Yrityksemme olemme me

Samalla kun maailmantalous keskuspankkien väliaikaiseksi tarkoitettujen määrällisten elvytysten ja tuhansien miljardien koronatukipakettien johdosta kärsii tuottavuuden laskusta, pääministeri Sanna Marin haluaa parantaa suomalaisten työelämää lyhentämällä työpäivää. Tämä ei sinänsä ole Marinin oma aloite, vaan demareiden vakiomantra. Mutta kuusi työtuntia kahdeksan tunnin palkalla romahduttaisi suomalaisen tuottavuuden kokonaan. Aivan samalla tavalla kuten kävi Ranskassa.

Tuottavuus

Kun tuottavuus laskee, vaatii enemmän saada aikaiseksi saman kuin ennen. Vastaavasti kun tuottavuus kasvaa, vähemmällä saadaan aikaiseksi enemmän.

Esimerkiksi kun uusi paperikone tuottaa parempaa paperia vähemmällä sellulla, nopeammin. Kun kehittyneempi ja laadukkaampi tuote voidaan rakentaa nopeammin, vähemmästä ja halvemmalla. Kun tuhannen kilometrin matka taittuu turvallisemmin ja mukavammin, vähemmillä päästöillä ja energiankulutuksella. Kun kymmenen sihteerin sijasta yksi pystyy hallinnoimaan samojen johtajien aikataulut ja toilaillut. Kun kauppaa pystyy kaupungintorin sijasta pyörittämään suoraan robotisoidulta keskusvarastolta. Tai kun tietoa voi kirjaston sijasta hakea googlettamalla.

Tuottavuuden kasvaessa vähemmällä vaivalla ja pienemillä resursseilla saadaan nopeammin aikaiseksi parempi lopputulos. Historiasta tuottavuutta parantavia yksittäisiä asioita ovat esimerkiksi pyörä, akvedukti, kirjapaino, rokote, anestesia, hehkulamppu, auto, puhelin, radio, lentokone, televisio, tietokone, internet.

Lisäksi kokoonpanolinjat, robotiikka, digitalisaatio ja tekoäly ovat osaltaan nostaneet tekemisen tuottavuutta, sekä maailman taloutta, nykypäivään. Tämä on se asia, johon keskittymällä suomalainen tuottavuus kasvaisi ja meillä olisi varaa pitää paremmin huolta heikoimmista. Tai parantaa työelämän laatua entisestään. Poliittisessa keskustelussa ihmetyttääkin usein ehdotettavien toimenpiteiden ja tavoitteiden ristiriitaisuus.

Talouskasvun ydin

Tuottavuuden kasvu on talouskasvun ydin. Japanilainen talouskasvu pysähtyi kahdeksikymmeneksi vuodeksi, kun japanilaiset yritykset 90-luvun alusta ryhtyivät säästämään investoimisen sijasta. Kun yritykset eivät investoineet tutkimukseen ja kehitykseen, uusiin tuotantomenetelmiin ja uuteen teknologiaan, tuottavuus pysähtyi 90-luvulle ja muu maailma porhalsi entisen “Japanin ihmeen” ohi.

Länsimaissa taustalla olevat syyt ovat toiset, mutta lopputulos sama. Talouden hidastuminen on johtanut ylikapasiteettiin yritysten tuotannossa. Tuotantolinjat käyvät siis puoliteholla. Tästä syystä investoinnit uusiin, tehokkaampiin tuotantokeinoihin ovat pysähtyneet. Kuten myös tuottavuuden kasvu.

EU:n Green Deal:illä pyritään käynnistämään investoinnit kestävään kehitykseen. Tuottavuuden kasvu pienentää hävikkiä ja tuhlausta ja siten myös ympäristörasitusta. Tuottavuuden kasvu on siten paitsi talouskasvun ytimessä, myös kestävän kehityksen ytimessä.

Kuuden tunnin työpäivä

Parempi työelämä on luonnollisestikin hyvä juttu. Mutta onko työelämä sosiaaliturvineen, vanhempainvapaineen ja maksettuine lomineen Suomessa niin huono, että juuri tämä on se polttava vääryys johon pitäisi puuttua?

Kestävällä tavalla parempaa työelämää saavutetaan rakenteellisilla muutoksilla ja tuottavuuteen rajusti investoimalla. Ei tuottavuutta huonontamalla. Jos työpäivä lyhennetään kuuteen tuntiin leikkaamatta palkkoja, tarkoittaa se, että suomalaisten työtunnista joutuu maksamaan 33 prosenttia enemmän. Eli enemmän kustannuksia saman tuottamiseen. Tästä seuraisi, että tuotantoa siirrettäisiin muualle.

Työelämä tuskin paranee siitä, ettei sitä ole. Ja ennen kuin mielessä käy maastalähtöverot tai muut sanktiot niin todettakoon, etteivät kokemukset keskusjohteisesta Neuvostoliitosta tai Kiinasta ole tavoiteltavia tavoitteita. Ainakaan pohjoismaalaisessa hyvinvointivaltiossa eläville äänestäjille. Vähemmästäkin vaalit hävitään.

Kansainvälinen kilpailu

Emme elä tyhjiössä. Olemme osa maailmantaloutta. Siinä hitaasti mutta varmasti erinäisten tuotteiden ja palveluiden tuotanto hakeutuu sinne, missä niitä pystyy kannattavimmin tuottamaan. Tältä osin hyvinvointivaltiolla on haastava paikka, kun sen pitäisi kilpailla surkeita työoloja ja -palkkaa tarjoavaa kilpailijamaita vastaan.

Hyvinvointivaltio kilpaileekin muilla avuilla kuin halvoilla käsipareilla. Keskitytään esimerkiksi sellaiseen tuotantoon, joka vaatii korkeaa koulutustasoa. Hyödynnetään automatisointia, digitalisointia ja prosessien hiomista yhä tuottavimmaksi, oli kyseessä sitten autonvalmistusta Uudessakaupungissa, hampurilaisten vääntöä Turussa tai paperintuotantoa Kaipolassa.

Epäisänmaalliset yritysjohtajat?

Joskus mitkään yrityksen vallassa olevat keinot eivät riitä perustelemaan tekemistä jossain tietyssä maassa. Jos muualla pystytään tuottamaan jotain huomattavasti halvemmalla niin tekeminen siirtyy sinne. Yritysjohdolla ei ole valtuuksia tuhlata osakkeenomistajien rahoja hyväntekeväisyyteen. Jos se niin tekee, saa kenkää, tai sitten osakepääoma siirtyy muualle.

Silloin yrityksellä on edessään joko konkurssi tai hyvässä lykyssä ostetuksi tuleminen. Näin siksi, että joku ostajakandidaatti huomaa, että kunhan tuon tietyn yrityksen “hyväntekeväisyys” lopetetaan, siitä tulee huomattavasti arvokkaampi. Näin ostaja maksaa pienen hinnan huonosti hoidetusta yrityksestä, lopettaa hölmöilyt ja nostaa sen arvon joko omassa organisaatiossa “nextille levelille” tai myy kalliilla eteenpäin.

Paha pääoma?

Pääomaa eli fyrkkaa ei riitä kaikkeen. Ne, joilla sitä on, voivat vapaasti valita mihin projekteihin, yrityksiin tai hyväntekeväisyyteen rahansa laittavat. Pääomalla ei myöskään ole rajoja. Muun kuin hyväntekeväisyyden osalta ne, joilla on (miljardööri tai kuukausisäästäjä) sijoitettavaa, sijoittavat sellaisiin kohteisiin joista saa parhaan tuoton. Mikäli yritys ei jatkuvasti tee parhaansa, rahat lähtevät muualle.

Tämä on yhtä totta lainarahan kuin osakepääoman osalta. Pörssiyhtiönkin kohdalla seurauksena on ensin pörssikurssin lasku, lainarahan tyrehtyminen ja pörssikurssin jatkunut lasku, ylivelkaantuneisuus, epäonnistunut uusanti ja konkurssi. Tai, kuten yllä jo todettiin, ostetuksi tuleminen.

Suomi

Suomen kohtalo käy käsi kädessä taloudellisen riippumattomuusasteen kanssa. Jos joudumme ottamaan lainaa juoksevien kulujen kattamiseen, olemme hukassa. Taloudellinen riippumattomuutemme on yksityisten yritysten menestymisen varassa. Näiltä saaduilla verotuloilla pyöritämme julkista sektoria ja hyvinvointivaltiota.

Paras tapa turvata keskeltä vasemmalle olevia poliittisia tavoitteita on pitää yritysten toimintaedellytykset niin hyvinä kuin suinkin mahdollista. Olemme kansainvälisessä vertailussa OECD:n mukaan nyt 20. sijalla.

Mitä jos vastakkainasettelun sijaan pyrkisimme nostamaan tuota lukemaa?

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
1 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Oikeistolainen
Oikeistolainen
31.08.2020 18:39

Itseäni huolestuttaa suuresti vasemmistopuoluiden suosio. Miten voi olla, että SDP roikkuu kannatuksen suhteen kärkipaikalla, vaikka Sanna Marin päästelee tälläisiä aivopieruja.