maaliskuun viimeisinä päivinä kirjoittaessa Helsingin pörssin yleisindeksi on edelleen vuodenvaihteen tasolla. Toisin sanoen viime viikkojen Iran-turbulenssi on nakertanut pois ainoastaan tammi-helmikuun nousumarkkinan tuotot.

Osinkoineen yleisindeksi on vielä jopa hieman plussalla myös kuluvaa pörssivuotta 2026. Jos jostain on siis pudottu, niin vasta maton reunalta. Sen sijaan Yhdysvalloissa markkina on miinuslukemilla kuluvalta pörssivuodelta. Tosin on huomioitava, että siellä ”lähtötaso” nykyturbulenssiin oli käytännössä useilla mittareilla kaikkien aikojen korkein taso. Sieltä lienee varaakin keventää riskejä, kun sellaisia ilmaantuu.

Toistaiseksi näen viime viikkojen markkinaliikkeet tervehdyttävänä – joskaan ei tietenkään toivottavana – korjausliikkeenä, jolle tosin on tällä kerralla perusteltuja syitä: maailmankaupalle sekä erityisesti öljyn ja maakaasun rahdeille keskeinen Hormuzinsalmi on nyt enemmän tai vähemmän jumissa, öljyn ja bensan maailmanmarkkinahinta on noussut, korkotasot ovat pompanneet näyttävästi ja yleinen luottamus – vaikkapa kuluttajien ja kotitalouksien mittareilla – lienee taas laskussa.

Yhteenvetona voisi sanoa, että Helsingin pörssin yhtiöiden aluillaan olevan tuloskasvuvauhdin elpymisen taustalla vaanii taas uusia riskejä. Sekään ei ole uutta, sillä jo kuluvalla vuosikymmenellä niitä on riittänyt niin koronapandemian, Venäjän hyökkäyssodan, inflaation nousun, korkojen nousun, tullipolitiikan kuin monen muunkin geopoliittisen käänteen muodoissa – unohtamatta kotimaan julkisen talouden ankeaa tilaa, josta uutisoidaan harva se päivä. Jo alkanutta viidettä vuotta Tilastokeskuksen datan mukaan tukevasti miinusmerkkisillä lukemilla pysytellyt kuluttajien ja kotitalouksien luottamus tuskin kääntyy elpyvälle uralla viime viikkojen tapahtumien seurauksena. Henkilökohtaisesti katseeni siis kohdistuu kasvun osalta edelleen kansainvälisille markkinoille.

Tekoälyn etenemiseen reaalimaailmassa Iran-kriisi tuskin vielä vaikuttaa

Tekoäly on edelleen kuuma nimi. Tähän liittyen Helsingin pörssistä ei ikävä kyllä uskalla omalla nimellä ääneen sanoa, että mikään yhtiö olisi erityisesti tekoäly-yhtiö. Esimerkkiyhtiöiden NVIDIAn ja Microsoftin markkina-arvot 3-5 tuhatta miljardia dollaria per yhtiö. Ja jos verrataan näiden esimerkkiyhtiöiden – paino sanalla esimerkkiyhtiöiden, joihin en sijoituskohteina ota kantaa – liiketoimintojen todellisia tuloskuntoja, on NVIDIAn viimeisen 12 kuukauden tulos 120 miljardia dollaria (noin 104 miljardia euroa) ja Microsoftin vastaavasti 119 miljardia dollaria (noin 103 miljardia euroa). Kaikkien Helsingin pörssin 150 yhtiön yhteenlaskettu vuositason tulos on työlukuna noin 25 miljardia euroa.

Suomessakin on toki ollut viitteitä siitä, että talouden pahin vaihe saattaisi olla takana. Esimerkiksi viime vuoden puolella solmittu jäänmurtajatilauksen aiesopimus vaikuttaa hyvältä, mutta sen euromääräinen noin viiden miljardin euron arvo kyllä kalpenee edellä mainituista maailman johtavien toimijoiden luvuista. Liikevaihdolla mitattuna Microsoft myy käytännössä saman verran tuotteitaan ja palveluitaan joka viikko. Tarvitaan siis paljon lisää uutta osaamiseen ja teknologiaan perustuvaa vientitoimintaa Suomesta maailmalle.

Yhtiökohtaiset erot ovat taas kasvussa

Kuten todettua Helsingin pörssin yhtiöiden yhteenlaskettu operatiivinen tulos koheni viime vuoden loka-joulukuussa viitisen prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Se on lähtökohtaisesti helpottava uutinen huomioiden edelleen haasteellisen toimintaympäristön. Huomionarvoisesti niin liiketoimintojen kuin erityisesti osakekurssienkin kehityserot ovat viime kuukausien aikana erkaantuneet suurten ja pienten yhtiöiden välillä. Eivät poikkeuksetta, mutta kategorisesti. Pienyhtiöillä on ollut vaikeampaa, siinä missä (ottamatta kantaa tulevaan) suuryhtiöt ovat mm. Nokian ja Nesteen johdolla porskuttaneet osakemarkkinoilla. Kaikkiaan perinteisten arvostuskertoimien valossa Helsingin osakemarkkinoilta on juuri nyt vaikeaa löytää ilmeisiä ali- tai ylihinnoitteluja. Ja todettakoon sekin, että suurten ja pienten yhtiöiden kehityserot voivat aivan hyvin kääntyä päinvastaiselle kehitystrendille tästä eteenpäin, varsinkin, jos maailmantilanne yleisesti alkaisi rauhoittua.

Makrotaloudessa tuskin kovin moni asia enää muuttuu paremmaksi

Kirjoitin viime syksynä, että makrotaloudessa tuskin kovin moni asia muuttuu enää paremmaksi. Yleinen korkotaso oli kahdessa vuodessa puolittunut (12 kk euriborila mitattuna) ja Suomessa inflaatio oli painunut enää vain prosentin tasolle. Lisäksi Suomen keskeisten vientimarkkinoiden talousnäkymät olivat alkaneet vähintäänkin suhdanneluonteisesti kirkastua mittavien puolustussektorin investointiohjelmien kautta. Lisäksi reaalipalkat nousivat kotitalouksilla, eli keskimäärin nimelliset palkankorotukset ylittivät inflaation tason. Perustellusti sanoin, että tietyssä määrin näkyvyys globaaliin kauppapolitiikkaan oli kohentunut. Yhteenvetona arvelin, että yleinen taloustilanne oli saapunut jonkinlaiseen ns. ”uuteen normaaliin”.

Nyt Iran-konflikti on nostanut inflaatio-odotuksia ja 12 kuukauden euribor-korko on hyvin lyhyessä ajassa loikannut 2,2 prosentista 2,9 prosenttiin. Nämä ovat omiaan hidastamaan investointipäätöksiä ja kasvattamaan kuluttajien varovaisuutta jo valmiiksi heikolta lähtötasolta. Tilanne voi palautua paremmaksi nopeasti, jos rauha saadaan aikaan. Vastaavasti tilanne voi entisestään heikentyä, jos sotaisat toimet jatkuvat ja laajentuvat. Kenties paras etsikkoaika talouden elpymiselle on ohitettu, tai ainakin se on hieman siirtynyt. Taantumaa tai lamaa markkina – enkä minä – kuitenkaan vielä nykytiedoin hinnoittele tai pidä lähikuukausien perusskenaariona. Mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja nämäkin ovat ja tilanteet elävät nopeassa rytmissä. Parhaan arvauksen mukaan uskon kuitenkin kyseessä olevan nyt eräänlainen korjausliike, josta ennemmin tai myöhemmin taas toivutaan kohti seuraavan uhkakuvan kehittämistä tai keksimistä. Samoilla linjoilla näyttää olevan myös suomalaisten pörssiyhtiöiden suuri enemmistö, joka ehdottaa yhteenlaskettuna tälle vuodelle maksettavaksi selvästi yli 10 miljardin euron osinkopottia. Jos hätä olisi nurkan takana, viisaat yritysjohtajat ja pääomistajat suojelisivat nyt yhtiön kassavaroja eivätkä jakaisi niitä ulos omistajille.

Tummien pilvien jälleen noustua taivaanrantaan retorinen kysymys kuuluu taas kerran: Mihin muualle varat voisi laittaa tuottamaan, jos ei osakkeisiin ja osakerahastoihin? Suomessa (sijoitus)asuntomarkkina on edelleen jäässä ja talletuskorot kilpailevat inflaatiota vastaan. Ehkä olemme viisaampia keväämmällä ja alkukesällä Q1-tuloskauden jälkeen, ja palaan silloin uudella blogitekstillä päivittämään omia ajatuksiani viimeistään muutaman viikon kuluttua.

Markkinatalous ja Yhdysvaltain sisäpolitiikka rauhoittanevat Trumpin toimet

Mikään ei ole varmaa, kun kyse on Donald Trumpista. Esitän tässä kuitenkin vielä optimistisen arvion. Lähtökohtana olemme nähneet, että Trumpin toisen kauden teemoja ovat olleet varsin nopeassa syklissä mm Nato, Panama, Grönlanti, Ukraina, Venäjä, Kiina, Iran, kauppa- ja tullipolitiikka ja niin edelleen.

Nyt miehen pitää ehkä rauhoittua, koska Yhdysvaltain välivaalit pidetään reilun puolen vuoden kuluttua marraskuussa. Silloin valitaan uusia senaattoreita ja kongressiedustajia. Trumpin toisen presidenttikauden alussa hänen edustamallaan republikaanipuolueella oli keskeisissä päätöksentekoelimissä enemmistöllä mitattuna ns. värisuora, mikä näkyy hänen nopeissa toimissaan ja niiden läpimenossa poliittisista prosesseista. Jos marraskuun välivaaleissa demokraatit saavuttavat voittoja, liudentuvat Trumpin mahdollisuudet harjoittaa mieleistään politiikkaa presidenttikauden jälkipuoliskolla. Katseen on siis pakko vähitellen siirtyä hänen kotimaisiin kannatuslukemiinsa. Yksinkertaistettuna voisikin esittää lopuksi toiveen, että markkinatalous ja välivaalit tulisivat rauhoittamaan Trumpin toimia ja samalla markkinoita.

—

Kirjoittaja lähipiireineen ei omista tekstissä mainittujen yhtiöiden arvopapereita kirjoitushetkellä. Kirjoittaja ei sitoudu päivittämään mahdollisia omistusmuutoksia blogin julkaisun jälkeen. Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yrityksiin. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa.Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa.Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Onko sijoitusvakuutuksella jotain annettavaa pitkäjänteiselle osinkosijoittajalle?

Osinkovuosi 2026 on nyt käynnissä

Pörssiyhtiöiden vuoden 2025 tilinpäätösten julkaisut ja yhtiöiden hallitusten laatimat osinkoehdotukset yhtiökokouksille ovat ajankohtaisia juuri nyt. Helsingin pörssissä listattujen yhtiöiden osalta odotetaan vuonna 2026 maksettavan yhteenlasketun osinkovirran asettuvan jopa lähes 12 miljardiin euroon, kun osinkojen ohella mukaan lasketaan niihin rinnastuvat pääomanpalautukset. Osalla pörssiyhtiöistä osinko on vasta ehdotus, jonka lopullisen suuruuden päättää lähiaikoina järjestettävä yhtiökokous. Vastaavasti osalla pörssiyhtiöistä osinko jaetaan kuluvan kalenterivuoden aikana useassa pienemmässä erässä maksettaviin suorituksiin yksittäisen suuren kevätosingon sijaan.

Helsingin pörssissä uusien sijoitusten osinkotuottoprosentti nousi viime vuosina trendinomaisesti, koska yleisindeksillä tarkasteltu kurssitaso putosi. Vuonna 2025 Helsingin pörssin yleisindeksi kuitenkin nousi työlukuna 30 prosenttia, mikä pudotti keskimääräisen osinkotuottoprosentin lähemmäs pitkän aikavälin keskiarvotasoa. Samaan aikaan kuitenkin markkinoilla ennakoitiin etupainotteisesti, että yhtiöiden tuloksentekokyky ja sitä myötä tulevien vuosien osingonmaksukyky olisivat kohenemassa. Toisaalta aivan viime viikkojen Iranin sodan turbulenssi on osaltaan taas nostanut osinkotuottoprosentteja koskevia ennusteita.

Keskimääräisen pörssiyhtiön osinkotaso pysynee siis jotakuinkin viime vuoden tasolla, sillä suuri osa yhteenlasketusta euromääräisen osinkopotin mahdollisesta muutoksesta selittyy muutamien, lähinnä perusteollisuutta edustavien yhtiöiden paineella pienentää osinkotasoaan aiemmasta. Osinkoaan tänä vuonna kasvattaviakin yhtiöitä kuitenkin löytyy pitkä lista, mikä pitää voitonjaon kokonaispotin verrattain vakaana.

Helsingin pörssin tämän hetken mediaaniosinkotuotto on odotusten mukaan noin neljä prosenttia. Tämä on varsin kilpailukykyinen taso matalamman riskin (laskutrendillä kaksi edellisvuotta olleisiin ) korkotuottoihin nähden, joskin osinko sisältää korkeamman riskin (mutta myös tuottomahdollisuuden) osakkeen arvonmuutoksen kautta.

Onko osingonjaossa varmin voittaja verottaja?

Markkinakommentaattorit ovat perustellusti kyseenalaistaneet, onko osinkosijoittamisessa kyse vain rahansiirroista taskusta toiseen: yhtiön kassasta yhtiön omistajan kassaan, mutta verottajan kautta.

Sijoitusvakuutus eli säästöhenkivakuutus on yksi työkalu, jolla yksityissijoittaja voi pienentää ”vero-ongelmaa”. Heti aluksi on kuitenkin syytä korostaa, ettei sijoitusvakuutus – kuten harva muistakaan sijoitustyökaluista – ole kaikille sopiva. Silti näen, että se on osalle sijoittajista erittäinkin osuva työkalu.

Mitä sitten käytännössä tarkoittaa, että sijoitusvakuutus voisi toimia yhtenä työkaluna ”vero-ongelman” pienentämiseksi?

• Sitä, että osingot maksetaan vakuutukseen lähtökohtaisesti bruttomääräisinä, kuten myös ETF:t ja tuotto-osuudelliset rahastot.
• Toisin sanoen sijoittaja pystyy halutessaan uudelleensijoittamaan vakuutukseen saamansa osingot täysimääräisesti ilman verojen maksamista joka vuosi.
• Erityisesti vakuutus poikkeaa muista tilimalleista siinä, että vakuutukseen maksettavat osingot väistävät myös lähdeveron Suomesta ja Norjasta.

Riittävän pitkällä aikajänteellä esimerkinomaisesti suuruusluokkana prosenttiyksikön parempi ”vuosituotto” lähdeveron välttäminen huomioiden kohentaa vakuutuksen sisällä ”salkun” pääoman kartuttamista muihin tilimalleihin nähden – toki kustannusten hyötyä lieventävien vaikutusten jälkeen. Tässä mielessä vakuutus on verotehokas pitkäaikaiselle osinkosijoittajalle, joskin kyse on ennen kaikkea verotuksen lykkäämisestä, ei sen välttämisestä. Yhteiskunnan veronsaannin näkökulmasta asiassa on tietenkin se hyvä puoli, että vaikka verottaja saa osuutensa myöhemmin, se voi kasvaa korkoa korolle.

Sijoitusvakuutus ja osinkosijoittaminen yksinkertaistettuna

Sijoitusvakuutuksessa yhdistyvät sijoittaminen ja henkivakuutus. Se soveltuu hyvin erityisesti pitkän aikavälin säästämiseen, jossa aikahorisontti on vähintään viisi vuotta.

Myös osinkosijoittaminen sopii hyvin pitkän aikavälin säästämiseen yli viiden vuoden aikahorisontilla. Osingothan maksetaan sijoittajalle tavanomaisesti joko kerran tai muutaman kerran vuodessa. Tällöin säästöjen tuotto-odotus sisältää merkittävässä määrin painoarvoa tuotossa, joka ei ole niin riippuvainen lyhyen ajan markkinaheilahteluista. Osingonhan maksaa itse pörssiyhtiö kassaan eli voimakkaasti yksinkertaistettuna ”kurssivaihteluista riippumatta”. Ja toisaalta osingonmaksun frekvenssi ohjaa lähtökohtaisesti tarkastelemaan tuottoa pitkällä aikavälillä.

Jos sen sijaan aiot sijoittaa vain lyhyeksi ajaksi, etkä suunnittele vaihtavasi sijoituskohteita usein tai ole kiinnostunut sijoitusvarallisuuden siirrosta, ei sijoitusvakuutus ole välttämättä sinulle sopiva sijoitusmuoto. Sitä ei ole lähtökohtaisesti myöskään osinkosijoittaminen.

Millainen kohde on ylipäätään järkevä osinkosijoitus?

Osinkosijoittamisessa on tärkeää seurata osinkotuottoprosentin ohella osingon kasvua. Osinkoteema voidaan kuvata yhtiön osakkeen pitkän aikavälin teoreettisen tuotto-odotuksen kautta. Seuraavaksi esitettävä niin sanottu Gordonin kaava kuvaa pitkän aikavälin approksimoitua eli suurpiirteistä tuotto-odotusta osingonjaon ja sen kasvutekijän kautta. Kaavan sovellettu muoto on seuraavanlainen:

Osakkeen vuosituotto-odotus = ennustettu seuraava osinkotuotto-% + osinkojen tuleva vuosikasvu-%

Monet sijoittajat kiinnittävät huomiota vain nykyhetken osinkotuottoon, jota kuvastaa kaavassa ennustettu seuraava osinkotuottoprosentti. Tämä ei yksistään ole riittävä tarkastelunäkökulma pitkän aikavälin osinkosijoituksissa, sillä lopullisessa sijoitustuotossa vähintään yhtä dominoiva tekijä on osinkojen tuleva kasvuvauhti. Sitä talousmedia ei valitettavasti tiedä kertoa, ja siihen jokaisen sijoittajan on omatoimisen tarkastelun kautta otettava kantaa yhtiön liiketoimintaan perehtymällä.

Jos sijoittaja siis maksimoi vain nykyhetken osinkotuottoaan korkeaksi, hän saattaa päätyä sijoittamaan pääosin sellaisiin yhtiöihin, joiden tulevaisuuden kasvu on keskimäärin joko olematonta tai negatiivista. Yksinkertaistaen voi yleisesti sanoa, että jos yhtiön liiketoiminta ja tulos eivät kasva tulevaisuudessa, eivät voi kasvaa myöskään sen osingot – ja on hyvä muistaa, että osinko on osuus yhtiön tuloksesta.

Käytännössä osinkoperusteisessa sijoittamisessa on yhtiövalintojen osalta kyse tasapainottelusta sen suhteen, haluaako sijoittaja maksimoida lyhyen aikavälin korkeaa osinkotuottoa hankintahinnalleen pitkän aikavälin kasvuodotuksen kustannuksella, vai tyytyykö hän lähivuosina matalaan osinkovirtaan suhteessa hankintahintaansa, odottaen siihen kuitenkin merkittävää kasvua pitkässä juoksussa?

Osinkoteemassa on tänäkin vuonna huomioitava, että pörssiyhtiön johtajisto päättää lyhyellä aikavälillä, millaisen osinkoehdotuksen se laatii hallitukselle ja yhtiökokoukselle. Sijoittajan yhtenä tehtävänä on suhteuttaa osinkoehdotus yhtiön tuloskuntoon. Jakaako yhtiö tuloksestaan vaikkapa kolmasosan, kaksi kolmasosaa vai kolme kolmasosaa ulos osakkeenomistajille voitonjakona? Tämä tietysti vaikuttaa aivan ratkaisevalla tavalla siihen, paljonko osinko on suhteessa nykykurssiin. Korkea osinkotuottoprosentti ei siten välttämättä kerro koko totuutta yhtiön todellisesta pitkän aikavälin osingonjakopotentiaalista.

Pitkäjänteisen osinkosijoittajan muistisäännöt

1. Sijoita osingot uudelleen aina, kun se on mahdollista. Yksittäisen sijoittajan varallisuuden kasvattamisen näkökulmasta pörssin pitkän aikavälin tuotto-odotus on merkittävästi riippuvainen osinkojen uudelleensijoittamisesta.
2. Osinkojen uudelleensijoittaminen osakekohtaista osinkoaan kasvattaviin yhtiöihin tarjoaa pitkällä aikavälillä salkun osinkovirtoihin (eli sijoittajan passiivisiin tuloihin) parhaan mahdollisen nousuvivun.
3. Varmistu, että osingonjaon tulevaisuuden kasvuodotus ylittää odotetun inflaatiovauhdin. Tällöin osinkovirran reaalinen ostovoima kasvaa, mikä lienee sijoitustoiminnan viimekätinen päämäärä.
4. Osakkeiden netto-ostajan on syytä toivoa maltillista kurssikehitystä sinä aikana, kun hän rakentaa osinkosalkkuaan. Matemaattisesti tarkastellen kurssinousu on netto-ostajan vihollinen eli tekijä, joka kasvattaa sekä uudelleensijoitusten että muiden uusien sijoitusten kustannuksia. Toisin sanoen kiinteällä euromäärällä saa kappalemääräisesti vähemmän osakkeita ja vähemmän tulevia osinkoja. Helsingin pörssin kokemat laskuvuodet 2022, 2023 ja 2024 (ennen osinkoja) eivät tällä hetkellä muodosta erityisen huonoa lähtökohtaa. Myös kalenterivuosi 2025 on tätä tekstiä kirjoittaessa lievästi negatiivisen kalenterituoton alkuvuosi Helsingin pörssissä.
5. Ostaessa säännöllisesti lisää ajallinen hajautus toteutuu itsestään. Tällöin lisäosakkeita tulee hankittua sekä huipulta että pohjalta, keskimääräisen hankintahinnan muodostuessa kohtuulliseksi.
6. Tee pääsääntöisesti enemmän ostoja kuin myyntejä – tuottosihan on vuosittain kasvava osinkovirta, eivät hätäisesti kyhätyt myyntivoitot. Ansaitse osinkoja myös verottajalle ”korvamerkitylle” osuudelle salkustasi! Viimeksi mainitussa sijoitusvakuutus saattaa helpottaa sijoittajan tehtävää rakenteellisesti.
7. Omaksu pitkäjänteinen suhtautuminen sijoitustoimintaan, anna itsellesi lupa innostua osinkostrategian noudattamisesta ja lopuksi, muista tärkein: salli ajan tehdä työnsä korkotekijän kautta.

Seuraamalla osinkosijoittamisen perusperiaatteita sijoittaja tulee huomioineeksi pitkäjänteisen strategian menestyksen kaikki kulmakivet: osinkojen uudelleensijoittamisen, osakekohtaisten osinkojen kasvun, kurssinousun vaikutuksen strategiaan, uudet sijoitukset, verotuksen ja riittävän aikahorisontin.

***

Sijoitusvakuutuksen myöntää Nordnet Livsforsikring AS Suomen sivuliike. Nordnet Livsforsikring AS Suomen sivuliike myy sijoitusvakuutusta Nordnet Bank AB Suomen sivuliikkeen avulla.

Mikään tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Jukka Oksaharju

Kirjoittaja toimii Nordnet Suomen osakestrategina.

Lue muita kirjoituksia

Artikkeli on alunperin julkaistu helmikuussa 2024 ja päivitetty maaliskuussa 2026.

Vähänpä tiesin, mihin mustaan aukkoon putoaisin, kun tajusin, että Nordnet on tuonut analyytikkojen suositukset koostetusti palveluunsa.

Ensin kävin tietysti kaikki omat osakkeeni läpi – mitä mieltä analyytikot ovat niistä?

Seuraavaksi aloin tutkia vähän kaikkea maan ja taivaan väliltä. Miksi en tutkisi, kun minulla on nyt pääsy näihin suosituksiin suomalaisista ja kansainvälisistä osakkeista.

Datan analyytikkojen näkemyksistä tuottaa Nordnetille FactSet, tunnettu talousdatan tuottaja, ja Nordnet tuo tätä dataa kootusti asiakkaidensa saataville. Löydät:

1. Osta-, myy-, ja pidä-suositukset. Mitä yhtiöitä seuraavat analyytikot sanovat? Ei vain yksi, vaan kaikki?
2. Suositusmuutokset. Tämä on erinomaisen kiinnostavaa! Jos moni analyytikko on samaan aikaan vaihtanut mielipidettään, on se pohtimisen arvoinen asia.
3. Tavoitehintojen haitari. Minne analyytikot uskovat yhtiön hinnan menevän 12 kuukaudessa? Näissä voi tehdä hauskaa vertailua yhdysvaltalaisten ja suomalaisten yhtiöiden välillä, sillä USA:ssa ei ole tavatonta antaa todella räiskyviä tavoitehintoja, kun suomalaiset analyytikot ovat paljon konservatiivisempia.

Tällaisesta parannuksesta Nordnetin palveluihin en osannut edes unelmoida. FactSetin dataa on käytössä pörssitoimituksissa, mutta yksityissijoittajalle tätä tietoa ei tällä tavalla ole ollut saatavilla.

Minä olen suuri analyytikoiden ystävä. Analyytikot pohtivat yhtiöitä sijoituskohteena ihan ammatikseen, eivät illalla sen jälkeen, kun lapset ovat menneet nukkumaan. He pääsevät johdon pakeille kyselemään ja heille järjestetään jos jonkinlaisia tehdasvierailuita. Heillä on oikeasti aikaa ja mahdollisuus osallistua yhtiöiden järjestämiin pääomamarkkinapäiviin.

Minulle on viimeisen parin vuoden aikana ollut ilo osallistua tällaisiin tilaisuuksiin itsekin ja arvostukseni analyytikoita kohtaan on vain kasvanut. On älyttömän mielenkiintoista kuunnella, millaisia kysymyksiä he esittävät. Aika usein olen jäänyt miettimään, että miten ne tuotakin keksivät kysyä – he ovat tosi perehtyneitä.

Ja näitä perehtyneitä näkemyksiä luen edelleen mielelläni myös pitkässä formaatissa. Siinä oppii ymmärtämään sijoituskohdettaan ja siihen liittyviä liikevaihdon ajureita, riskejä ja mahdollisuuksia.

Mutta olen tosi innoissani tästä mahdollisuudesta vilkaista analyytikkojen kokonaisnäkemys nopeasti oman näkemyksen tueksi tai sen kritiikiksi.

Suositukset löytyvät, kun etsit minkä tahansa osakkeen Nordnetistä ja klikkaat sovelluksesta Suositukset tai selaimesta Tietoa yhtiöstä > Analyytikoiden suositukset. Hauskoja lukuhetkiä, toivottavasti ehdit tehdä tänään jotain muutakin!

Analyytikko on hyvä salarakas – hän kertoo omat mielipiteensä. Minä teen silti omat päätökseni.

Esitetyt tiedot, mukaan lukien tavoitehinnat, ovat kolmansien osapuolten Nordnetille toimittamia ja tuottamia sijoitussuosituksia, joiden tuottamiseen, käsittelyyn, tarkistamiseen tai valintaan Nordnet ei ole osallistunut, eikä niissä ole otettu huomioon henkilökohtaisia olosuhteitasi. Analyytikoiden suositukset ja tavoitehinnat perustuvat julkaisuhetken olosuhteisiin. Tavoitehinnat eivät ole luotettava indikaattori tulevasta kehityksestä. Tee oma arviosi ja älä perusta sijoituspäätöksiä ainoastaan analyytikoiden näkemyksiin. Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea. Sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan.

Ensimmäinen liike on aina sama. Riskiä vähennetään, velkavipua puretaan ja syklisiä yhtiöitä sekä korkeamman betan osakkeita myydään. Mutta kun alkujärkytys on hinnoiteltu, markkina alkaa kysyä olennaista: muuttaako kriisi tulosnäkymiä pysyvästi vai onko kyse ennen kaikkea väliaikaisesta shokista? Historiallisesti vastaus on useimmiten ollut jälkimmäinen. Siksi monet suuret geopoliittiset säikähdykset ovat jälkikäteen näyttäytyneet ennen kaikkea paikkoina ostaa laadukkaita yhtiöitä alennuksella.

Persianlahden sota, 9/11 ja monet muut kriisit muistuttavat samasta asiasta. Uutiskuva voi olla äärimmäisen synkkä, mutta osakemarkkina ei hinnoittele moraalista järkytystä vaan kassavirtojen, korkojen, energian ja luottamuksen muutosta. Kun käy ilmi, ettei maailma mennytkään pysyvästi uusiksi, kurssit palautuvat usein paljon nopeammin kuin paniikin keskellä tuntui mahdolliselta. Välillä maailmakin muuttuu, mutta jälleen yritykset löytävät uusia tapoja järjestellä toimintaansa ja luoda kasvun edellytyksiä.

Poikkeuksiakin on. Jos kriisi muuttuu aidoksi ja pitkäkestoiseksi tarjontashokiksi, esimerkiksi energian kautta, kyse ei ole enää vain sentimentistä vaan fundamenteista. Juuri siksi 1970-luvun öljykriisi oli eri eläin kuin moni muu geopoliittinen episodi. Silloin markkina ei pelännyt vain hetkellisesti, vaan joutui hinnoittelemaan uudelleen koko inflaatio- ja kasvuympäristön. Tämä on vain esimerkki ja nykytilanteen vertaaminen 1970-lukuun on monella tapaa epärelevantti. Länsimaiden energiamix on muuttunut valtavasti 50 vuoden takaa ja USA:sta on tullut öljyn nettoviejä. Siksi edes pitkäkestoinen öljyn tarjontashokki itsessään ei aiheuttaisi saman kokoista kriisiä kuin historiassa.

Osakemarkkina pelästyi öljyn hintapiikkiä

Öljystä on uutisoitu tällä viikolla näyttävästi “yli 100 dollarissa”. Tämä kertoo vain pienen osan koko tarinasta. Hyödykemarkkinoilla ei ole olemassa yhtä ainoaa öljyn hintaa samalla tavalla kuin osakkeella on yksi reaaliaikainen kurssi. Sen sijaan markkina hinnoittelee erikseen eri toimitusajankohdat kuukausi kuukaudelta: lähikuukaudet, loppuvuoden ja pitkälle ensi vuoteen. Se, että lähimpänä erääntyvä huhtikuun 2026 futuuri pomppasi maanantaina yli 100 dollarin, ei tarkoita, että markkina uskoisi öljyn olevan sadassa dollarissa vielä vuoden päästä.

Päinvastoin. Akuutti lähiajan toimitusriski on noussut rajusti, mutta pidemmällä aikavälillä öljyn hinnan odotetaan normalisoituvan selvästi alemmas. Samaan aikaan kun lähikuukauden futuuri oli 100 dollarissa, vuoden päästä erääntyvä öljyfutuuri treidasi alle 70 dollarissa. Öljyä vuoden päähän sai siis ostettua tai myytyä aivan eri hintaan. Markkina maksaa tällä hetkellä preemiota vain välittömästä saatavuudesta. Jalostamot, sijoittajat ja muut ostajat haluavat varmistaa lähikuukausien toimitukset, koska juuri siinä kohtaa tarjontariski on suurin. Sen sijaan pidemmät futuurit kertovat, ettei markkina pidä nykyistä hintapiikkiä pysyvänä uutena normaalina. Kriisin hinnoitellaan tällä hetkellä helpottavan, ei muodostuvan pidempiaikaiseksi hintashokiksi.

Sijoittajan näkökulmasta tämä on rauhoittava viesti. Jos markkina oikeasti uskoisi pysyvään energiainflaatioon, myös pitkät futuurit olisivat paljon korkeammalla. Nyt viesti on pikemminkin se, että kriisi on vakava, mutta tilapäinen. Talousmedian tapaan dramatisoiden voisi kirjoittaa otsikon: ”Markkina hinnoittelee öljyn hinnan romahtavan”.

Indeksit ovat laskeneet, mutta pinnan alla tapahtuu jotain muuta

Viime viikkojen markkinassa kaikkein kiinnostavin havainto ei kuitenkaan ole pelkästään Iran tai öljy, vaan markkinan sisäinen rakenne. Samaankin aikaan, kun pääindeksit ovat painuneet alas, aiemmin tänä vuonna heikot softaosakkeet ja bitcoin ovat nousseet. Tämä ei ole aivan tavanomainen yhdistelmä. Jos markkina aidosti pelkäisi laajaa ja syvää romahdusta, se ei yleensä ostaisi samaan aikaan takaisin heikosta sentimentistä kärsineitä sektoreita. Todellisessa ”risk-off” liikkeessä raha hakeutuisi käteiseen, lyhyisiin korkoihin ja defensiivisiin turvasatamiin. Nyt kuva on toinen. Pinnan päällä voi näyttää heikolta, mutta pinnan alla tapahtuu jo rotaatiota ja opportunistista ostamista.

Alkuvuonna ohjelmistosektoria myytiin rajusti, koska pelättiin tekoälyn syövän vanhojen softatalojen hinnoitteluvoimaa tai jopa koko liiketoimintalogiikkaa. Nyt markkina alkaa kuitenkin huomata, ettei koko sektori ole yksi ja sama harmaa massa. Osa yhtiöistä on aidosti paineessa, mutta osa hyötyy lopulta siitä, että ne hallitsevat työnkulkua, dataa, integraatioita ja kriittisiä prosesseja. Viime viikkojen aikana sijoittajat ovat alkaneet jälleen ostamaan softapuolen voittajina näkemiään osakkeita, mm. Palantiria ja Spotifyta.

Bitcoinin vahvuus kertoo samansuuntaisesta ilmiöstä. Se kertoo mielestäni siitä, että markkina on valmis ottamaan riskiä uudelleen kohteissa, joissa nousupotentiaali nähdään korkeana ja mihin riskiä oli hinnoiteltu jo aikaisemmin paljon sisään. Kun bitcoin ja pahoin hakatut softanimet vahvistuvat samaan aikaan, markkina ei käyttäydy kuin perinteisesti paniikin vallassa oleva markkina. Se käyttäytyy kuin markkina, joka yrittää jo katsoa seuraavan vaiheen yli.

Sijoittajalle tärkein kysymys onkin nyt, uskooko sodan Iranissa kestävän pitkään ja öljyn hinnan jäävän yli sataan dollariin useiksi kuukausiksi. Itse pidän tätä hyvin epätodennäköisenä skenaariona ja siksi kurssilaskua erittäin hyvänä ostopaikkana.

Tähän mennessä indekseissä onkin nähty vahva pomppu maanantain pohjasta. S&P 500, Nasdaq, Dow Jones ja Russell 2000 -indeksien futuurit osuivat maanantaina kaikki tahoillaan nousevaan 200 liukuvaan keskiarvoon päivägraafeilla. Se oli samalla jokaisessa indeksissä ensimmäinen kosketus 200 liukuvaan yli puoleen vuoteen. Nousutrendissä oleville indekseille täysin normaali ja looginen paikka kääntyä takaisin nousukäyrälle.

Oliko maanantai koko korjausliikkeen pohja? Hyvin todennäköisesti. Toki geopoliittiset kriisit ovat aina kimurantteja ja yllättävät tapahtumat voivat aiheuttaa vielä merkittäviäkin dippejä – sekä nousuja.

Oma salkku

Olen positioinut Traders’ Clubissa seuratun swing-trading salkkuni hyötymään vahvasti tekoälyteemasta. Kaksi viikkoa sitten kommentoin odottavani Nvidialta hyvää tulosta. Sellainen saatiinkiin – jopa parempi kuin olisin odottanut. Siitäkin huolimatta osake on laskenut tuloksen jälkeen. Nvidian kasvunäkymä näyttää kuitenkin edelleen erinomaiselta tälle vuodelle, ja analyytikot ovat kilpaa nostaneet tulosennusteitaan tulosraportin jälkeen.

Nvidian forward P/E onkin enää vain 22. Vain viisi kuukautta sitten forward P/E oli 32, ja osake oli täysin samalla tasolla kuin se on tänään. Vahva tuloskasvu ja analyytikoiden konsensusennusteen jatkuva nousu ovat tuoneet arvostuksen vauhdilla alas. Osake ei ole vielä reagoinut ylöspäin, mutta pitäisin sitä vain ajan kysymyksenä.

Traders’ Club -salkusta löytyy nyt Nvidian lisäksi vain Micronin ja AMD:n osakkeita. Ostin merkittävästi lisää Nvidiaa ja Micronia maanantaina samalla, kun indekseissä nähtiin isompaa dippiä.

Tulevia yhtiökohtaisia katalyyttejä on esimerkiksi ensi viikon maanantaina alkava Nvidian GTC-tapahtuma, jossa toimitusjohtaja Jensen Huang on luvannut julkistaa uuden sirun, ”joka yllättää maailman”. Lisäksi ensi viikon keskiviikkona saadaan Micronin tulos. Yhtiön odotetaan raportoivat peräti 450 % tuloskasvusta (v/v) muistipulan seurauksena. Micronin forward P/E on 9. Jos Micron indikoi muistipulan jatkuvan vielä odotettua pidempään, osake voi ottaa jalat alleen.

Seuraa Jukan salkkua: kirjoita Nordnetin palvelun hakukenttään Jukka Lepikkö. Samalla nimellä löytyy myös Jukan AI-seurantalista.

Tärkeää tietoa riskeistä:
Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea. On olemassa riski, ettet saa sijoittamiasi varoja takaisin.