Miikka haastaa nykyisen “kasvottoman” sijoitusstrategian ja ehdottaa, että eläkeyhtiöiden tulisi toimia kuin nurkanvaltaajat. Pitäisikö meidän ostaa maailmalta vetyfirmoja ja matkanjärjestäjiä vain, jotta voimme pakottaa investoinnit ja turistivirrat Suomeen? Jaksossa ruoditaan myös eläkeyhtiöiden johtoa, “kampaviinerikulttuuria” ja sitä, miksi satojen miljardien hallinnointiin tarvitaan niin monta eri yhtiötä ja päällekkäistä hallintoa.

Onko eläkejärjestelmä pyhä lehmä, johon ei saa koskea, vai Suomen talouden suurin hyödyntämätön mahdollisuus?

Voit kuunnella tämän ja aiemmat jaksot seuraavissa palveluissa:

Onko mielessäsi aihe, jota haluaisit Jasminin ja Miikan käsittelevän? Lähetä Rahapodi-tiimille sähköpostia:

Vastuunrajoitus:

Rahapodiin kerätyt tiedot on voitu hankkia useista eri julkisista lähteistä. Nordnetin pyrkimyksenä on käyttää luotettavaa ja kattavaa tietoa, mutta tämä ei sulje pois mahdollisuutta siitä, että tiedoissa voi esiintyä virheitä. Nordnet ja sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat tässä rahapodissa kuultujen tietojen käytöstä tai näiden perusteella tehtävien sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta. Mikään tässä rahapodissa esitetty ei ole, eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Sijoittajan tulee myös ymmärtää, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Tässä rahapodissa esitetyn tiedon sisältö voi muuttua milloin tahansa. Nordnet ei sitoudu ilmoittamaan mahdollisista materiaalin sisällön muutoksista. Tämä rahapodi on tarkoitettu ainoastaan kuuntelijan yksityiseen käyttöön. Materiaalin muokkaaminen, levittäminen ja kaupallinen hyödyntäminen ilman Nordnetin kirjallista lupaa on kielletty.

Tämä aamuraportti on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi eikä sitä tule tulkita sijoitusneuvona. Tarkoituksena on antaa lukijalle näkemystä maailmantaloudesta ja rahoitusmarkkinoista edistäen ymmärrystä ja tietämystä näistä aiheista. Katso tarkentava vastuuvapauslauseke.

• Uskon Helsingin pörssin avautuvan 0,1 % laskuun tai vaihteluvälille [-0,5, 0,3] %.

Tämän aamuraportin on laatinut Roger Berntsen – Nordnetin analyytikko – tänään klo 07.23. Raportti on tarkoitettu opetuskäyttöön ja se perustuu globaalien rahoitusmarkkinoiden kehitykseen edellisen kaupankäyntipäivän jälkeen (historialliset luvut), mukaan lukien S&P 500 -futuuri, joka on noussut 0,1 % Helsingin pörssin keskiviikkoisen sulkemisen jälkeen, DAX-futuuri, joka on laskenut 1 %, öljyn hinta (Brent Blend), joka on noussut 3,4 %, ja USDEUR, joka on vahvistunut 0,3 %.

Helsingin pörssiin kuuluvien yhtiöiden kurssiajureita (tuloksia tms.) ei ole huomioitu ennusteessa. Roger Berntsen on julkaissut tätä aamuraporttia keskeytyksettä 20 vuotta, mutta hän voi tehdä virheitä. Roger Berntsenillä ei ole omistuksia tässä raportissa mainituissa yhtiöissä.

Maailman osakemarkkinat

• Yhdysvaltain johtavat indeksit (S&P 500, NASDAQ COMP, DJIA ja RUSSELL 2000) laskivat eilen keskimäärin 0,3 prosenttia.
  • S&P 500 -volatiliteetti-indeksi (VIX) nousi 1 pisteen 18,8:aan.*
    • NXP Semiconductors NV (25,5 %), Generac Holdings Inc (16,5 %) ja Intel Corp (12,1 %) olivat S&P 500 -indeksin suurimmat nousijat.
    • Teradyne Inc (-19,4 %), Robinhood Markets Inc (-13,2 %) ja GE Healthcare Technologies Inc (-13,2 %) jäivät hännille.
• Eurostoxx 600 laski eilen 0,6 prosenttia, kun taas Pohjoismaiden johtavat pörssi-indeksit (OMXS30, OBX, OMXH25 ja OMXC20) laskivat keskimäärin 0,3 prosenttia.
  • EUROSTOXX 50 -volatiliteetti-indeksi (VIX) laski 0,4 pistettä 23,4:ään.*
• Aasian suurimmat indeksit (ASX 200, NIKKEI 225, KOSPI, CSI 300, HANG SENG, SENSEX) ovat torstaiaamuna keskimäärin 0,9 prosentin laskussa.

*VIX > 25: Viestii pelosta ja epävarmuudesta. VIX < 15: Indikoi vakautta ja optimismia.

Neljä ”Magnificent 7” -yhtiötä – Microsoft, Meta, Amazon ja Alphabet – julkistivat eilen ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksensa, jotka olivat sellaisenaan vahvoja. Sijoittajat vakuuttuivat erityisesti Alphabetin luvuista, mutta eivät Metan. Alphabet nousi jälkipörssissä peräti 7 prosenttia, kun taas sijoittajat painoivat Metan osakkeen vastaavaan laskuun. Metan vuotuisia investointeja (CAPEX) on tarkoitus kasvattaa entisestään jo korkealta tasolta, mihin monet sijoittajat reagoivat kielteisesti.

Investointien (CAPEX) kasvattaminen on periaatteessa positiivista, sillä se osoittaa yhtiön pitävän liiketoiminnan kehittämistä houkuttelevampana kuin vapaan kassavirran jakamista osakkeenomistajille omien osakkeiden takaisinostojen tai osinkojen muodossa. Loppujen lopuksi yksi johdon tärkeimmistä tehtävistä on kohdentaa pääomaa sinne, missä se tuottaa parhaiten. Eilisten markkinareaktioiden perusteella sijoittajat ovat kuitenkin huolissaan Metan valtavasta investointibudjetista, joka nostettiin 115–135 miljardista dollarista 125–145 miljardiin dollariin.

Jokainen konesaliin käytetty dollari on dollari, joka ei päädy suoraan osakkeenomistajille. Sijoittajat hyväksyvät tämän vain, jos he luottavat siihen, että konesali tuottaa tulevaisuudessa huomattavasti suurempaa voittoa. Kysymys kuuluukin: onko Metan kasvanut CAPEX hyökkäävä siirto uusien markkinoiden voittamiseksi vai välttämätön puolustuksellinen kustannus kilpailukyvyn säilyttämiseksi? Jos kyseessä on jälkimmäinen, se voi tarkoittaa, että alan tulevat marginaalit painuvat valtavista investoinneista huolimatta.

Pääoman allokointi on strateginen päätöksentekoprosessi, jossa johto päättää, miten yhtiön taloudelliset resurssit jaetaan osakkeenomistajien pitkän aikavälin arvon maksimoimiseksi. Valittavana on pääasiassa viisi vaihtoehtoa: uudelleeninvestointi nykyiseen toimintaan (CAPEX), tutkimus ja kehitys (T&K), yrityskaupat ja sulautumiset (M&A), velkojen takaisinmaksu tai pääoman palauttaminen suoraan omistajille osinkoina ja omien osakkeiden takaisinostoina. Markkinoilla, joita leimaa nopea teknologinen murros – kuten nyt tekoälyn kohdalla – kyky priorisoida välitöntä kassavirtaa ja tulevaa kilpailukykyä on ratkaisevan tärkeää. Tehokas pääoman allokointi edellyttää johdolta kykyä tunnistaa hankkeet, joissa sijoitetun pääoman odotettu tuotto (ROIC) ylittää yhtiön pääomakustannuksen (WACC), säilyttäen samalla terveen tasapainon riskin ja kasvun välillä.

Myös öljyn hinnan odotetaan vaikuttavan pörsseihin tänään. Hinta on noussut merkittävästi viime päivinä Yhdysvaltojen ja Iranin välisten neuvottelujen edistymättömyyden vuoksi. Pelko uusista sotilaallisista toimista alueella, mikäli sopimukseen ei päästä pian, on myötävaikuttanut hinnan nousuun.

Korot, valuutat ja raaka-aineet

• Öljyn hinta (Brent Blend) on nyt 113,6 dollaria tynnyriltä.
• 1 USD maksaa kirjoitushetkellä: 9,32 NOK; 9,32 SEK; 6,41 DKK ja 0,86 EUR, kun taas 1 EUR maksaa: 10,9 NOK; 10,88 SEK ja 7,47 DKK.
• Yhdysvaltain korkokäyrä on normalisoitunut (kaksivuotinen korko 3,93 % on alhaisempi kuin kymmenvuotinen korko 4,43 %).
• Yhdysvaltain pitkän aikavälin inflaatio-odotukset 10 vuoden breakeven-inflaatiovauhdilla (T10YIE) mitattuna ovat 2,46 prosenttia, kun taas Federal Reserven tavoite on 2 prosenttia (Lähde: Federal Reserve Bank of St. Louis).
• Kulta (Gold Spot), jolla käydään kauppaa Yhdysvaltain dollareissa per troy-unssi, on 4555 (17 % kaikkien aikojen huipusta).

Lähde: Raaka-aineet (korot, valuuttakurssit, raaka-aineiden hinnat, indeksit ja osakekurssit) on otettu Infrontista.

Joka arkiaamu ilmestyvästä Nordnetin aamukirjeestä löydät Roger Berntsenin tuoreet pörssikommentit.

Voit seurata analyytikko Berntsenin sijoituksia Nordnetin sosiaalisessa sijoitusverkostossa, Sharevillessä.

Lisäksi perkaamme Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) tulevaa johtajavaihdosta ja sitä, mitä tekoälyoptimisti Kevin Warshin nimitys tarkoittaa rahapolitiikalle. Mukana on myös katsaus tekoälyn uusimpiin harppauksiin, Teslan haastavaan tilanteeseen sekä Jukan aktiivisen salkun tuoreimpiin liikkeisiin, jossa hätyytellään historiallisen kovia tuottolukuja.

Kaikki Traders’ Club -jaksot löydät Nordnet Suomen Youtube- ja Spotify-kanavilta:

Tärkeää tietoa riskeistä:

Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea. On olemassa riski, ettet saa sijoittamiasi varoja takaisin. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Ennen kaupankäynnin aloittamista sijoittajan tulee ymmärtää kaupankäyntiin liittyvät riskit ja tuotteeseen liittyvät ehdot. Käydäksesi kauppaa pörssilistatuilla tuotteilla sinun on läpäistävä tietämystesti tai muulla tavoin osoitettava riittävä tietämystaso varmistaaksesi tuotteiden asianmukaisuuden sinulle. Aktiivinen kaupankäynti tai kaupankäynti pörssilistatuilla tuotteilla sisältää korkean riskin, joka ei sovi kaikille. Sijoitetun pääoman voi menettää kokonaan. Traders’ Club -videoilla esitetyt tuotteet ovat esimerkinomaisesti valittuja. Videot on tehty opetustarkoituksessa. Tässä esitetty ei ole sijoitussuositus. Nordnet Traders’ Club -video on tehty kaupallisessa yhteistyössä Jukka Lepikön kanssa.

Läs på svenska här.

Entinen Shareville on nykyään täysin integroitu Nordnetin sovellukseen ja nordnet.fi-sivustolle. Nimenmuutos vahvistaa entisestään sitä tosiasiaa, että inspiraatio ja oppiminen ovat osa kaikkea tekemistämme, eivätkä erillinen työkalu.

Nordnet Socialissa valitset itse, kuinka paljon jaat. Oikeita rahasummia ei näytetä koskaan, vain prosenttiosuudet.

Nordnet Social yhdistää kaiken, mitä edustamme: helppouden, innovaation ja inspiraation. Niin kokeneet kuin aloittelevat sijoittajat hyödyntävät sosiaalisen sijoittamisen ominaisuuksiamme saadakseen uusia oivalluksia.

• Yksistään maaliskuussa 2026 jäsenet tekivät yli 150 000 julkaisua tai kommenttia. Se on 26 % enemmän kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin.
• 23 % jäsenistä on suomalaisia. Suomessa joka neljäs miesasiakas ja joka kymmenes naisasiakas on nykyisin jäsen.
• Kaikista jäsenistä yli puolet kuuluu ikäluokkaan 30–49-vuotiaat.

Huippujäsenten omistukset

Aivan kuten muukin alustamme, Nordnet Social kehittyy huimaa vauhtia. Uusia toimintoja ja mahdollisuuksia lisätään koko ajan. Juuri nyt suosittua on “Ostetuimmat osakkeet” -osio, josta näet Pohjoismaiden 50 parhaiten menestynyttä käyttäjää ja voit suodattaa heitä eri tavoin. Näet, mitä osakkeita he valitsevat ja miten he toimivat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Nordnet Socialia ja sen sisältöä ei tule tulkita neuvoiksi tai suosituksiksi, mutta se voi ehdottomasti tarjota inspiraatiota ja olla yksi useista palasista, kun rakennat omaa salkkuasi.

Näin luot Nordnet Social -profiilin

Nordnet Socialiin liittyminen ei maksa mitään, sillä inspiraation kuuluu olla kaikkien saatavilla. Tarvitset vain Nordnet-asiakkuuden.

Liittyessäsi valitset käyttäjänimen, profiilikuvan ja minkä salkun tai salkut ja niiden tapahtumat haluat jakaa – sen jälkeen voit alkaa keskustella ja seurata muita käyttäjiä. Et näytä summia – vain prosentteja – ja voit tietysti olla täysin anonyymi.

Jakamalla kokemuksia ja näkemyksiä voimme tulla entistä paremmiksi sijoittajiksi. Tärkeä avain säästämisessä ja sijoittamisessa menestymiseen on se, että matkan varrella on hauskaa. Tervetuloa mukaan!

Sijoittamiseen liittyy aina riskejä.

Suomalaiset ovat hyvin tunnollisia asuntolainan maksajia. Edes Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama nopea korkojen nousu ei saanut suomalaisten kotitalouksien lainanhoitorutiinia sekoitettua. Pankkien raportit vuosilta 2023 ja 2024 osoittivat, että järjestämättömien luottojen määrä kasvoi vain maltillisesti. Suomalaiset asuntolaina-asiakkaat ovat priorisoineet lainanhoitoa jopa muun kulutuksen kustannuksella.

Suomessa asuntolaina tuntuu olevan viimeinen asia, josta joustetaan. Ei ole lainkaan harvinainen ajatus, että “maksanpa tämän asuntolainan nopeasti pois, jotta voin sen jälkeen alkaa säästää ja sijoittaa.” Asunto on kuitenkin sen verran kallis kertapaukku, että “nopeasti” maksaminen tarkoittaa helposti pariakymmentä vuotta. Se on pitkä aika menettää osakemarkkinoilla.

Tunnettu fakta on myös se, että suomalaisten varallisuus on pitkälti kiinteistöissä – ennen kaikkea omassa kodissa. Pidempi laina-aika mahdollistaisi yhä useammin säästämisen lainanmaksun rinnalla. Monesti se voi olla myös järkevämpi ratkaisu.

Esimerkki:

Oletetaan, että kaksi kotitaloutta ostaa samanlaiset asunnot samasta kerrostalosta. Molemmat ottavat asuntoa varten 125 000 euroa lainaa 3 %:n korolla.

Kotitalous A valitsee 30:n vuoden laina-ajan ja kotitalous B 40:n vuoden laina-ajan.

• 30 vuoden laina-ajan kuukausierä on 527 euroa
• 40 vuoden laina-ajan kuukausierä 447,48 euroa.

Molemmat alkavat lyhentää kuuliaisesti lainaansa. Mutta kotitalous B laittaa kuukausilyhennyksen erotuksen, noin 80 €/kk, matalakuluiseen indeksirahastoon. Kotitalous B jatkaa tätä kuukausittain laina-aikansa loppuun.

Kotitalous A puolestaan lyhentää ensin lainansa pois. Tämän sen jälkeen se alkaa laittaa tuon aiemmin lyhennyksiin menneen 527 euroa samaiseen rahastoon kuukausittain.

Kun molempien perheiden lainat on maksettu, on aika tarkastella kotitalouksien varallisuutta:

Molemmilla on samanarvoinen velaton asunto, mutta pidemmän laina-ajan valinnut kotitalous B on kartuttanut varallisuuttaan enemmän.

• Kotitaloudella A on velattoman asunnon lisäksi rahastossa n. 90 000 euroa*
• Kotitaloudella B on velattoman asunnon lisäksi rahastossa n. 197 000 euroa*

Tämä siitä huolimatta, että kotitalous A säästi kuukausittain yli 500 euroa, kun taas kotitalous B laittoi vain 80 euroa säästöön. Salaisuus piilee tietenkin ajassa. Toinen kotitalouksista ehti hyötyä korkoa korolle -ilmiöstä 40 vuoden ajan, kun taas toinen kotitalous aloitti 30 vuotta myöhemmin.

Voidaan siis kiistatta sanoa, että pidemmän laina-ajan mahdollistaminen tarjoaa kotitalouksille enemmän liikkumavaraa ja mahdollisuuden vaurastumiseen. Se vaatii lainanottajalta tietenkin sitoutumista “ylimääräisen” rahan sijoittamiseen kuukausittain. Mutta vaikka kotitalous B sijoittaisi kahdeksankymmenen euron sijaan vain 40 euroa, olisi varallisuus neljänkymmenen vuoden päästä verrokkitaloutta suurempi.

Todellisuudessa harva meistä maksaa samaa asuntolainaa koko ikänsä. Perheet kasvavat, lapset lentävät pesästä ja tilanteet muuttuvat. Joissain elämäntilanteissa pidempi asuntolaina tarjoaa enemmän joustoa arkeen. Toisissa elämäntilanteissa laina-ajan voi pantin, eli asunnon, vaihtuessa vaihtaa lyhyempään. Kaiken kaikkiaan olisi hyvä, mikäli kotitalouksilla olisi jatkossa entistä enemmän valinnanvaraa.

*Esimerkki on laskettu pörssin pitkän aikavälin keskimääräisellä 7 %:n tuotolla.

Laskelman tulosta ei tule käsittää sijoitussuositukseksi tai -neuvoksi. Laskelma on yksinkertaistus todellisuudesta. Laskelmassa on huomioitu rajallinen määrä muuttujia. Esimerkkilaskelman tuottoprosentti on vain oletus. Laskelmassa ei ole huomioitu kaikkia säästösummaan todellisuudessa vaikuttavia tekijöitä, kuten inflaatiota, veroja, valuuttakurssimuutoksia ja rahastoihin liittyviä kuluja. Laskelma ei perustu mihinkään tiettyyn säästötapaan. On mahdotonta sanoa, miten suuri tuotto tulee todellisuudessa olemaan.

Minicast nauhoitettu 23.4.2026.

Mikä Minicast?

Minicast on podcastin tiivistetty versio. Se kestää vain muutamia minuutteja, ja sen tarkoitus on tarjota kuulijalle nopea katsaus yhteen ajankohtaiseen aiheeseen, näkökulmaan tai vinkkiin. Toisin kuin perinteinen podcast, joka voi kestää kymmeniä minuutteja, minicast sopii täydellisesti nopeisiin kuunteluhetkiin – esimerkiksi kahvikupin ääreen tai työmatkan varrelle. Kaikki Nordnet Minicastit tullaan julkaisemaan Nordnet Suomen Spotify-tilille.

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Tämä on kaikkea muuta kuin musiikkia sijoittajien korville. Että palkinnoksi kurinalaisesta budjetoinnista ja systemaattisesta säästämisestä saisi muita korkeammat asiakasmaksut? Kiitos vaan!

Yhteiskunnallisessa keskustelussa sävy kääntyy helposti siihen, että puhutaan rikkaista ja köyhistä. Se on harhaanjohtavaa. Suomessa tuloerot ovat kansainvälisessä vertailussa pienet ja lähes me kaikki kuulumme samaan laajaan keskiluokkaan.

Se, että joku on onnistunut säästämään itselleen esimerkiksi 100 000 euron rahastosalkun eläkepäivien pitimiksi tarkoittaa sitä, että hän on työssä ollessaan budjetoinut tarkasti, jättänyt jotain ostamatta ja jatkanut sijoittamista kymmenien vuosien ajan. Tuntuisi epäreilulta, jos säästäjää rankaistaisiin, kun taas samantuloinen, kuukausittaiset säästönsä vaikka matkusteluun käyttänyt saakin saman vanhuudenhoivan yhteisillä verovaroilla.

Nämä avaukset ova myös kapula rattaisiin sijoittamisen demokratisoinnissa. Me suomalaiset olemme vihdoin alkaneet vaurastua länsinaapurimme esimerkkiä noudattaen. Rahapuhe ja sijoittaminen ovat jo tavallisia asioita, eivätkä enää mikään liituraitapukuisten vuorineuvosten etuoikeus. Mutta mikäli vähäisiä säästöjään ei saisi tuhlata kuten haluaa tai jättää jälkipolville perinnöksi, niin mitäs järkeä tässä enää on?

Nykyisten eläkkeiden leikkaamista on esitetty mahdottomaksi omaisuudensuojaan vedoten. Mihin tämä puhe omaisuudensuojasta katoaa, kun katse kääntyy osake- ja rahastosijoituksiin?

Lopulta kyse on perusoikeudesta hallita oman työn hedelmiä. Moni sijoittaa ensisijaisesti luodakseen itselleen turvaa. Mielenrauhaa siitä, että elämän käännekohdissa on käytettävissä resursseja, jotka takaavat laadukkaan elämän. Säästöpuskuri ei ole vain numeroita tilillä, vaan se on vapautta ja valinnanvaraa.

Yhtä lailla monelle vanhemmalle ja isovanhemmalle perinnön jättäminen on äärimmäisen tärkeä tavoite. Haluamme tasoittaa omien lastemme tietä ja antaa heille taloudellisen lähtölaukauksen, jollaista meillä itsellämme ei ehkä ollut. Jos säästämisestä rangaistaan korkeammilla hoivamaksuilla, murenee samalla mahdollisuus rakentaa vaurautta yli sukupolvien. Sijoittaminen on myös huolenpitoa niistä, jotka tulevat perässämme.

Jos tämänkaltainen puhe lisääntyy, ennustan sijoitusvakuutusten kasvattavan suosiota entisestään. Kuoren sisällä voi käydä kauppaa verotehokkaasti ja varallisuus on teknisesti vakuutusyhtiön taseessa.

—

1. Talousnäkymä ja pörssikehitys eivät kehity aina samanaikaisesti ja -suuntaisesti

Iran-kriisi on nostanut polttoaineiden hintoja, yleisesti inflaatiota ja korkotasoa. Talouden kasvuennusteita on leikattu vähitellen kuluvaa vuotta koskien. On siis ilmeistä, ettei osakemarkkinoiden kehitystä voi lyhyellä aikavälillä ennakoida talouden yleisen kehityksen perusteella.

Tietenkin pidemmällä aikajänteellä kasvava ja kehittyvä talous on edellytys pörssiosakkeiden taustalla olevien yhtiöiden suotuisalle tuloskehitykselle. ”Markkina” siis katsoo lyhyellä aikajänteellä 12–18 kuukauden päähän, eikä aina kiinnitä täysimääräisesti huomiota juuri kuluvan vuosineljänneksen taloushaasteisiin.

Henkilökohtainen tulkintani viimeaikaisista markkinaliikkeistä on, että geopoliittisille konflikteille odotetaan jossain määrin rauhanomaisia – ei välttämättä ikiaikaisesti pysyviä – loppuja vaarantamatta talouden nykytilaa. Korkotason ja inflaatio-odotusten viimeaikaisen loikan nähdään myös nykytietojen valossa jäävän tilapäisiksi ilmiöiksi. Hieman suurpiirteisemmin voisi myös arvioida, että tekoälyn tuottavuuslisän rantautuminen arkeen kiihtyvällä tahdilla peittää osan muista – inhimillisesti traagisistakin – murheista.

Yhteenvetona arvioisin, että markkina tällä hetkellä ennakoi vakautuvaa makrotalousympäristöä ja geopoliittista ympäristöä vuoden loppua kohden. Tässä osaltaan saattaa auttaa Yhdysvaltain välivaali-marraskuu, minkä lähtökohtaisesti pitäisi hillitä Donald Trumpin hallinnon toimia sisäpolitiikan tilanteen johdosta. Tästä ei voi olla kuitenkaan varma, sillä niin monta käännettä kyseiseltä hallinnolta on jo nähty.

2. Suomenkin pörssi tuottaa pidemmällä ajalla, vaikka talous ei juuri kasva

Vaikka historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista, voidaan ainakin nyt peruutuspeilistä todeta, että vaikkei Suomen talous ja elintaso (bkt/asukas) ole juurikaan kasvanut vajaaseen 20 vuoteen, nin silti kotimainen osakemarkkina voi kehittyä verrattain hyvin. Tämä johtuu siitä, että valtaosa suomalaisten pörssiyhtiöiden ansainnasta ja kasvusta tapahtuu vientimarkkinoilla Suomen ulkopuolella.

Joku saattaisi sanoa, että indeksin nouseminen uuteen ennätykseen vuoden 2000 jälkeen ei ole kummoinen suoritus inflaatio huomioiden. Siihen voisi sanoa vastapalloon, että osinkoineen inflaatio on kyllä taltutettu ja indeksinousun lisäksi tuottoa on jäänyt osingoista inflaation jälkeenkin. Voisi myös lisätä, että lähtökohta vuoden 2000 indeksihuipulle edustaa it-kuplan puhkeamisen vuotta, eli ei todellakaan mitään pohjakosketuksen ajankohtaa.

Suomalaisen yksityissijoittajan kotimaisen pörssisalkun kokonaistuottokehitys on tietenkin ollut parhainta siinä skenaariossa, että edellä mainitut osingot on myös uudelleensijoitettu – mielellään vuositttain kasvamaan korkoa korolle. Tätä näkökulmaa perinteinen pörssi-indeksi ei huomioi (toki tälläkin mittarilla laskettava indeksi on olemassa).

Miettiessä suomalaisen kotitalouden sijoitusvaihtoehtojen valikoimaa talletuksista erilaisiin muihin korkosijoituksiin, asuntoihin ja kiinteistöihin sekä lopulta osakemarkkinoihin, näyttäisi siltä, että perusskenaariossa osakemarkkina on – kuten rahoitusteoria opettaa – tarjonnut edelleen pitkällä aikavälillä korkeimman tuotto-odotuksen, toki riskiä vastaan.

3. Joskus ”ikiharmaat yhtiötkin” voivat piristyä

Tämä ei todellakaan ota kantaa tulevaan kurssikehitykseen eikä toimia minkäänlaisena sijoitussuosituksena tai -neuvona yhdellekään sijoituskohteelle, mutta todellisuutta on, ettei Helsingin pörssin yleisindeksi olisi nyt 25 vuoden uusissa huippulukemissaan ilman äärimmäisen perinteisten yhtiöiden viime kuukausien kurssiralleja.

Esimerkiksi Nokian osake on kohonnut vuoden aikana jos ei kohti pohjoista, niin ainakin koillista. Nesteen osake on piristynyt 2020-luvulla nähdystä pitkäaikaisesti aallonpohjasta. Pankkikonserni Nordean osake on käytännössä kaikkien aikojen korkeimmassa noteerauksessaan. Yleisestikin äärimmäisen tutut ja perinteiset yhtiöt, mainittakoon tässä esimerkkinä vaikkapa Wärtsilä, ovat nousseet viime aikoina uuteen valoon sijoittajien silmissä. Osassa tapauksia vahvistunut usko liittyy tekoälyn tuomiin mahdollisuuksiin, osassa geo- ja turvallisuuspolitiikan muutosten tuomiin mahdollisuuksiin ja osassa ehkäpä aivan luontaisesti kohonneeseen luottamukseen yhtiön tuotteiden ja palveluiden kilpailukyvystä kansainvälisillä markkinoilla.

Yhteenvetona harmaa ja tylsäkin voivat siis tuottaa, ainakin hetkellisesti. Vaikka itse olen jo vuosien ajan nostanut esiin teknologiasektoria ja kansainvälistä hajautusta harkitsemisen arvoisina elementteinä pitkän aikavälin sijoittamisessa, on viime aikojen kotimarkkinakehitys osoittanut, että tapoja menestyä on erilaisia.

Tärkeintä näyttää siis olevan se, että sijoittaja ylipäätään on mukana markkinoilla omien rajojensa mukaan. Ja realismia kannattaa hakea siitä, että nykytilanne varsinkin osoittaa sen, ettei koskaan pysty arkielämän havaintojen pohjalta etukäteen tietämään parasta mahdollista aikaa aloittaa.

—

Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainittujen yhtiöiden arvopapereista Nordean osakkeita kirjoitushetkellä. Kirjoittaja ei sitoudu päivittämään mahdollisia omistusmuutoksia blogin julkaisun jälkeen. Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yrityksiin. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa.Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa.Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Tarkastellaanpa asiaa hieman.

Aloitin huhtikuussa uudessa koulutusalan tehtävässä Tammenlehvän perinneliitossa. Liitto ylläpitää ja koordinoi veteraaniperintöä, arvoina kansallisen yhtenäisyyden, oikeudenmukaisuuden ja vastuunkannon arvot monen muun suositeltavan arvon lisäksi. Uutena strategisena kulmakivenä toiminnassa on menneiden sotasukupolvien oppien hyödyntäminen sekä muistaminen nuorten ja koko kansan resilienssin  ja tulevaisuususkon parantamiseksi (Lue lisää sotiemmeperinne.fi).

No, miten tämä sitten liittyy sijoittamiseen?

Monellakin tapaa.

Aivan ensin haluan tehdä selväksi, etten vertaa sotasukupolvien suunnatonta rohkeutta ja uhrauksia suoraan nykypäivän taloushaasteisiin. Heidän tekemänsä uroteot Suomen puolustuksessa ja jälleenrakentamisessa ovat vertaansa vailla, he ansaitsevat kiitollisuutemme ja arvostuksemme. Monta asia voimme kuitenkin heiltä omaksua ja oppia Suomen tulevaisuuden rakentamisessa myös taloudellisesti nykypäivänä.

Ensinnäkin vaikka sotasukupolvi ei välttämättä sijoittanut osakkeisiin suurissa määrin, oli heidän suhteensa rahaan usein sangen kurinalainen. Voisi siis ohjeistaa nykysukupolvia käyttämään säästämiseen ja sijoittamiseen samaa sitkeyttä, kun sotasukupolvi käytti selviytymiseen. Kurinalainen säästäminen nykypäivänä heijastaa sotasukupolvien ahkeruutta.

Sotasukupolvi rakensi maatamme katsomalla vuosikymmeniä eteenpäin. Tästä voisi vetää yhtäläisyydet sijoittamisen Korkoa korolle -ilmiöön ja pitkään sijoitushorisonttiin. Katse kannattaa pitää tulevaisuudessa, ei hötkyillen vaan pitkiä linjoja miettien. Kuitenkin tulevaisuuteen uskoen.

Aiempien Suomea rakentaneiden sukupolvien ominaispiirre on ollut se, että tavaroita korjattiin eikä niitä hukattu tai hävitetty. Ostettiin vain tarpeeseen, säännösteltiin kulutusta. Tästä on helppo vetää yhtäläisyyksiä sijoittamiseen. Erityisesti vastuullisuusajatteluun , ESG -kriteereihin sekä yrityksiin, jotka luovat pysyvää arvoa. Näistä saat vinkkejä Vastuullinen sijoittaminen, SFDR ja ESG-sijoittaminen | Nordnet. Sijoittaminen omien arvojen mukaisesti on mahdollista ja vastuullista, menneiden sukupolvien jatkumoa. Vihreä siirtymä on nykyaikana tietyllä tavalla sama asia kuin jälleenrakennus oli sotasukupolville: välttämättömyys jota ei voi unohtaa kansankunnan tulevaisuuden rakentamisessa.

Kriisinkestävyys taloudessa on osittain sotasukupolvien perintöä myös. Kriisinsietokyky oli huipussaan sotavuosina sekä niitä seuranneina vuosina. Nykypäivän sijoittaja voi hyödyntää tätä oppia sekä mielenlaatua kun markkinat sukeltavat. Silloin pidetään pää kylmänä ja katse tulevaisuuden horisontissa, keep your eye on the ball.

Taloudellinen itsenäisyys on rakentunut velattomuudesta ja omavaraisuudesta Suomea rakennettaessa, esimerkkinä sotakorvausten maksaminen viimeistä penniä myöten. Samaa tavoitteellisuutta voisi toivoa nykysuomalaisille, tavoite saavuttaa taloudellinen riippumattomuus yhdistyy sukupolvien kaanoniin.

Vastaus otsikon kysymykseen on siis, että paljonkin. Yhteistä Suomen tulevaisuutta rakentaen. Perinteitä vaalitaan tuomalla ne nykypäivään.

Mari Hannola-Antikainen

Olen keski-ikäinen myöhäisherännäinen sijoittaja, joka on toki seurannut taloutta vuosikymmeniä työnsä puolesta. Työskentelen nuorten tulevaisuustaitojen parissa.

Lue lisää

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Ennen kaupankäynnin aloittamista sijoittajan tulee ymmärtää kaupankäyntiin liittyvät riskit ja tuotteeseen liittyvät ehdot. 

Sijoittajan tulee huomioida, että historiallinen tai simuloitu kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. 

Ulla Koivukoski on pitkän kansainvälisen uran IT- ja telekommunikaatioalalla tehnyt johtaja, kirjailija ja startup-yrittäjä. Sijoitusmaailmassa hän on perusteellinen ja analyyttinen toimija, joka luottaa Exceleihin, mutta uskaltaa myös innostua uusista teknologioista. Haastattelimme Ullaa osana Nordnet Female Networkia hänen matkastaan sijoittajaksi, isoimmista mokista ja onnistumisista sekä siitä, miksi säännöllinen säästäminen ja “fuck off -puskuri” ovat taloudellisen mielenrauhan kulmakiviä.

Kuka on Ulla Koivukoski?

Olen Ulla Koivukoski, virallisesti eläkkeellä, mutta vielä mukana startup-maailmassa yhtenä We Encourage Oy:n perustajana ja omistajana. Olen tehnyt pitkän kansainvälisen liikkeenjohdon ura IT- ja telekommunikaatioalalla. Olen myös saanut jakaa kokemuksia kirjailijana. Olemme kirjoittaneet yhdessä osaavan ystäväni kanssa teoksia, jotka avaavat yhteistyön arvoa ja rakentamista – tuoreimpana muun muassa Yhteistyöjohtaminen – Kasvun työkalupakki yli toimialarajojen (Kola & Koivukoski).

Sijoittaminen löytyi sparrailun kautta

Vanhempani säästivät aikoinaan meidän lasten lapsilisät ja saimme osan itsellemme 18 vuotta täyttäessämme. Edesmennyt isäni kannusti aina omavaraisuuteen, mutta kuitenkin nauttimaan elämästä. Omassa pienessä perheessäni Excel on myös tuttu työväline ja joidenkin ystävien kanssa keskustelemme ajoittain esimerkiksi markkinoiden kehityksestä ja omista näkemyksistä, muttei varsinaisista summista.

Ensimmäinen varsinainen oma pörssisijoitukseni tapahtui marraskuussa 1998 Soneran listautuessa Suomen pörssiin.

Ensimmäinen varsinainen oma pörssisijoitukseni tapahtui marraskuussa 1998 Soneran listautuessa Suomen pörssiin. Olin silloin jo alalla, joten operaattoreiden liiketoiminnan kehitys kiinnosti ammatillisesti. Osaavat työkaverit myös kannustivat vaihtamaan säästämisen tapoja pelkkien talletusten lisäksi myös osakkeisiin. Toistemme sparrailu toi sijoittamiseen mukaan myös yhdessä oppimisen. 

Alkuvaiheessa luin päivittäin useamman median talousuutiset ja seurasin aktiivisesti erityisesti teknologia-alaa, koska se oli itselleni tutuin. Myöhemmin keskustelimme pankin salkunhoitajan kanssa vaihtoehdoista ja aika pitkälti noudatin suosituksia, kunnes salkunhoitajan äkillisen liikkeen takia koin omassa mittasuhteessa merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Vaihdoin pankkia ja aloin aktivoitua uudelleen myös markkinoiden seurannassa hyödyntäen eri medioita: suomalaisia ja kansainvälisiä, yritysten omia ja markkina-analyysejä, joihin luotan.

Tavoitteena velaton elämäntilanne ja lisäeläke

Aikaisemmin minulla oli vuositason tavoite säästämisessä ja sijoittamisessa. Tavoitteena oli saada itse säästetty lisäeläke, vararahasto yllätysten varalle sekä velaton elämäntilanne, vaikka ammattisijoittajat eivät sitä suosittelekaan.

Minulla oli eläkkeelle jäämisen suhteen tavoite taloudellisesta bufferista ja toinen tavoite, jossa “ei ole mitään järkeä”, eli pieni asunto, jonka olen hankkinut algarvelaisesta, todella pienestä kalastajakylästä. Nyt tavoitteena on enemmänkin tasapainotella säästämisen ja kuluttamisen osalta, että tilanne pysyy jotakuinkin vakaana. Niin vakaana kuin voimme ylipäätään kontrolloida mitään aluetta elämässä.

Laajaa hajautusta ja “pelisalkku”

Olen tyypillinen Excel-ohjautuva ihminen myös talouden osalta. Yksinhuoltajana hoidin talouttani Excelin (aikaisemmin kirjanpitovihkon) avulla niin, että saatoin tukea tyttäreni harrastuksia ja opintoja, matkustaa ja näyttää hänelle maailmaa, sekä säästää hänelle alkupääoman, jonka avulla pääsee omilleen valmistuttuaan.

Minulla on kaksi erillistä salkkua, joista toisen, ns. vakuutuskuoren, tavoitteet ovat maltilliset, institutionaalisten sijoittajien tuoton tasoa. Salkun sisältö on kohtuullisen hajautettu, ja ohjaan hajautusta itse. Noin kerran vuodessa keskustelen salkunhoitajan kanssa ja teen muutoksia, jos siihen on selkeitä syitä. Toki teen muutoksia myös markkinatilanteiden mukaan, mutta olen oppinut, että pitkän aikavälin salkussa hötkyily ei kannata. 

Toinen salkuista on ns. “pelisalkku” Nordnetissä, jossa minulla on sekä arvo-osuustili että osakesäästötili. Niiden avulla seuraan pienillä panoksilla valtaosin erilaisten teknologioiden liiketoiminnallista kehitystä. Siinä on sopivasti vauhtia ja vaaratilanteita ja tuottoa on mukava vertailla X:ssä olevien päätoimisten sijoittajien tuottojen kanssa, Nordnetin erinomaisia raportteja hyödyntäen.  

Toinen salkuistani on ns. “pelisalkku” Nordnetissä, jossa minulla on sekä arvo-osuustili että osakesäästötili.

Olen muutaman kerran tehnyt hyvin pieniä rahallisia sijoituksia listaamattomiin yhtiöihin, joiden tiimit tunsin, ja markkinankin kohtuullisesti, mutta jotka eivät päässeet pitkälle. Kyseinen kohderyhmä vaatisi vielä aktiivisempaa markkinan tutkailua, mihin en juuri nyt halua aikaani investoida. Minulla on tällä hetkellä parin listaamattoman startupin osakkeita, jotka olen saanut työpanoksella ja hyvin pienillä tapahtumien tai muiden kustannusten sponsoroinnilla. Tärkein niistä on tällä hetkellä We Encourage Oy (ainoAid.fi), missä teen myös osa-aikaista, projektiluontoista työtä.

Katastrofit vältetty

Seuraan geopoliittista ja taloudellista tilannetta päivittäin. Vaikkei varsinaisia tapahtumia tulisi tehdyksi, luen päivittäin useamman kanavan uutisia ja mietin tuleeko esille, jotakin, mihin olisi hyvä paneutua syvemminkin ja miten se vaikuttaa omiin säästöihini. Lisäksi luen minua osaavampien sijoittajien julkaisuja ja joskus keskustelenkin heidän kanssaan. Yritän vetää kyseisistä lähteistä johtopäätöksiä, joita itse ymmärrän. Joskus joku teknologia saa minut innostumaan ja aloitan sen seuraamisen hankkimalla kyseisen teknologian parissa toimivan yrityksen osakkeita. Silloin tutustun yrityksen näkymiin ja erityisesti siihen, millaiset pääomasijoittajat uskovat menestykseen, ellei varsinaista kaupallista näyttöä vielä ole.

Välillä hätiköiden, välillä liikaa viivytellen, maailman viime vuosien tilanteet huomioiden, olen keskimääräisesti vältellyt pahimmat katastrofit. Näin olen myös oppinut sen, ettei kannata hötkyillä, koska yksikin teknologiavaikuttajan negatiivinen kommentti saattaa pyyhkäistä osakkeen arvosta puolet pois. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö potentiaalia ole pidemmällä tähtäimellä, kunhan vain ymmärtää pelin mahdolliset seuraukset – hyvässä sekä huonommassa vaihtoehdossa.

Sukupuolesta riippumattomia päätöksiä ja esimerkin voimaa

Melkoisen miesvaltaisella alalla työskennellessäni olen yrittänyt vältellä asemoimasta itseäni tai muitakaan sukupuolen mukaan. Vaikka joudumme valitettavasti edelleenkin keskustelemaan, miksi naisen euro on pienempi kuin miehen, niin haluan korostaa sukupuolesta riippumatonta roolia ja päätöksiä, omien supervoimien mukaisesti kaikilta.

Itse en koskaan ole ottanut esille ns. “naiskorttia”, vaan yrittänyt jättää sukupuolen huomioimatta keskittymällä omiin supervoimiini, joiden avulla olen tehnyt parhaani.

Teemme joka päivä mikrotasolla toimivia päätöksiä omassa ja läheisten elämässä – sukupuolesta riippumatta. Nämä päätökset voisivat toimia hyvinä esimerkkeinä esimerkiksi nuorisolle ja muille aikuisille. Mainittakoon kuitenkin, että meillä on merkittävästi kasvanut joukko todella kovan luokan naispuolisia päätöksentekijöitä, jotka voivat omalla esimerkillään näyttää mallia heille, joilla vielä sukupuolinen vinouma on rajoittavana tekijänä. Itse en koskaan ole ottanut esille ns. “naiskorttia”, vaan yrittänyt jättää sukupuolen huomioimatta keskittymällä omiin supervoimiini, joiden avulla olen tehnyt parhaani. Omat roolimallini – sekä naiset että miehet – ovat olleet kyseisen linjan edustajia vaikuttaen minuun positiivisesti ja kannustavasti.

Mieleenpainuvin sijoitusmoka ja -onnistuminen

Ehkä lähihistoriassa mieleenpainuvimpia mokia ovat olleet Trumpin ensimmäisen kauden aikaiset muutamat paniikkimyynnit, kun hän otti jotkut teknologiayritykset vallan osoituksen kohteiksi. Suurin onnistuminen voisi olla tuo alussa mainitusta Soneran osakkeesta luopumisen ajoitus, koska onnistuminen kannusti minua jatkamaan sijoittamista.

Vinkki aloitteleville sijoittajille

Jos olet jo sijoittaja, niin onnittele itseäsi.

Aloita tänään. Ymmärrän, että ihmisten elämäntilanteet vaihtelevat suuresti, mutta vähälläkin voi aloittaa kunhan vain aloittaa, säästää ja sijoittaa säännöllisesti. Tavoitteena vaikkapa “f*** off” -puskuri yllätysten varalle. Jos jo olet sijoittaja, niin onnittele itseäsi, että olet aloittanut ja toivottavasti opit koko ajan jotakin uutta.

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Ennen kaupankäynnin aloittamista sijoittajan tulee ymmärtää kaupankäyntiin liittyvät riskit ja tuotteeseen liittyvät ehdot. 

Sijoittajan tulee huomioida, että historiallinen tai simuloitu kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan.