Warren Buffett illuusio

Sijoittamisesta ja varsinkin arvosijoittamisesta puhuttaessa Warren Buffettin nimi nousee esiin väkisinkin – eikä syyttä. Onhan hän rahamäärällä mitattuna kaikkien aikojen menestyksekkäin sijoittaja. Myös Buffettin poikkeuksellisen menestyksekkään uran pituus hakee vertaistaan. Kenestäkään muusta sijoittajasta ei ole kirjoitettu yhtä paljon tai siteerattu yhtä usein kuin Warren Buffettia. Maailma on täynnä kirjoituksia, kirjoja ja muuta materiaalia suurin piirtein otsikolla: ”Sijoita kuin Warren Buffett.” Näissä useimmiten suurimpana ongelmana on, että Buffettin monipuolista sijoittajan ja liikemiehen uraa yksinkertaistetaan kohtuuttomasti. Ja lopputuloksena on yleensä joitakin ohjeita ja esimerkkejä, lähinnä metodilla kuinka ostetaan kohtuuhintaan erinomaisia yhtiöitä.

 

Buffett sijoittajana

Juuriltaan sijoittajana Warren Buffett on arvosijoittamisen ”Isän” Benjamin Grahamin oppilas. Graham opetti Buffettin etsimään voimakkaasti aliarvostettuja osakkeita. 1950-luvun puolivälissä Grahamille työskennellessään ja – Grahamin lopetettua oman sijoitusfirmansa 1956 – sen jälkeen oman kumppanuusyhtiönsä perustaessaan hän oli melko puhdas tasearvoltaan aliarvostettujen osakkeiden ja erityistilanteiden metsästäjä.

Itse Buffett jakoi sijoituskategoriansa tuolloin seuraavasti:

* Yleiset (Generals)

Määrällisillä mittareilla yleisesti aliarvostetut osakkeet. Vaikka kvantitatiiviset arviointikriteerit olivat ensisijaisia, myös yrityksen laadulle annettiin arvoa. Nämä muodostivat Buffettin sijoitusyhtiön sijoituksista suurimman osuuden.

* Erityistilanteet (Workouts)

Nämä ovat ajallisesti rajattuja erityistilanteita, joissa tulos riippuu enemmän yrityskohtaisesta erityistilanteesta kuin yleisistä markkinaliikkeistä. Markkinoiden heilahdukset eivät yleensä vaikuta näihin sijoituksiin.

* Hallinnat (Controls)

Harvinaiset tilanteet, joissa yrityksestä hankitaan – mahdollisesti pienemmissä osissa – niin suuri omistusosuus, että on mahdollista vaikuttaa omistajana kyseisen yrityksen liiketoimintaan.

 

1962 Buffett aloitti ostamaan sijoitusyhtiöönsä voimakkaasti aliarvostetun tekstiilifirman Berkshire Hathawayn osakkeita. Myöhemmin Buffett hankki määräävän osuuden Berkshirestä ja lopulta lakkautti kumppanuusyhtiönsä. Näin Berkshire Hathawaysta tuli Buffettin sijoituksia ja omistuksia hallinnoiva holding yhtiö.

Jo kumppanuusyhtiönsä aikana Buffettin sijoitusvarallisuus kasvoi voimakkaasti ja lopulta niin suureksi, että se vaikutti väistämättä siihen, millä tavalla hänen täytyi etsiä sijoituskohteitaan. Buffett siirtyi yhä enenevässä määrin voimakkaasti aliarvostettujen pienten yhtiöiden osuuksiin sijoittavasta klassisesta arvosijoittajasta yhtiöitä kontrolloivaksi omistajaksi. Berkshire Hathawayn aikana Buffett alkoi ostaa myös suurempia kokonaisia firmoja hallintaansa sekä isoja osuuksia tunnetuista yhtiöistä. Tällöin hänen käyttämänsä arvostusmenetelmätkin muuttuivat.

Rajusti kasvavaan Berkshirenn Buffett osti kokonaisia yhtiöitä tai niiden osuuksia samojen periaatteiden mukaisesti. Kaikki hankinnat tehtiin kuin oltaisiin ostamassa yksityistä liiketoimintaa. Buffett ja Berkshiren varapuheenjohtaja Charlie Munger arvioivat liiketoiminnan taloudelliset näkymät, millaiset ihmiset johtivat yritystä ja mikä sen hinta oli. Heillä ei ollut hankkimalleen firmalle mitään tavoite- tai myyntihintaa. Buffett ja Munger olivat valmiit omistamaan osaketta tai yritystä vaikka ikuisesti, niin kauan kuin liiketoiminta kasvattaisi yrityksen todellista sisäistä arvoa heitä tyydyttävällä vauhdilla. Jokaisessa tapauksessa tavoitteena oli ostaa yrityksiä, joilla oli pitkällä aikavälillä suotuisat kehittymismahdollisuudet. Pyrkimys oli hankkia erinomaisia yrityksiä järkevällä hinnalla, ei niinkään enää keskinkertaisia yrityksiä ale hintaan. Buffett oli Mungerin myötävaikutuksella Berkshiren kasvaessa siirtynyt perus Grahamilaisesta tasearvoltaan aliarvostettujen osakkeiden poimimisesta enemmän Philip Fisheriläiseen laatuyritysten hankkimiseen ja omistamiseen.

 

Mistä syntyy Buffett illuusio?

Eli kaikki hyvin tähän asti ja ei muuta kuin Buffettia peesaamalla huippuyrityksiä metsästämään ja korkoa korolle menetelmällä oma salkku tuhansista euroista miljardikerhoon. Valitettavasti kaikki ei ole aina välttämättä näin yksinkertaista ja suoraviivaista. Buffett ei olisi itsekään päässyt saavuttamiinsa tuottoihin yksinomaan tällä menetelmällä. Sinänsä kaikkea muuta kuin huono strategia on ostaa osuuksia hyvistä firmoista kohtuuhintaan ja antaa pitkällä aikavälillä kasvavien tulosten ja osinkojen tehdä töitä sijoittajan hyväksi. Varmasti tällaisten osakkeiden tulisi olla suurimmalla osalla osakesijoittajista heidän salkkunsa perustana. Varsinkin kun piensijoittajan valinnan mahdollisuudet ovat paljon suuremmat kuin valtavilla summilla operoivan Berkshire Hathawayn. Kuitenkin tulee muistaa, että vaikka olisit ostanut Wells Fargoa finanssikriisin jälkeen tai Exxon Mobilia öljyn pohjahintojen aikaan, niin sinun on turha haaveilla parhaimmillaankaan yli 10-15 % vuosituotoista pitkällä aikavälillä. Tämä ei ole yksityissijoittajalle huono saavutus – päinvastoin – mutta Buffettin tuotoille näin ei pääse.

Tosiasia – vaikka ei sinänsä niin yllättävä – on että suurimmalla osalla sijoittajista ei ole mitään mahdollisuuksia päästä Buffettin tuottoihin. Uransa alkuvaiheessa, vuodesta 1956 vuoteen 1969, kumppanuusyhtiöllään Buffett otti rajun startin ja saavutti n. 30 % vuosituoton. Jo kolmen ensimmäisen vuotensa aikana Buffett oli kaksinkertaistanut partneriensa omaisuuden. Tämä oli mahdollista vain tekemällä suuria yksittäisiä sijoituksia pahasti aliarvostettuihin marginaalifirmoihin. 1961 Buffett sijoitti 35 % yhtiönsä varoista yritykseen nimeltä Sanborn Map Company. Ja 1964 hän osti 5 % salaattiöljyskandaalin ryvettämästä Emerican Expressistä. Myös yksittäiset arbitraasi ja erikoistilannesijoitukset tasasivat markkinakuoppia niin, ettei Buffettin sijoitusyhtiö tuottanut tappiota yhtenäkään vuotenaan!

Berkshire Hathawayn aikana Buffett on ollut aktivisti, joka on monella tavalla itse osallistunut sijoitustapahtumiinsa. Hänellä on ollut monessa sijoituksessaan selvä etu piensijoittajaan verrattuna. Suorat suhteet yritysten johtoon, tilaisuus neuvotella itselle räätälöityjä sopimuksia ja mahdollisuus hankkia edullista ulkopuolista rahoitusta sijoituskohteilleen ovat tuoneet Buffettille poikkeuksellisen etulyöntiaseman useissa tilanteissa.

Yksi tunnetuimpia Buffettin sijoituksia on vakuutusyhtiö GEICO. Vuonna 1976 firma oli lähes konkurssin partaalla. Suurin osa sijoittajista kavahti vaikeuksissa ollutta ja vaikeasti analysoitavaa vakuutusfirmaa. Buffett sen sijaan oli suoraan yhteydessä toimitusjohtajaan, suunnitteli hänen kanssaan tarvittavat uudelleenjärjestelyt ja hankki vielä GEICOlle Salomonin kautta sopivan rahoitusjärjestelyn.

Sama toistui Washington Post Companyn ja Capital Cities/ABC:n kohdalla. Washington Postista Buffett hankki ensin huippuedullisesti 10 % omistusosuuden, ystävystyi yritystä hallinneen Kathrine Grahamin kanssa, nousi itse hallitukseen ja piti huolta, että yritystä kehitettiin osakkeenomistajien etuja maksimoivalla tavalla. Tämä tuotti Buffettille ja muille osakkeenomistajille tavanomaista paremman lopputuloksen. Myös Capital Citiesin hankkiessa neljä kertaa suuremman ABC:n ja fuusioidessaan yhtiöt rahoitusjärjestelyt hoiti Buffettin hallinnoima Berkshire Hathaway saaden merkittävän osuuden fuusioyrityksestä. Suuromistaja Buffettin avulla yhtiön liiketoiminta oli poikkeuksellisen tuottoisaa omistajilleen.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä liiketoimista, joilla Buffett kasvatti Berkshire Hathawayn sijoitusomaisuutta tavoilla, johon vähän isommallakaan sijoittajalla ei olisi ollut mahdollisuuksia. Vaikka Buffett ehkä tunnetaan parhaimmin pitkäaikaisista sijoituksistaan Wells Fargoon, Coca-Colaan, The Procter & Gambleen ja viimeksi IBM:n tai Applen kaltaisiin uudemman teknologian yrityksiin, niin suurimmat tuotot ja ero moniin muihin sijoittajiin on syntynyt juuri edellisten kaltaisten sijoitus- ja yritysjärjestelyjen avulla.

Voisi ehkä sanoa, että Warren Buffettilla sijoittajana on ollut pysyvä kilpailuetu ja vallihauta moniin muihin kilpailijasijoittajiin verrattuna. Eli juuri niitä ominaisuuksia, joita hän itse on etsinyt Berkshire Hathawayn sijoituskohteilta!

 

Miten voimme oppia Buffettilta?

Buffettin sijoitusurasta ja hänen viisauksistaan voivat ottaa oppia kaikki sijoittajat yhtä lailla. Ei haittaa oletko sijoitusurasi alussa vai eläkkeellä, sijoitatko palkasta yli jääviä pieniä summia tai institutionaalisesti kymmeniä ja satoja miljoonia. Kaikki sijoittajat voivat saada paljon tietämystä ja ajateltavaa tutustumalla syvemmin Buffettin sijoitusfilosofiaan.

Paras tapa lähestyä Buffettia – ellei ole varaa osallistua kerran vuodessa järjestettävään Buffettin kanssa lounaalle huutokauppaan – on tutustua hänen omiin kirjoituksiinsa. Buffett Partnershipin kirjeet vuosilta 1957-1970 löytyvät esim:

http://csinvesting.org/wp-content/uploads/2012/05/complete_buffett_partnership_letters-1957-70_in-sections.pdf

Berkshire Hathaway ajan kirjeet osakkeenomistajille löytyvät suoraan Berkshiren kotisivuilta: http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html

 

Buffettista on myös kirjoitettu valtava määrä erilaisia ja eritasoisia kirjoja.

Niistä voisi mainita seuraavat:

Alice Schoeder: The Snowball (2008)

Roger Lowenstein: Buffett: The Making of an American Capitalist (1995)

Robert Hagstrom: The Warren Buffett Way (2005)

Mary Buffet, David Clark: The New Buffettology (2002)

Carol Loomis: Tap Dancing to Work (2013)

Yefei Lu: Inside the Investments of Warren Buffett (2016)

Suomen kielisinä löytyy ainakin:

Mika Hyttinen: Vaurastu kuin Warren Buffett (2014)

Karo Hämäläinen ja Jukka Oksaharju: Sijoita kuin Guru (2016)[kappale Warren Buffettista]

Ei muuta kuin lukemisen ja oppimisen iloa!

Tuomo Saarnio
Tuomo Saarnio
Yksityissijoittaja

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
1 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
26.05.2017 11:46

Edellämainituista lähteistä ylivoimaisesti paras vaihtoehto on Buffettin tekemät kirjeet sijoittajilleen. Kaikki muut kirjat olen noista lukenut paitsi Yefei Lu:n. Lukemistani kirjoista selkeästi paras on The Warren Buffett Way. Mary Buffettin ja David Clarkin Warren Buffett and the interpretation of financial statementsia voin myös suositella mikäli Buffettia kiinnostaa ymmärtää. Muihin kuin suoriin lähteisiin pitää aina muistaa suhtautua terveellä skeptisyydellä.