Yhä kovempi verokilpailu

Ruotsin yritysverotustyöryhmän asiantuntijat ehdottavat, että Ruotsin yhteisövero lasketaan 16,5 prosenttiin. Alennuksen jälkeen Ruotsin yhteisövero olisi Pohjoismaiden alin. Ehdotus on laadittu siten, että valtion tulot pysyisivät ennallaan alenevasta veroprosentista huolimatta. Viro ilmoitti jo aikaisemmin alentavansa ensi vuodesta lähtien veroprosenttinsa 20 prosenttiin. Tämä lisää painetta Suomen hallitukselle, joka alensi yhteisöveron 20 prosenttiin kuluvan vuoden alusta.

Voi tuntua hämmentävältä, että verotulot pysyvät ennallaan vaikka yhteisöveroprosenttia lasketaan. Optimaalinen veroprosentti ei ole nolla eikä sata, vaan on jossain näiden ääripäiden välissä. Erittäin matala veroprosentti ei tuo tuloja, kun taas korkea veroprosentti tukehduttaa talouden ja lisää verosuunnittelun houkuttelevuutta. Yleisesti ottaen matala veroprosentti ja laaja veropohja antavat parhaan tuloksen.

Suomen yhteisövero oli vielä 30 vuotta sitten kolme kertaa tämänpäiväistä veroprosenttia korkeampi, mutta verotulot olivat vain murto-osa nykyisen yhteisöveron vuosikertymästä. Yhteisöveron tuotto oli vuonna 1985 ainoastaan 1,4 prosenttia BKT:sta. Vastaava luku viime vuodelta oli 2,5 prosenttia.

Yhtiöillä oli vielä 1980-luvulla aika pitkälti mahdollisuus itse päättää, kuinka paljon ne halusivat maksaa veroja anteliaiden varaus- ja poistosääntöjen vuoksi. Tämä saattoi johtaa erikoisiin järjestelyihin. Kim muistelee, että esimerkiksi Amer ja jotkut muut merenkulkualan ulkopuolella toimivat yhtiöt ostivat tankkerialuksia ainoastaan verosuunnittelun vuoksi.

Työryhmän mietintö käsittää peräti 882 sivua ja olemme ainoastaan nopeasti silmäilleet sitä. Meidän ymmärryksemme mukaan yhteisöveroprosentti pidetään muodollisesti 22 prosentissa, mutta tuloksesta ennen veroja saisi tehdä 25 prosentin rahoitusvähennyksen. Tällöin 75 prosenttia tuloksesta verotettaisiin 22 prosentin mukaan, jolloin veroprosentti käytännössä putoaa 16,5 prosenttiin. Rahoituskulut saisi tulevaisuudessa vähentää ainoastaan rahoitustuloista, mikä on kielteistä velkaantuneiden yhtiöiden kannalta.

Suomen hallitus on pantu selkä seinää vasten ja sen on mietittävä miten vastata Ruotsin yhteisöveron laskuun. Ruotsi saattaa tämän jälkeen näyttää Suomea houkuttelevampana investointikohteena, ellei hallitus tee mitään. Ruotsissa suurimmat häviäjät ovat lähinnä kiinteistöala ja suuret hoiva-alan yhtiöt.

Maailmanlaajuisesti Suomella on huomattavasti enemmän kilpailijoita. Esimerkiksi suuret ylikansalliset amerikkalaiset yhtiöt ovat harjoittaneet erittäin aggressiivista verosuunnittelua. Pienillä kotimaisilla yhtiöillä on tuskin resursseja tai halua harjoittaa yhtä aggressiivista verosuunnittelua, joten valtion ei tarvitse pelätä tältä osin verotulojen puolesta. Tämä ei kuitenkaan ole ongelman ydin.

Ylikansallisilla yhtiöillä saattaa olla toimintaa Suomessa, mutta eivät juurikaan maksa täällä veroja. Täten yhtiöt voivat periaatteessa hyväksyä alemman hinnan tuotteistaan saadakseen saman tuoton verojen jälkeen kuin kotimaiset yhtiöt. Todennäköisesti suuret kotimaiset yhtiöt ovat myös verotehokkaampia kuin pienet yhtiöt, jonka takia voisi sanoa, että yhteisövero hyödyttää enemmän suuria yhtiöitä kuin pieniä yhtiöitä, vaikka yhteisövero onkin tasavero.

Ihanne olisi, että yhteisövero hyödyttäisi yhtiöitä joilla on toimintaa Suomessa ulkomailla toimivien tappioksi, mikä tarkoittaisi periaatteessa, että yhteisöverosta olisi luovuttava. Tämä aiheuttaisi valtiolle viiden miljardin euron aukon tuloihin. Yhteisöverosta luopumisella ei myöskään olisi mitään nopeita vaikutuksia talouteen, joten valtion olisi löydettävä vaihtoehtoisia tulonlähteitä tai menoleikkauksia.

Olisi luonnollista, että tulot löytyisivät yritystoiminnan parista. Valtio voisi verottaa vaihtoehtoisesti asiakkaita, omistajia tai työntekijöitä. Ollaan pitkälti yhtä mieltä siitä, ettei työntekoa voi verottaa nykyistä ankarammin. Työnteon verotuksella on myös erittäin haitallisia vaikutuksia kulutukseen ja siten myös talouteen.

Omistajien verottaminen saattaa olla hankalaa, koska suuri osa heistä on joko vapautettu veroista tai ulkomaalaisina on Suomen verotuksen ulottumattomissa. Pääomaa verotetaan jo nyt erittäin ankarasti ja veronkorotukset saisivat pääoman karkaamaan yhä suuremmassa määrin ulkomaille, joten pääomaveroja ei juurikaan voi korottaa. Päättäjien on syytä myös muistaa, että nimenomaan pääoma luo uudet työpaikat.

Jäljelle jää asiakkaat, mikä tarkoittaisi korkeampaa arvonlisäveroa. Jos arvonlisäverojen korotukset vastaisivat yhteisöveron alennusta ja asiakkaan hinta pysyisi ennallaan, tarkoittaisi se, että yhtiön liikevaihto laskisi, mutta tulos pysyisi ennallaan. Arvonlisäveron kiertäminen on yhteisöveron kiertämistä vaikeampaa ja monessa tapauksessa se muuttuu rikolliseksi toiminnaksi. Erittäin verotehokkaatkin yhtiöt osallistuisivat suuremmassa määrin yhteiskunnan rahoittamiseen korkeamman arvonlisäveron myötä.

Arvonlisäveron korottamisella ei ole samoja kielteisia vaikutuksia taloudelle kuin tuloverojen korottamisella. Arvonlisävero on jo melko korkea, joten viiden miljardin kerääminen uusina arvonlisäveroina on täyttä utopiaa. Toinen vero, jota voisi korottaa ja jonka veropohjaa voisi laajentaa, on kiinteistövero. Samalla voitaisiin leikata erinäisiä tukia yhtiöille.

Helsingin Sanomat laski viime vuonna, että yritysten verotuet vuodelta 2012 oli 3,7 miljardia euroa ja muut tuet noin miljardi. Tutkivan journalismin mukaan suuri osa tuista menee vain harvoille suuryhtiöille. Valtio kilpailee tuillaan tietyssä määrin enkelisijoittajien kanssa samoista markkinoista sillä erolla, että valtio hyväksyy alemman tuoton.

Poliitikot voisivat vilkuilla Viron yhteisöveroa, joka on mielenkiintoinen, koska vero kannetaan vasta kun rahat nostetaan yhtiöstä. Viron malli voisi toimia vaihtoehtona, jolleivät poliitikot uskalla luopua yhteisöverosta. Malli tukee kasvua, mutta pahimmassa tapauksessa se saattaa johtaa järjettömiin investointeihin kuten Amerin tankkerialuksen ostoon siinä vaiheessa kun yhtiön oma toiminta ei enää tarvitse lisää pääomaa.

Poliitikkojen on nopeassa tahdissa alettava miettiä, miten Suomen yhteisövero saadaan kilpailukykyiseksi Ruotsin verotuksen kanssa. Odottaa ja katsoa saattaa osoittautua kalliiksi päätökseksi, koska yhtiöiden investoinnit ovat pitkäaikaisia ja uusinvestoinnit saattavat tulla ajankohtaiseksi vasta vuosien jälkeen.

Tom Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
2 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
16.06.2014 16:27

Vaihtoehtoisesti yritysten kannattaisi lopettaa jatkuva verotuksesta vouhkaaminen ja keskittyä oman liiketoimintansa kehittämiseen. Yhdysvalloissa yhtiövero on 35 % ja monet yritykset, etenkin kotimarkkinoilla toimivat maksavat sen kiltisti eivätkä kitise joka käänteessä.

Mitä suomalaisen verosuunnittelun värikkääseen historiaan tulee niin Kim on aivan oikeassa Amerin suhteen. Menneinä vuosina myös suuret listaamattomat perheyhtiöt omistivat veroteknisistä syistä öljytankkereita.

Nimetön
Nimetön
17.06.2014 19:17

Suomen kannattaisi alkaa myymään jotain, mille on asiakkaita, eikä hakea lisää rahaa verotuksen keinoin 🙂 Itselläni tulee mieleen aktiivinen internet, jonka tarkoitus on estää virukset ja haittaohjelmat jo verkon tasolla, sen sijaan että asia jätetään vain päätelaitteen hoidettavaksi. Se voisi toimia reitittimen ja koneen yhteispelillä, jossa kone suljetaan netin ulkopuolelle välittömästi, jos sen huomataan levittävän haittaohjelmaa. Kone voitaisiin päästään nettiin takaisin vuorokauden karanteenin jälkeen. Siinä ehdotukseni uudelle Nokialle, joka näitä verkkoja rakentaa. Voisivat sulautua aluksi F-Securen kanssa, joka rakentaa tämän sortin ohjelmistoja 🙂