Yhtiökokousruljanssi päättymässä

Lähes kaikki pörssiyhtiömme yhtiökokoukset järjestetään maalis-huhtikuun aikana. Muutama kiinnostava kokous on vielä edessä, mm. Sampo ja Nokia, mutta kevään kokemuksista voi jo laatia yhteenvetoa. Tomin kanssa olemme käyneet noin 40 yhtiökokouksessa, joskin käynnit ovat välillä olleet aikataulusyistä lähinnä ranskalaisia visiittejä. Silmämääräisesti näyttäisi siltä, ettei osallistujien määrä enää kasva, pikemminkin päinvastoin. Yleisvaikutelma on edelleen, ettei pörssiyhtiöissämme osata vieläkään täysin hyödyntää sitä mahdollisuutta, mitä lukuisten yhtiöstä kiinnostuneiden henkilöiden kokoontuminen tarjoaa. Ehkä opintomatka Berkshire Hathawayn päiväkausia kestävään yhtiökokoustapahtumaan olisi paikallaan. Sieltä voisi saada Warren Buffettilta käyttökelpoisia ideoita, vaikka yhtiökokousten kestoa ei olisikaan tarpeen venyttää.

Joissakin pienemmissä yhtiöissä kokousosallistujia on vain muutama kymmentä, mikä mahdollistaa aitoa kanssakäymistä yhtiön johdon kanssa. Tämänhän pitäisi olla jokaisen sijoittajan tärkeimpiä syitä tulla yhtiökokoukseen. Kokousosallistujien keski-ikä on melko korkea, mikä on ymmärrettävää kokousaikoja ajatellen. Lisäksi monet ovat varttuneeseen ikään päästyään ehtineet rakentaa itselleen monipuolisia osakesalkkuja.

Yhtiökokousten puheenjohtajana toimii yleensä asianajaja. Manne Airaksisesta näyttää tulleen takavuosien Pekka Merilammen ja Tomas Lindholmin manttelinperijä, sillä hän on urakoinut lukuisissa kokouksissa. Muista puheenjohtajista mainittakoon esimerkiksi Johan Aalto, Jukka Laitasalo, Mika Ilveskero ja Pekka Jaatinen. Puheenjohtajilla on valmiiksi kirjoitetut ”nuotit”, joihin kaipaisi enemmän yksilöllisyyttä. On hieman luonnotonta, kun kaikki lukevat sanantarkasti samat asiat papereistaan kokousten järjestäytymisestä, hallintarekistereissä olevien osakkeenomistajien äänestyskäyttäytymisestä jne. On piristävää, mikäli puheenjohtajalla on kykyä esittää asiaan sopivia nasevia tai humoristisia kommentteja.

Selvää edistystä on viime vuosina tapahtunut hallitusten puheenjohtajien avauspuheenvuoroissa. Useimmiten kerrotaan hallituksen kokousaktiivisuudesta sekä johdon palkitsemisesta. Keskon Esa Kiiskinen arvosteli myös kitkerästi maan hallituksen veroratkaisuja, eikä syyttä, sillä erityisesti kauppa-ala on joutunut pahaan välikäteen taloudellista lamaa syventävän veropolitiikan vuoksi.

Pitkistä ja mielenkiintoisista hallituksen puheenvuoroista mieleen jäivät ennen kaikkea Jorma Elorannan pitkä esitys Neste Oilin kokouksessa sekä Henrik Ehrnroothin analyyttinen ja hyvällä huumorilla höystetty jäähyväispuhe YIT:n kokouksessa. Eloranta on muuten tuonut Suomisen ja Neste Oilin kokouksiin Yhdysvaltojen kokouskulttuurista peräisin olevaa hyvää tapaa istuttaa hallitusta lavalle kasvot käännettynä kokousyleisöön päin. Muutamassa kokouksessa kuten mm. Tulikiven kokouksessa puheenjohtaja uskaltautui kertomaan hieman lähemmin toimitusjohtajan eron syistä. Tulikiven kokous oli nyt ensimmäisen kerran Helsingissä eikä Pohjois-Karjalassa. Lemminkäisessä jouduttiin erikoiseen tilanteeseen, kun puheenjohtaja joutui esittämään hieman ennen yhtiökokousta erotetun toimitusjohtajan katsauksen.

Taloudelliseen tilanteeseen sopi hyvin, että lähes jokaisessa yhtiössä hallituksen palkkiot pidettiin ennallaan. Alaspäin palkkiot eivät jousta, vaikka yhtiötä olisi johdettu huonosti. Hallitusvalintojen yhteydessä koettiin mielenkiintoinen keskustelu Outotecin yhtiökokouksessa. Yhtiön nimitystoimikunta ehdotti mm. eläkevakuutusyhtiön johtajan uudelleenvalintaa. Osakkeenomistaja Martti Valtasaari ilmoitti, ettei hän kannata tätä valintaa, koska eläkeyhtiöiden edustajien ei tulisi istua pörssiyhtiöiden hallituksissa. Joku ehdotti, että käsien nostamisella katsottaisiin kuinka moni on samaa mieltä, mihin puheenjohtaja suostui. Ehkä puheenjohtajankin yllätykseksi lähes kaikkien kokoukseen osallistuvien kädet nousivat.

Riippumatta siitä kuinka pätevä eläkejohtaja on, Valtasaaren argumentointiin on helppo yhtyä. Eläkeyhtiöt eivät ole aitoja omistajia, vaan pikemminkin varainhoitajia: niiden tulisi pitää huolta siitä, että meillä on varaa maksaa eläkkeitä nykyisille ja tuleville eläkeläisille. Mitä paremmin ne onnistuvat kartuttamaan veroluontoisina perittäviä eläkevakuutusmaksuja, sitä parempi sekä eläkeläisten että koko yhteiskunnan kannalta. Eläkeyhtiön johdolla ei siten saisi olla minkäänlaisia sijoitustoimintaa kahlitsevia sidonnaisuuksia. Hallituksen jäsenyys voi aiheuttaa sisäpiiriongelmia, eturistiriitoja ja vääränlaista solidaarisuutta ”omaa” yhtiötä kohtaan.

Monet toimitusjohtajan katsaukset olivat varsin korkealuokkaisia. Niistä, joita olemme kuulleet, olisimme valmiit nostamaan Pekka Lundmarkin Konecranesin kokouksessa pitämän katsauksen ykköseksi. Tosin kovia kilpailijoita riitti. UPM:n Jussi Pesosen pitkä ja seikkaperäinen esitys ei juurikaan häviä Lundmarkin katsaukselle. Aki Ojasen esitys Aspon kokouksessa oli paitsi informatiivinen myös esitystavaltaan useimpia muita rennompi. Ruotsalaiset Björn Rosengren (Wärtsilä) ja Jan Åström (Munksjö) puhuivat äidinkielellään, mikä ei tuntunut tuottavan ongelmia. Vain kourallinen Wärtsilän huomattavan suuresta kokousyleisöstä tarvitsi simultaanitulkkausta tarjoavia kuulokkeita. Åströmin varsin persoonallisen esitystavan ja johdon ilmeisen hyvän yhteishengen ansiosta Munksjön yhtiökokous oli tunnelmaltaan kevään miellyttävimpiä, vaikka yhtiön tulos on vielä epätyydyttävä suurten järjestelykulujen vuoksi.

Vaikka yleisvaikutelma toimitusjohtajan katsauksista on myönteinen, joukossa on valitettavasti päinvastaisiakin esimerkkejä. Välillä kuulee markkinointihenkisiä puheenvuoroja ilman konkretiaa. Näyttää siltä, että monet kriisiyhtiöt mielellään vaikenevat tilinpäätösluvuistaan. Silloin kuulijan käteen ei jää mitään yhtiökokouksesta, katsaus on pelkkää sanahelinää.

Monessa kriisiyhtiössä tunnelma oli melko sähköinen, mikä heijastui kysymystulvana. Fortum ei ole kriisissä, mutta ymmärrettävästi Venäjän suurinvestointi puhuttaa. Outokummussa palattiin vielä ThyssenKrupin erikoiseen osakekauppaan, jossa Outokummun osakkeita myytiin ennen osakeantia viidellä sentillä eli 87 prosentin alennuksella harvoille ja valituille. Näiden piti sitoutua osallistumiseen kevään osakeantiin, mikä ei ollut järin suuri uhraus, sillä alennus rahoitti osakemerkinnän kokonaan. Yhtiön listalleottoesite paljastaa muutkin osakeostajat kuin aiemmin tiedetyt Solidium ja Ahlström Capital. Eräiden ulkomaisten ostajien lisäksi listalla on mm. Varma, Etera, Suomi, KEVA sekä muutama OP- ja Sp-rahasto.

Kevään jännitysnäytelmä esitettiin Oriolan yhtiökokouksessa. Varma, Ilmarinen ja Mariatorp (Niklas Herlin) olivat ehdottaneet osakesarjojen yhdistämistä. Perustelut olivat järkeenkäypiä ja äänivallan jyvitys eri osakesarjojen kesken on lähinnä jäänne menneisyydestä. Kolmen esittäjän yhteinen äänimäärä tuntui riittävältä esityksen läpimenoon, mutta toisin kävi. Lähes samat vanhat A-osakkeita omistavat suvut, jotka kaatoivat esityksen Orionin osakkeiden yhdistämisestä vuonna 2003, olivat nytkin asialla. Tosin he saivat tuntuvaa vetoapua Oriolan yhtiöjärjestyksessä olevasta äänileikkurista, joka vei runsaasti ääniä nimenomaan yhdistämisesityksen aloitteentekijöiltä.

Kevään erikoisin ehdotus kuultiin heti kokouskauden alettua Koneen yhtiökokouksessa. Siellä eräs henkilö ehdotti itseään yhtiön hallitukseen ja perusteli ehdotustaan monipuolisella kokemuksellaan. Kevään lyhytaikaisin kokous taisi olla Wulff-Yhtiöt. Kokousasiat saatiin päätökseen 34 minuutissa. Aikoinaan Pekka Herlinin johtamassa Koneessa päästiin jopa 15 minuuttiin.

Yhtiökokouksen kahvitarjoilun laatu vaihtelee paljon. Monesti säästää aikaa ja hermojaan jättämällä kahvijonon väliin. Kokousväen ja johdon kanssa on mieluisampaa seurustella, kun pöydän antimetkin ovat kohdallaan. Esimerkkiä näyttävät esimerkiksi Kesko, Konecranes ja Neste Oil.

Kim Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit