Siirry pääsisältöön

VTV ja virkakoneiston valuvika

Martin Paasi

Viime aikoina olemme saaneet tutustua yhden suomalaisen viraston tehottomuudesta syntyneeseen moraalikatoon. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV:n) pääjohtajan työsuhde-Visa on vinkunut vähän muistakin kuin työasioiden hoitamiseen liittyvistä syistä. Se, että näin on päässyt käymään juuri sen viraston pääjohtajan toimesta, jonka pitäisi valvoa valtion virastovisojen vinkumista, alleviivaa valtionelinten luonnollista taipumusta tehottomuuden.

Valtion virastoissa, kuten VTV:ssä, on paljon arvokasta työtä tekeviä huippuammattilaista. Valtiollisten virastojen ominaishaasteisiin kuuluu kuitenkin tuottavuuden jatkuva lasku. Tämä ei ole organisaation vika, vaan sitä johtavan johdon vika. Johdon pitäisi tiedostaa, ettei heillä ole mandaattia tuhlata verovaroja. Päinvastoin. Heidän pitäisi pikemminkin sisäistää, että virastojen johtamiseen kuuluu ainainen ylimääräisten kulujen metsästys. Se on työlästä. Eikä nykyisellään johtajille vaivan väärti.

Omasta kokemuksesta voin sanoa, että organisaation kustannusten leikkaamisprojektin alussa vastassa sinulla on aina lähes koko organisaatio. Sinun on johtajana taisteltava läpi kaikki organisaation oman alansa ammattilaisten vasta-argumentit lähes kaikista toimenpiteistä, jotka erilaisen tekemisen kautta johtavat kustannussäästöihin. Tässä tarvitset porkkanaksi uudella tavalla tekemisestä seuraavan pienemmän vaivan, toiminnan paremman luotettavuuden sekä kannattavuudesta seuraavat bonarit. Virastoissa jälkimmäistä mahdollisuutta ei käytännössä ole.

Organisaation tehottomuutta voi karkealla tarkkuudella mitata vertailemalla sen pirstaloituneisuutta verrokki-organisaatioon. Mitä hajanaisempi organisaatio, sitä useampi henkilö istuu eri laatikoissa vain sen takia, että laatikko on olemassa. Silloin mistään ei voi leikata. Yhdistämällä eri laatikoita isoimmiksi toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi ylimääräiset resurssit tulevat päivän valoon. Heillä kun ei enää ole mitään tekemistä. Tässä yhteydessä ollaan sitten usein vihaisia tehostajalle. Vastuu makaa kuitenkin yksinomaan tehottomuuden synnyn sallinneella johdolla.

Yksityisellä puolella ainainen tehostaminen on jossain määrin luontevaa. Yksityisellä puolella kun vallitsee tulos tai ulos -periaate. Siellä kinastellaankin sitten enemmän siitä, missä kohdassa kustannustehokkuus muuttuu kasvun tavoittelun sijasta itsensä säästämiseksi hengiltä. Perinteisissä yhtiöissä ratkaisu on usein niin sanottu ”kannattava kasvu”. Kasvuyrityksissä omistajien oikeuttama fokus painottuu puhtaasti kasvuun, koska se, joka ensimmäisenä nappaa uuden bisnesmallin kukkulan, on ikuisesti kuningas.

Valtion virastoissa ei – mahdollista valveutunutta johtoporrasta lukuun ottamatta – ole muuta kustannustietoisuuteen kannustavaa elintä kuin Valtiontalouden tarkastusvirasto. Kun kuvio ei toimi, nurkissa palavia tulipaloja pyrittäneen ratkaisemaan uusilla rekrytoinneilla ja järjestelmän purkka-paikkauksilla. Pahimmillaan hyvinvointiyhteiskunnan virkakoneisto alkaakin muistuttamaan alati paisunutta, edesmennyttä neuvostoliittolaista serkkuaan. Koska ihminen on lähtökohtaisesti itsekäs, virastojenkin koneistoon tarvitaan ripaus kapitalismia.

Virastojen toiminnot ovat lähtökohtaisesti yleishyödyllisiä. Silti organisaatioiden johtamiselle voidaan varsin hyvin asettaa tehokkuuteen kannustavia tavoitteita. Esimerkiksi tyyliin ”näiden palveluiden riittävä ja laadukas tuotanto on varmistettava mahdollisimman alhaisin kustannuksin, kontrolloituna neljännesvuosittaisilla asiakas- ja työilmapiirikyselyiden tyytyväisyysmittareilla”. Ensimmäisen vuoden kustannussäästöt jaetaan sitten johtajien ja työntekijöiden bonuksina. Sama mikäli pystyy enempään samoilla resursseilla.

Kyllä. Silloin virkamiehet voisivat tehdä jopa miljoonatuloja itselleen. Hyvinvointiyhteiskunnan ja veronmaksajien kannalta tämä on kuitenkin perusteltua, koska seuraavana vuonna on taas juostava sitäkin kovempaa. Kustannussäästöjä alkaa kasaantumaan. Kun tehokkuuden ympärille on valjastettu isompi porkkana kuin välistä vetämiselle, tuottavuus kasvaa. Vääjäämättä. Koska ihminen.

Muistutukseksi: mahdollisimman hyvien palveluiden mahdollisimman kustannustehokas tuottaminen on se mandaatti, jonka veronmaksajat ovat valtionkoneistolle antaneet. Nyt aika monella olisi tuhannen taalan tilaisuus tarttua tähän toimeen.

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinPaasi ja puhelimitse numerosta 050 591 8292.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
3 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Jess
Jess
10.04.2021 07:43

Hyvä Martin, että pidät ääntä näistä. Suomen tulevaisuuden voi pelastaa vain sinun kaltaisesi henkilöt jotka uskaltavat puuttua epäkohtiin ja yrittää kehittää toimintaa.

Anne
Anne
Vastaa  Jess
12.04.2021 14:49

Minusta kirjoituksesi on epäasiallinen. Niin yksityisellä kuin julkisella puolella on vastuullista ja asiatonta rahan käyttöä.

Anne
Anne
Vastaa  Anne
12.04.2021 14:51

Kommenttisi oli tarkoitettu Martin Paasille.