Osingoilla talveksi Espanjan lämpöön?
Artikkeli on julkaistu keväällä 2023. Sen voi myös kuunnella Nordnet Suomen Spotify-tililtä .
100 000 euron osakesalkulta voi odottaa pitkän päälle 3 000–5 000 euron vuotuista osinkotuottoa.
Muutama tuhat euroa piisaa lentolippuihin ja asunnon vuokraamiseen aurinkorannikolta ainakin pariksi kolmeksi kuukaudeksi. Hieman lyhyempää oleilua kannattaa kuitenkin suunnitella, jos haluaa talvehtia rantabulevardilla sijaitsevassa suuressa villassa.
Pörssiyhtiöiden voitonjako vaihtelee vuodesta toiseen, mutta esimerkiksi suomalaisten pörssiyhtiöiden keskimääräinen osinkotuotto on pitkän päälle asettunut 3–5 prosentin haarukkaan.
Matkabudjettia laatiessa kannattaa muistaa, että pörssiyhtiöiden maksamista osingoista 85 prosenttia on verotettavaa pääomatuloa. Vero on 30 prosenttia, mikäli pääomatuloa on kertynyt verovuonna enintään 30 000 euroa. Mikäli pääomatuloa on kertynyt enemmän, vero nousee 30 000 euron ylittävältä osalta 34 prosenttiin.
Veronalaista tuloa on siis 5 000 euron osingoista 4 250 euroa. Siitä verottaa nappaa 1 275 euroa, mikäli veroprosentti jää 30:een. Matkakassaan jää siis 3 725 euroa.
Useimmat suomalaiset pörssiyhtiöt maksavat osinkonsa keväisin yhdessä erässä. Maailmalla osinkojen maksaminen vuoden mittaan on yleisempää.
Kannattavuus on osinkoja ajatellen kaiken a ja o.
Selvää on, että yksittäisten yritysten voitonjakokyvyssä ja -halussa on isoja eroja, minkä vuoksi osinkosalkku kannattaa rakentaa harkiten.
Yritykset, jotka tavoittelevat voimakasta kasvua, käyttävät usein valtaosan tuloistaan kasvun rahoittamiseen ja jättävät omistajiensa palkitsemisen vähemmälle. Sama koskee vierasta pääomaa: mitä enemmän yrityksellä on velkaa, sitä suurempi osa sen liiketoiminnan tuotoista kuluu velanhoitokuluihin.
Kasvun pääomatarpeet vaihtelevat niin ikään huomattavasti. Mitä enemmän pääomaa kasvu vaatii, sitä niukemmin omistajille todennäköisesti jää jaettavaa.
Kannattavuus on kuitenkin ratkaiseva tekijä: jos tuotot eivät ylitä kuluja, ei voitonjakokaan ole pitkän päälle kestävällä pohjalla. Luotettavimpia osingonjakajia ovat yleensä vakaata liiketoimintaa tehokkaasti pyörittävät yritykset.
Osinkovalioista tunnetuimpiin kuuluu Coca-Cola Company, jonka osingot ovat kasvaneet 61 perättäisenä vuonna. Yhtiön osakekurssi on kuitenkin noussut tuloskuntoa nopeammin, minkä vuoksi osinkotuottoprosentti jää matalaksi. Esimerkiksi elokuun 26. päivän kurssilla ja 12 viime kuukauden aikana maksetuilla osingoilla laskettuna yhtiön osinkotuotto oli 2,79 prosenttia.
Osinkotuottoprosenttia ei kannata purematta niellä.
Osinkotuottoprosentti lasketaan jakamalla joko yhtiön viimeksi maksama osakekohtainen osinko tai osinkoennuste tuoreella osakekurssilla. Sijoittajalle on tärkeä tietää, kumpaa lukua laskennassa on käytetty.
Esimerkiksi Fortum maksoi viime vuodelta 1,14 euron osakekohtaisen osingon. Tällä osingolla ja elokuun 26. päivän osakekurssilla laskien, yhtiön osinkotuotto nousee peräti 11,74 prosenttiin. Hulppea prosenttiluku ei kuitenkaan kerro kovista osinko-odotuksista vaan siitä, ettei historialliseen voitonjakoon perustuva tunnusluku huomaa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, energiamarkkinoiden sekasortoa eikä Fortumin tuloskunnon romahtamista.
Esimerkiksi Inderes ennustaa Fortumille nollan prosentin osinkotuottoa tältä ja ensi vuodelta.
Aiempina vuosina Fortum on kuulunut Helsingin pörssin luotettavimpiin osingonmaksajiin. Vuonna 1989 listautunut yhtiö ei ole jättänyt osingonmaksua väliin kertaakaan.
Tänä vuonna Fortum muistuttaa hajauttamisen hyveestä. Jos osinkotulot ovat yhden tai kahden yrityksen varassa, on syytä varautua siihen, että talven viettäminen leppeämmässä ilmastossa saattaa kariutua yhtiöiden odottamattomiin vaikeuksiin tai rahantarpeisiin.
Mikäli usean osinkohelmen etsiminen salkkuun tuntuu vaivalloiselta, avuksi kannattaa ottaa rahasto, joka sijoittaa varat edelleen vakaasti kannattaviin yrityksiin.
Rahaston hyvin puoliin kuuluu sekin, että varoja voi nostaa sen verran kuin tarvitsee ja jättää loput rahastoon kerryttämään korkoa korolle. Rahastoa valitessa kannattaa kiinnittää huomiota sen kuluihin. Mitä isommat kulut, sitä pienempi osa tuotosta päätyy sijoittajan omaan taskuun.
Osinkosijoittajan tärpit
Katso kannattavuutta: Osinkosijoittajan perusjoukon muodostavat kannattavaa liiketoimintaa harjoittavat pörssiyhtiöt. Jos tulosta ei kerry, ei osinkojakaan makseta. Hyvä merkki on myös kannattavuuden koheneminen vuodesta toiseen.
Arvioi kasvua: Mitä rajummat kasvutavoitteet, sitä suuremman osan tienesteistään yhtiö todennäköisesti käyttää kasvun rahoittamiseen.
Tähyä tulevaisuuteen: Kasvu voi pitkän päälle parantaa yhtiön tuloskuntoa ja osingonmaksukykyä. Toisaalta se voi myös kasvattaa yrityksen toimintaan liittyvää riskiä ja velkakuormaa, mikä saattaa vähentää voitonjakoa.
Tutki historiaa: Vuosivuodelta tasaisesti osinkoja kasvattavat yritykset ovat osinkosijoittajan herkkupaloja.
Muista, ettei historia aina toista itseään: Aiemmat hyvät osinkovuodet ovat saattaneet perustua kertaluonteisiin tekijöihin, esimerkiksi yrityksen omaisuuden tai liiketoimintojen myyntiin. Huomaa, että osakekohtaisiin tunnuslukuihin vaikuttavat myös muutokset osakkeiden lukumäärissä, kuten osakeannit ja omien osakkeiden ostot.
Jätä pelivaraa: Vakaimmallekin yritykselle voi käydä kalpaten ja osingonmaksu voi tyssätä hetkeksi tai kokonaan.
Tärkeää tietoa riskeistä.
Mikään tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.