Siirry pääsisältöön

Nuoret ja raha | Vauraat ja rohkeat.

Lapsille ja nuorille kannattaa puhua rahasta ja näyttää esimerkkiä, jotta heistä kasvaa omia varojaan viisaasti hoitavia aikuisia.


Onnittelin tänä keväänä erästä tuoretta ylioppilasta rahastolahjalla, koska halusin virittää kiinnostusta sijoittamista kohtaan.

Ajattelin, ettei lahja mene metsään, vaikka sijoittaminen ei voisi lahjansaajaa vähempää kiinnostaa. Jos osuudet on jo myyty, lahjansaaja on todennäköisesti hankkinut myyntituloillaan jotakin itselleen tärkeää. Lahja on tässäkin tapauksessa palkinnut saajaa vuosikausien aherruksesta niin kuin oli tarkoituskin.

Voi olla niinkin, että lahjansaaja on jo aika päivää sitten sijoittanut varat toisaalle. Valitsin nimittäin rahaston, jossa ei ole mitään muodikasta. Ei meemiosakkeita, kryptovaluuttoja, eikä edes yhdysvaltalaisten teknoyhtiöiden osakkeita.

Valitsin aktiivisesti hoidetun osakerahaston, joka tekee pitkäaikaisia sijoituksia vakaasti kannattaviin yrityksiin. Halusin kannustaa nuorta nimenomaan pitkäaikaiseen sijoittamiseen. Toinen ja ehkä vielä tärkeämpi valintaperuste oli rahaston pitkäaikainen salkunhoitaja, jolla on tapana perustella sijoituspäätöksensä selkeästi ja perusteellisesti.

Jos tuore ylioppilas malttaa salkunhoitajan katsauksia lukea, hänellä on hyvät mahdollisuudet oppia sijoituskohteiden valinnasta yhtä ja toista. Viimeksi salkunhoitaja varoitti tasaisesti tulosta tekevien yritysten korkeista arvostuksista. Jos yritysten tuloskunto sakkaa ja sijoittajan luottamus yrityksiin horjuu, jälki voi olla rumaa. Varoitus oli ryhdikäs, sillä vakaasti kannattavat pörssiyhtiöt ovat tämän rahaston peruskauraa.

210422_Nordnet_15_7341.jpg

Tee sijoittaminen näkyväksi

Tutkimukset osoittavat, että rahasta kannattaa ryhtyä puhumaan lasten kanssa hyvissä ajoin. Esimerkiksi vuonna 2013 Cambridgen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan aikuisten rahankäyttöä ohjaavat tavat, jotka he ovat omaksuneet suunnilleen 7-vuotiaina.

Voi ajatella, että lapset seuraavat vanhempiensa esimerkkiä myös sijoittamisessa.

Meidän perheemme arjessa sijoittaminen ei ole paljoakaan näkynyt eikä kuulunut. Ei vaikka työni on aina sivunnut sijoittamista ja oman salkun hoitaminen on kuulunut arkeeni kauemmin kuin haluan kertoa. Sijoittamisesta ei kuitenkaan meillä kovin paljon lasten kanssa tai heidän kuultensa juteltu. Heille sijoittaminen näyttäytyi todennäköisesti istumisena tietokoneen ääressä, joka haittasi vanhempien osallistumista kiinnostavampiin puuhiin.

Lapset ovat nyt nuoria aikuisia, joita sijoittaminen ei voisi vähempää kiinnostaa.

Muiden harrastusten parissa meillä touhuttiin yhdessä sitäkin enemmän. Lapset tottuivat pienestä pitäen siihen, että vanhemmat pakkasivat vuorotellen treenikassejaan ja lähtivät innoissaan palloiluharrastuksiinsa.

Aika pian meillä alettiin pakata myös lasten treenikasseja. Niitä kumpikin pakkaa edelleen tiiviiseen tahtiin omassa kodissaan.

Anna lapsen päättää itse

Käyttäytymistieteilijät ovat osoittaneet sen, minkä arkijärkikin kertoo: ihmiset tuppaavat innostumaan herkemmin asioista, joihin heillä on päätösvaltaa.

Siksi mahdollisuus valita säästökohde on todennäköisesti tehokkain tapa kannustaa lapsia panemaan osan viikkorahoistaan syrjään isompia hankintoja varten. Pienen lapsen tavoitteena voi olla esimerkiksi mieluisa lelu, vähän isomman lapsen ranneke huvipuistoon.

Vanhempien tehtävänä on pitää huolta siitä, että säästämistavoite on lapsen ikä ja tulot huomioon ottaen realistinen. Jos tavoitteen saavuttaminen kestää kauan, lapsen kärsivällisyys todennäköisesti loppuu ennen kuin ollaan lähelläkään tavoitetta.

Lapsen urakkaa voi keventää osallistumalla talkoisiin. Sen voi tehdä esimerkiksi lupaamalla maksaa kaavaillusta hankinnasta puolet, jos lapsi saa kokoon toisen puolikkaan.

Yhteisvoimin markkinoille

Kiinnostusta yrityksiä ja sijoittamista kohtaan voi herätellä ottamalla avuksi lasta kiinnostavat tuotteet. Esimerkiksi kalastuksesta innostunut lapsi saattaa kiinnostua Rapalasta. Toinen esimerkki on Disney, jonka tuotteet vetoavat melkein kaikkiin lapsiin. Sijoituskohteena yhdysvaltalainen yhtiö on tosin aavistuksen hankalampi, koska ETA-alueen ulkopuolisen osakkeiden ostamiseen lapselle tarvitaan Digi- ja väestötietoviraston lupa.

Nuorille voi antaa vaativampia sijoittamiseen liittyviä tehtäviä. Sellainen voi olla esimerkiksi parin kiinnostavan yrityksen poimiminen suomalaisten pörssiyhtiöiden joukosta. Kun suosikit ovat löytyneet, niiden vahvuuksia ja heikkouksia sijoituskohteina tutkitaan koko perheen voimin. Mikäli yhtiöt läpäisevät sekä nuorten että aikuisten seulan, niiden osakkeita voidaan ostaa lasten salkkuihin.

Omassa lapsuudenkodissani noudatettiin lyhempää kaavaa. Muistan aikoinani vastanneeni kysymykseen: metsää vai kumisaappaita? Valitsin jälkimmäisen, minkä ansiosta vanhempani ostivat salkkuun metsäyhtiöiden osakkeiden sijasta Nokian osakkeita.

Lapsille voi lahjoittaa ilman veroseuraamuksia piirun verran alle 5 000 euroa kerran kolmessa vuodessa.

Väännä rautalangasta sijoittajan supervoima

Sijoittajan supervoima eli korkoa korolle -ilmiö kannattaa selittää jälkikasvulle rautalangasta vääntäen. Kyse on siitä, että korkoa kertyy sekä alun perin sijoitetuille varoille että niille kertyneille koroille. Toisin sanoen aika tekee tehokkaasti työtä sijoittajan puolesta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mitä nuorempana säästämisen aloittaa, sitä vähemmän nykyisestä kulutuksesta joutuu tinkimään tulevaisuutta turvatakseen.

Jos 15-vuotiaana ryhtyy sijoittamaan 50 euroa kuukaudessa rahastoon, joka yltää kulujen jälkeen viiden prosentin vuotuiseen tuottoon, 35-vuotiaana säästöä on kertynyt noin 20400 euroa. Jos aloittaa säästämisen kymmenen vuotta myöhemmin, säästöön pitää panna 132 euroa kuukaudessa, jotta varallisuutta kertyisi suunnilleen saman verran.

Pienemmille lapsille tuoton kertymistä kannattaa havainnollistaa konkreettisemmin ja yksinkertaisemmin. Apuna voi käyttää esimerkiksi lapsen suosikkikarkkeja. Alkupääomana on yksi karkki tai yksi tarra, joka pannaan purkkiin, joka jätetään lapsen ulottuville. Mikäli lapsi ei syö karkkia tai vohki tarraa, seuraavana päivänä sijoitus tuottaa yhden karkin. Näin jatketaan kunnes sovittu säästöaika tulee täyteen tai kunnes lapsen hermo pettää.

Nyt on hyvä hetki jutella nuorille raha-asioista | Vauraat ja rohkeat, osa 3

Tuomaksen studiovieraana kolmannen polven elokuvateatteriyrittäjä Kimmo Lohman ja aiheena lasten sekä nuorten talouskasvatus. Millaisen talouskasvatuksen Kimmo on itse saanut ja miten hän on siirtänyt opit eteenpäin?

Thumbnail Image

Tietoa Vauraat ja rohkeat -sarjasta

Vaikka vanhemmilla ikäluokilla on yleisesti nuoria enemmän rahaa, niin sijoittamisen aloittamista, korkoa korolle -viestiä ja taloustaitojen opettelua on toitotettu erityisesti nuorille. Mutta missä ovat vanhemmille suunnatut koulutukset ja sisällöt? Tässä seitsemänosaisessa sarjassa paneudumme sijoittamiseen yli viisikymppisten näkövinkkelistä. Sarjan artikkelit ja videot käsittelevät eläkesalkun rakentamista, perinnön sijoittamista, varallisuuden siirtämistä ja lahjoittamista, yrittäjän sijoituksia sekä lapselle säästämistä ja talouskasvatusta.

Sarja on tehty yhteistyössä Suomen Osakesäästäjien kanssa. Artikkelit on kirjoittanut yksityissijoittaja ja talousjournalisti Helena Ranta-aho.


Tutustu Vauraat ja rohkeat -sarjan sisältöihin
Helena-profiilikuva.png