Mielenkiintoinen tulkinta. Itse näkisin tilanteen juuri päinvastoin: siinä vaiheessa kun on vastuussa myös muista (tässä tapauksessa omasta jälkikasvusta) luulisi taloudellista turvaa haluavan tavoitella kahta kauheammin.

Tiedän myös sanoa, että lapsettomat saavan yhtä tehokkaasti rahansa kulumaan, sillä kyse on usein pelkästään omista kulutusvalinnoista.

Jutussa halusin nostaa esiin erityisesti sen, että taloudellinen riippumattomuus on ennen kaikkea turva tilanteisiin, joissa palkkatöistään joutuu luopumaan (sairastumien, irtisanominen ym.)

Unelmatyön löytäminen on loistava tavoite ja antaa aivan varmasti useimmille paljon enemmän sisältöä elämään kuin pelkkä taloudellinen riippumattomuus. Se ei kuitenkaan mielestäni ole syy olla tavoittelematta taloudellista riippumattomuutta ja sitä kautta taloudellista turvaa.

Pääsyy tämän jutun julkaisulle on juuri se, kuinka tämä aivan tavallinen vastuun ottaminen on valitettavasti turhan harvassa. Miellettään että taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu on tarkoitettu vain kouralliselle ihmisiä, joilla on siihen poikkeuksellinen mahdollisuus ja/tai kiinnostusta.

Kirjoitus toki käsittelee pääasiassa taloudellista riippumattomuutta, mutta on oxymoron. Onhan pääomatuloillaankin elävä riipuvainen niistä pääomatuloista. Joku linkolalainen voisi kysyä, pitäisikö riskienhallintamekanismien sisältää hajautuksen lisäksi myös oman pienen perunapellon ja kalastusverkot.

Riippumattomuuden käsite on myös hyvin paljon riippuvainen (heh) siitä, mihin on itsensä totuttanut ja mihin tyytyy. Tyytyväisyyteen voi riittää, että voi lähteä talveksi etelään, mutta senkin voi tehdä niin monella eri luksuksen tasolla.

Tulkitsenkin kirjoittajan ydinajatuksen olevan “työelämästä saatavasta tulosta riippumaton”, sillä tukiin ei voi luottaa. Eikä pidäkään, joku ne maksaa. Palaan ensimmäiseen kappaleeseeni. Työ tuo monelle tarkoituksen elämälle. Oma kehittyminen ja osaamisen tuoma mielihyvä, työympäristö ja kollegat voivat olla elämän suola. Tehdä jotakin sellaista, minkä kokee kutsumuksekseen, sitä ei taloudellisesti riippumaton, työelämän ulkopuolelle jättäytynyt pelkästään pääomatuloillaan elävä koe. Olla taloudellisesti riippumaton ja löytää itselleen työ, joka tuo täyttymyksen ja riippuvuuden siihen työhön, siinä tavoite. Saisi tehdä työtä, mutta palkan saamisella ei olisi merkitystä. Jos taloudellinen riippumattomuus tähtää siihen, sitä todellakin kannatan.

Paratiisisaaren palmujen katveessa lymyilyyn kyllästyy todella nopeasti, eikä koskemattomia puuteririnteitäkään jaksa loputtomiin. Aina vaan isommat aallot muuttuvat nekin ennen pitkää rutiiniksi.

Yritykset tekevät liiketoiminnalla voittoa ja jakavat suuren osan voitosta osinkoina osakkeen omistajille. Jotta pääset osalliseksi yritysten tekemiin voittoihin eli osinkoihin sinun on omistettava yrityksen osakkeita. Tästä muodostuu osakkeelle hinta, jonka joku haluaa osakkeesta maksaa. Kun hinta mikä osakkeesta ollaan valmiita maksamaan kipuaa tarpeeksi korkealle on joku valmis luopumaan eli myymään omistamansa osakkeen. Eli aina kun joku ostaa osakkeen joku toinen myy osakkeensa. Tästä muodostuu pörssikauppa eli normaali kysynnän ja tarjonnan laki. Tarpeet kohtaa aina jollain hintatasolla.