Miten osakesäästötilistä saataisiin kunnon työkalu pääoman keräämiseen?

Osakesäästötilit otettiin käyttöön vuoden 2020 alussa. Niiden tarkoitus oli kannustaa suomalaisia pitkäjänteiseen osakesäästämiseen. Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) julkaisi tällä viikolla laajan ja kantaaottavan analyysin (Pelastetaan säästöpossu – Kolme keinoa, joilla osakesäästötili korjataan.), jonka tuomio on, että osakesäästötilit ovat epäonnistuneet tavoitteessaan.

Emmiliina Kujanpää ja Marianne Malmgrén ruotivat tiliä etenkin vertaamalla sitä Ruotsissa jo pitkään käytössä olleeseen ISK-tiliin (investeringssparkonto). Vertailu on perusteltua, sillä ruotsalaiset omistavat selvästi enemmän pörssiosakkeita ja sijoitusrahastoja kuin suomalaiset. Analyysin tarkoituksena on ollut tarkastella, mitä voisimme oppia Ruotsista ja miten osakesäästötiliä voisi kehittää.

Nordnet on markkinajohtaja osakesäästötileissä lähes 70 prosentin markkinaosuudellaan ja olen seurannut uuden säästämismuodon kehittymistä alusta asti toiveikkaana, mutta osittain pettyneenä. Analyysin johtopäätökset ovat mielestäni perusteltuja useastakin syystä.

Osakesäästötilin rajoitukset hillitsivät varakkaampien sijoittajien kiinnostusta

Suomalaisten sijoitukset osakesäästötileille ovat jääneet vaatimattomia odotuksia pienemmiksi. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että osakesäästötilejä ovat avanneet etenkin nuoret. Mutta kuten analyysissä todetaan, aiempien omistusten siirtokelvottomuus ja alhainen 50 000 euron talletusraja alussa ohjasivat juuri tähän suuntaan. Näiden rajoitteiden vuoksi vanhemmat ja varakkaammat sijoittajat eivät tilistä kiinnostuneet. Tämä näkyy myös Nordnetin asiakkaiden joukossa, sillä vain harva Private Banking -asiakas on nähnyt tilin avaamisen järkeväksi. Näitä asiakaita kiinnostaa enemmän sijoitusvakuutukset, joissa on samat veroedut, mutta rajoituksia on paljon vähemmän.

Mediassa hehkutettu nuorten sijoitusinnon nousu on osittain virheellinen, sillä nuoret sijoittajat korostuvat osakesäästötilien tilastoissa ja tilinavaajissa vain siksi, että varakkaampia ja usein vanhempia sijoittajia ei aluksi kiinnostanut kyseinen säästämismuoto.

Ilman alhaista talletusrajaa nuoria sijoittajia olisi ehkä tullut saman verran kuin nytkin, mutta vanhempia monin kerroin. Sen sijaan, että puhutaan nuorten sijoitusinnosta, pitäisi keskustelua viedä siihen suuntaan, miten osakesäästötilistä saadaan kehitettyä kunnon työkalu pääoman keräämiseen.

Omistusten siirtokelvottomuus rajoittaa osakesäästötilin suosiota

Myös aikaisempien osakehankintojen siirtokelvottomuus tukee sitä, että säästämismuoto kiinnostaa enemmän uusia ja useimmiten nuoria sijoittajia. Ruotsissa ISK-tilille voi siirtää vanhoja omistuksia, mutta osakesäästötilissä sitä mahdollisuutta ei ole.

Osakesäästötilille voi siirtää vain rahavaroja, mikä tarkoittaa, että sen pitäisi houkuttaa käyttely- ja talletustilien rahavaroja sekä uusia, esimerkiksi palkasta säästettäviä euroja. EVAn analyysin mukaan tähän mennessä osakesäästötilille sijoitettujen varojen määrä on jäänyt mitättömäksi talletusten yli 110 miljardin euron määrään mitattuna.

Analyysin perusteella Ruotsin ISK-tilin menestyksen takana on ollut erilainen verotus ja se, että aikaisempia omistuksia on voinut siirtää veronalaisena luovutuksena ilman ylimääräisiä kaupankäyntikuluja. Jos omistuksia voisi siirtää osakesäästötileillä, se mahdollistaisi Suomessa myös osakkeiden lahjoittamisen. Lisäksi sijoittajalle olisi luonnollista ja yksinkertaista, jos hän voisi koko tilin siirron yhteydessä valita, siirtääkö sallitut sijoituskohteet uuden toimijan arvo-osuus- vai osakesäästötilille ilman veroseuraamuksia säilyttäen omistusten alkuperäiset hankintahinnat.

Talletusrajan nosto 100 000 euroon näkyy piristymisenä Nordnetissä

Vuoden 2024 alussa osakesäästötilin talletusraja nousi 50 000 eurosta 100 000 euroon. Se piristi osakesäästötilien avausintoa hetkellisesti Nordnetissä varakkaampien sijoittajien keskuudessa, mikä oli odotettua. Tilinavauksissa ei yleisesti näkynyt kuin pientä piristymistä, mutta isoin muutos näkyy siinä, miten tilejä on tänä vuonna käytetty uusiin sijoituksiin.

Olen verrannut perinteisen arvo-osuustilin ja osakesäästötilin kautta tehtyjä osakesijoituksia Nordnetin asiakkaiden keskuudessa. Vuonna 2023 osakkeisiin sijoitettiin nettona arvo-osuustilillä kaksi kertaa enemmän varoja osakesäästötiliin verrattuna. Tänä vuonna elokuun loppuun mennessä osakesäästötilin kautta on sijoitettu pörssiosakkeisiin jo 46 prosenttia enemmän varoja kuin arvo-osuustilin kautta. Kuluvana vuonna osakesäästötilille on siis virrannut merkittävästi suurempi osa sijoittajien osakesijoituksista viime vuoteen verrattuna. Arvioin tämän johtuvan tilin yleistymisestä, tunnettuuden kasvusta sekä siitä, että talletusrajan nosto on mahdollistanut tuhansille sijoittajille lisätalletusten tekemisen.

Korkeampikin talletusraja on kuitenkin aina rajoite ja se laskee osakesäästötilin kiinnostavuutta. Jos osakesäästötilin kautta halutaan kerätä pääomia ja kanavoida niitä esimerkiksi kotimaisiin yhtiöihin, on houkuttelu hankalaa. Isot sijoittajat eivät pysty hyödyntämään tiliä sen rajoitusten vuoksi. Kannatan EVAn tutkijoiden kanssa talletuskaton poistamista.

Vain pörssiosakkeiden salliminen on indeksisijoittajan painajainen

Olen alusta asti kritisoinut sitä, ettei osakesäästötilin sallittuihin sijoituskohteisiin kuulu kaikki pörssilistatut instrumentit. Tämä aiheuttaa hankalia tilanteita yhtiötapahtumissa, joiden yhteydessä pörssissä on listattuna merkintäoikeuksia tai sijoittaja saa rahaosingon sijasta jotain muuta. Pörssilistattujen rahastojen, eli ETF:ien lisääminen sallittujen sijoituskohteiden valikoimaan nostaisi osakesäästötilin kiinnostavuutta merkittävästi, sillä esimerkiksi tänä vuonna ETF:iin on sijoitettu Nordnetissä nettona lähes 50 prosenttia enemmän rahaa kuin osakesäästötilille.

ETF-sijoitukset antavat mahdollisuuden sijoittaa varat useampaan yhtiöön yksinkertaisella tavalla, jolloin osakesäästötilien riskejä saataisiin alemmaksi sijoituksia hajauttamalla. Osakepoiminta ja yksittäisiin yhtiöihin sijoittaminen on varsinkin aloittelevalle tai kiireiselle sijoittajalle hankalaa, jopa mahdotonta. ETF:ien avulla myös indeksisijoittajat voisivat käyttää osakesäästötiliä.

Ulkomaisten osakkeiden suosio osakesäästötilillä yllätti

Osakesäästötilin verotus on Suomessa onnistunut siltä osin, että se on sijoittajalle pääosin selkeä ymmärtää, ennakoitavissa oleva ja yhtenäinen muiden sijoitustuotteiden verotuksen kanssa. Voitosta maksetaan verot myynnin tai lunastuksen yhteydessä.

Kotimaiset osingot saa tilille ilman lähdeveroja ja ne voi sijoittaa täysimääräisenä takaisin pörssiin. Ulkomaisista osingoista perittyjä lähdeveroja ei voi saada takaisin verotuksessa, minkä uskottiin sekä lainvalmistelussa että mediassa alun perin tukevan kotimaista omistajuutta. Hyvin pian osakesäästötilien käyttöönoton jälkeen huomattiin, että osinkoverotus ei täysin ohjaa sijoittajien euroja kotimaisten ja ulkomaisten sijoitusten välillä. Suuremmaksi hyödyksi voidaan tulkita sijoituskohteiden kaupankäynti ilman veroseuraamuksia osakesäästötilin sisällä.

Tilin käyttöönotosta alkaen kaupankäynti ulkomaisissa pörsseissä on ollut vilkkaampaa kuin Suomessa etukäteen oletettiin. Elokuussa 2024 noin 40 prosentilla osakesäästötileistä oli Nordnetissä ulkomaisia osakkeita, vähintään yhtä osakelajia. Vertailun vuoksi sama osuus arvo-osuustileillä on 44 prosenttia, joten ero on hämmästyttävän pieni. Kaupankäynti kansainvälisillä osakkeilla on kuitenkin lyhytjänteistä ja kohdistuu yhtiöihin, joiden osakekurssit heiluvat paljon. Tällaisissa sijoituksissa on korkeampi riski, josta syystä sijoitukset ovat euromääräisesti pienempiä. Osakesäästötilien kokonaisarvosta ulkomaisissa osakkeissa oli elokuussa noin 19 prosenttia, kotimaisissa osakkeissa 72 prosenttia ja käteisenä loput 9 prosenttia.

Miltä vuosi 2024 näyttää osakesäästötilin kannalta?

Nordnetissä ei ole Helsingin pörssin alakulosta huolimatta nähty laajamittaista poistumista kotimaisilta osakemarkkinoilta, jos katsotaan esimerkiksi osakkeenomistajien määrän kehittymistä. Valitettavasti ensimmäistä kertaa pitkään aikaan kesällä osakkeenomistajien lukumäärä kuitenkin laski koko Suomessa Euroclear Finlandin tilastojen mukaan, piristyen onneksi hieman elokuussa.

Tällaista kehitystä ei ole totuttu näkemään viime vuosien aikana. Se ei kerro hyvää tarinaa suomalaisten yhtiöiden näkökulmasta, kun vertaa viime vuoden positiiviseen omistajamäärän kehittymiseen ja miljoonan kotimaisen osakkeenomistajan rajan rikkoontumiseen vuonna 2022.

Näyttää siltä, että vuonna 2024 Nordnetin yksityissijoittajat ovat laittamassa saman verran rahaa suoriin osakesijoituksiin kuin viime vuonna, mutta summa jakautuu melko tasaisesti kotimaisten ja ulkomaisten sijoitusten kesken. Vuonna 2023 suorista netto-osakesijoituksista 80 % suuntautui Helsingin pörssiin, joten kansainvälisten markkinoiden houkuttelevuus näkyy tänä vuonna sijoituksissa. Osakesäästötilien kautta on elokuun loppuun mennessä sijoitettu kansainvälisiin osakkeisiin jo nyt lähes kolme kertaa enemmän rahaa, kuin koko viime vuonna 2023 yhteensä.

Sen sijaan EVAn analyysissä esiin tuotu rahastojen suosion kasvu osakesäästötilin voimassaoloaikana näkyy myös Nordnetissä. Tällä hetkellä rahastosijoittaminen on suositumpaa ja houkuttelevampaa. Se näkyy uusien asiakkaiden ensimmäisissä sijoituksissa ja tänä vuonna rahastot sekä ETF:t ovat keränneet nettona enemmän sijoittajien varoja kuin pörssiosakkeet.

Kaikkea voi toivoa, mutta harva saa kaiken toivomansa. EVA esittää analyysissä kaiken kaikkiaan viisi keinoa osakesäästötilin kehittämiseen. Itse lähtisin kehittämään osakesäästötiliä ensin kohti sijoitusvalikoiman laajentamista ainakin ETF:iin ja poistaisin talletusrajan.

Artikkelin kuvassa kanssani on EVAn johtaja Emilia Kullas.