Voiko osakemarkkinoiden nousuralli jatkua?

Päättyvänä vuonna pörssit ja yleinen taloustilanne ovat kehittyneet eri suuntiin. Moni pohtii, millainen ajanjakso pörssillä on edessään. Tässä blogissa tarkastelen aihetta omien ajatusteni ja historian valossa.

Onko nyt käsillä teknokupla 2.0?

Alustatalouden yhtiöiden vuoden 2020 kurssikiidon myötä moni on verrannut tilannetta 1990-luvun lopun it-huumaan. Se päättyi pörssien kurssitasojen kuplaantumiseen, eikä loppu ollut onnellinen. Vaikka en itse sijoittanutkaan vielä it-huumassa, olen pyrkinyt tunnistamaan sekä eroja että yhtäläisyyksiä nykytilanteen ja kahdenkymmenen vuoden takaisen tilanteen välillä. On kiistatta totta, että päättyvänä vuonna Helsingin pörssissäkin suhteellisesti suurimmat nousijat ovat paljolti toimialaansa teknologisella kulmalla uudistavia yhtiöitä – olipa kyseessä rakentamisen toiminnanohjaus, tilitoimisto, it-palvelu tai silmänpainemittaus.

Myös Helsingin pörssin arvokkaimmaksi yhtiöksi kuluvan vuoden aikana noussut Neste on kiilannut omalla toimialallaan kamppailuun mukaan teknologiakulmalla. Neste muuten on toistaiseksi ollut Helsingin pörssivuoden suhteellisesti voimakkain kurssinousija suurten yhtiöiden kategoriassa. Tässä kohdin on syytä muistaa, ettei historia kuitenkaan ole tae tulevista tuotoista yhdenkään sijoituskohteen kohdalla.

It-huumaan vertailemisessa on hyvä huomata kansainvälisellä tasolla sekin, että mm. Teslan ja SpaceX:n toimitusjohtaja Elon Musk on noussut maailman toiseksi rikkaimmaksi ihmiseksi. Hän on kasvattanut varallisuuttaan vuoden 2020 aikana yli sadalla miljardilla – siis miljardilla! – Yhdysvaltain dollarilla. Vuoden 2020 alussa hän oli Bloombergin miljardööritilastossa ”vasta” sijaluvulla 35.

Tietynlaista tukea hyvin johdettujen it-yhtiöiden arvostukselle antaa kuitenkin havainto siitä, että esimerkiksi Amazon.comin osavuositulos alkaa nykyisin olla samaa suuruusluokkaa kuin kaikkien Helsingin pörssin yhtiöiden yhteenlaskettu osavuositulos (liikevoittotasolla). Tämä ei tietenkään kerro suoraan siitä, mihin kannattaa sijoittaa, mutta se voi viestiä siitä, ettei ainakaan kaikkien it-yhtiöiden arvonmääritys perustu vain ja ainoastaan tulevaisuuden odotuksiin. Tämänkin havainnon totean ottamatta mitään kantaa nimenomaisesti Amazon.comiin sijoituskohteena.

Yhtä kaikki, suuri osa teknologiasektorin yhtiöpoiminnoista näyttää tänä päivänä joka tapauksessa perustuvan ”aliarvostetun kasvuodotuksen” metsästämiseen. Huomioiden karkean näkökulman sen suhteen, että yhtiön arvo voi arvosijoittajan silmin pohjautua joko nykyomaisuuteen, nykytulokseen tai tulevaisuuden kannattavaan kasvuun, ollaan nyt liki pitäen kaikissa teknologiayhtiöissä tilanteessa, jossa epävarmin arvon osatekijä muodostaa suuren osan kurssitasosta.

Historia ei ole tae tulevista tuotoista – mutta vilkaistaan historiaan

It-huuma poksahti vuosituhannen vaihteessa. Se teki teknologiasijoituksista pitkäksi aikaa epäsuosittuja ja johti 1990-luvun lopussa sektorille sijoittaneille yli vuosikymmenen mittaiseen odotukseen kurssitasojen palautumisesta. Kaikkien yhtiöiden osalta kurssitaso ei koskaan palautunut ja sijoittajat menettivät rahansa.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa S&P 500 -osakeindeksi – joka sisältää muitakin kuin teknologiayhtiöitä – saavutti vasta vuonna 2013 tason, joka saavutettiin jo it-huuman loppumetreillä maaliskuussa 2000. S&P 500-indeksin pisteluku on tätä blogia kirjoittaessa noin 3700. Indeksi on vain puolen prosentin päässä kaikkien aikojen huipustaan.

Seuraavaksi tarkastelen mainitun osakeindeksin kehityskaarta vuodesta 1958 nykypäivään. Listaan S&P 500 -indeksin historiallisia kaikkien aikojen korkeimpia noteerauksia. Esitän aikajärjestyksessä päivämäärät, jolloin indeksi rikkoi ensi kerran tasapisteitä. Ajankohdat edustavat niitä hetkiä, jolloin indeksin päiväkohtainen päätöskurssi jäi uudelle ennätystasolle.

50 pistettä: 30. syyskuuta 1958
100 pistettä: 4. kesäkuuta 1968
200 pistettä: 21. marraskuuta 1985
400 pistettä: 26. joulukuuta 1991
800 pistettä: 12. helmikuuta 1998
1600 pistettä: 3. toukokuuta 2013
3200 pistettä: 19. joulukuuta 2019

Nyt 3700 pistettä: 28. joulukuuta 2020

Aineiston mukaan S&P 500 -indeksin keskimääräinen vuosituotto aikavälillä 1958–2020 on toteutunut noin 7,4 prosentin tasolle ennen osinkoja. Osingot uudelleensijoitettuna olisi saavuttanut indeksistä noin 10,6 prosentin vuosituoton. Tässä kohdassa on syytä alleviivata, ettei historia ole tae tulevista tuotoista. Osin tätä havainnollistetaan seuraavassa, kun listataan S&P 500 -indeksin historiallisia kaksinkertaistumisaikoja. Sulkeissa ilmoitetaan tarkasteluajanjakson keskimääräinen vuosituotto ennen osinkoja.

50–100 pistettä: 9 vuotta ja 9 kuukautta (vuosituotto 7,4 prosenttia)
100–200 pistettä: 17 vuotta ja 5 kuukautta (vuosituotto 4,1 prosenttia)
200–400 pistettä: 6 vuotta ja 1 kuukausi (vuosituotto 12,1 prosenttia)
400–800 pistettä: 6 vuotta ja 2 kuukautta (vuosituotto 11,9 prosenttia)
800–1600 pistettä: 15 vuotta ja 3 kuukautta (vuosituotto 4,7 prosenttia)
1600–3200 pistettä: 6 vuotta ja 7 kuukautta (vuosituotto 11,1 prosenttia)

Laskelmat eivät ole kurssiennusteita, vaan ne kuvastavat sitä, miten vaikeaa tulevaisuuden ennustaminen on historiallisesta datasta. Yhdysvalloissa noteeratun pörssi-indeksin kaksinkertaistumisajat ovat tässä tarkastelussa vaihdelleet reilusta kuudesta vuodesta lähes 17,5 vuoteen. Vastaavasti indeksin tarjoama keskimääräinen vuosituotto on vaihdellut näillä ajanjaksoilla reilusta neljästä prosentista yli 12 prosenttiin.

Miltä näyttää tulevaisuus? Sitä on mahdotonta sanoa historia-aineiston perusteella. Peruutuspeiliä tarkastellen hyviä pörssijaksoja on seurannut joko uusi hyvä pörssiajanjakso tai heikko pörssiajanjakso.

Osaako ”markkina” ennustaa?

Kuulemani huumoriakin sisältävän sanonnan mukaan pörssi osaa ennustaa viidestä taantumasta kahdeksan. Sijoittajat siis reagoivat herkästi talousnäkymien muutoksiin. Välillä lauma panikoi ja ylireagoi tehden suoranaisen virhearvion taloustilanteen kehittymisestä. Toisen sanonnan mukaan pörssi yrittää hinnoitella näkymiä 6–12 kuukautta eteenpäin. Siis: heikostakin osavuosiraportista saattaa seurata kurssinousu, jos tulevaisuus on selvästi valoisampi kuin lähihistoria, josta raportti enimmäkseen lukujen muodossa kertoo.

Päättymässä olevan vuoden 2020 helmi-maaliskuussa kotimaiselle yksityissijoittajalle keskeiset pörssit putosivat 30–40 prosenttia vain puolentoista kuukauden aikana. Koronauutisointi värjäsi lehdistön verkkosivustojen etusivut tummin sävyin ja allekirjoittanut mukaan lukien markkinoita päivittäin seuraavien toimijoiden tuntuma oli, että tie saattaa olla viemässä kohti pahinta lamaa sitten 1930-luvun talouskriisin.

Osakemarkkinoilla indeksitason trendi kääntyi kuitenkin nousujohteiseksi jo maaliskuun jälkipuoliskolla. Peruutuspeili on aina kirkkaampi kuin tuulilasi, ja nyt onkin helppoa todeta, että kurssitason pohjakosketus tapahtui synkimpien markkinauutisten ja pelkojen vallitessa. Helsingin pörssin yleisindeksi on sittemmin noussut yhdeksässä kuukaudessa yli 50 prosenttia. Tällä kierroksella pörssi siis ennusti oikein tulevaisuuden 6–12 kuukautta eteenpäin arvioiden koronarokotteiden kehityksen ja erilaisten elvytystoimien tehon.

Arvosijoittaja ei tietenkään voi uskoa markkinoiden jatkuvaan sataprosenttiseen tehokkuuteen, koska silloin pörssistä ei lähtökohdan mukaan voisi löytyä aliarvostettuja sijoituskohteita. Tehokkuuden asteen vaihtelut sen sijaan sopivat arvosijoittajalle: markkina on silloin tällöin tehoton, jolloin sijoittajalle avautuu paikka ostaa tai myydä – ja kun markkinatehokkuus palautuu, väärinhinnoittelu rakentaa sijoitustuoton.

Keskeiset kysymykset kuuluvat: Ovatko jo sisään hinnoitellut markkinaodotukset liian ruusuisia vuodelle 2021? Miten ne voitaisiin vielä ylittää? Entä missä vaiheessa katse tulisi suunnata eteenpäin vuoteen 2022?

Omat ajatukseni vuodelle 2021 ja siitä eteenpäin

Henkilökohtaisesti olen pörssilistatuilla osakemarkkinoilla nyt selvästi 2010-luvun jälkipuoliskoa pienemmällä osakepainolla. Tämä ei kuitenkaan toimi minkäänlaisena neuvona, suosituksena tai kehotuksena kenellekään muulle. Olen omista lähtökohdistani käsin muuttanut sijoitusteni allokaatiota ja sijoittanut useisiin pörssin ulkopuolella eteen tulleisiin kohteisiin. Pörssinoteerattuihin osakesijoituksiin suhtaudun kaikkiaan maltillisin pitkän aikavälin odotuksin – ennustamatta romahdusta, mutta ajatellen, että joulukuusta 2020 vuosikymmenen loppuun keskimääräinen vuosituotto ei indeksitasolla ole välttämättä totuttuun nähden erinomainen.

Minulla ei ole tietoa siitä, minkä vaiheiden kautta pitkän aikavälin keskimääräinen vuosituotto tulee kuluvalla vuosikymmenellä muodostumaan. Vuonna 2021 kurssit voivat laskea, pysyä paikoillaan tai nousta.

Varovaisuudesta huolimatta pidän suuren yleisön kannalta osakkeita parhaan pitkän aikavälin tuotto-odotuksen riskisijoituskohteena, kunhan jokainen muistaa hallita riskiään omista lähtökohdistaan mm. elämäntilanteensa, kokemuksen, tietämyksen, riskinottokyvyn ja salkun hajautuksen kautta. Talletustilillä rahat tuskin ainakaan lähiaikoina tuottavat, varsinkaan inflaation jälkeen. Ilman riskinottoa tuotto-odotusta ei siis nyt näytä olevan tarjolla. Eikä osakestrategin luonteelle sovi jättää mainitsematta tähän kohtaan, että indeksitason tuotto-odotusten ehkäpä maltillistuessa menestyvän sijoittajan eväät löytyvät yhä useammin onnistuneista yhtiövalinnoista!

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät gurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Uutuuskirja Sijoita kuin gurun myynti on nyt käynnissä!

Nordnetin kautta tilattavissa sijoituskirjoissa on tarkasteltu sijoitusstrategioita erityisesti Helsingin pörssin yritysten näkökulmista. Uusimman syksyn 2020 Sijoita kuin guru -kirjan hinta on 29,90 euroa (sisältäen alv:n ja postikulut Suomessa). Sijoita kuin guru -kirjaa on saatavilla Nordnetissä myös osana sijoituskirjapakettia, jonka kirjat sisältävät pyynnöstä myös signeerauksen.

Tilaa Sijoita kuin guru tästä linkistä. Lisätietoa sijoituskirjapaketista löydät täältä.

Kirjoittaja lähipiireineen ei omista tekstissä mainittujen yhtiöiden osakkeita kirjoitushetkellä. Kirjoittaja ei sitoudu päivittämään tähän blogiin omistusmuutoksia tekstin julkaisun jälkeen. Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yrityksiin. Teksti ei myöskään ota kantaa tulevaan kehitykseen. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, indekseistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta, indeksistä tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja, -suosituksia tai -kehotuksia, eikä sijoitustoiminnassa historia ole tae tulevista tuotoista. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Teksti sisältää kirjoittajan vapaata tulkintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Blogi sisältää Nordnetin markkinointilinkin.

Kuva: Pixabay