VM: Onko Suomi enää Pohjoismaa?

Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi menneellä viikolla mielenkiintoisen raportin Suomen talouskasvun edellytyksistä. Siinä #rahapodi:ssa ja blogeissakin paljon esille nostettu tuottavuuden kasvu, tai oikeastaan sen puute, nostetaan keskiöön keskustelussa Suomen talouden tulevaisuudesta.

“Tuottavuus syntyy ennen kaikkea siitä, että käytetään enemmän pääomaa ja parempaa teknologiaa, otetaan käyttöön parempaa osaamista, käytäntöjä ja johtamista ja että työvoimaa siirtyy sinne, missä tuottavuus on korkeampaa. Työn tuottavuus – arvonlisä jaettuna työtunneilla – ja siis BKT [bruttokansantuote] voi siis periaatteessa kasvaa rajatta ennen kaikkea teknologisen kehityksen, parempien toimintatapojen sekä paremman osaamisen ja johtamisen ansiosta.”

(Olen kirjoittanut niin sanotusta “ikuisesta” talouskasvusta perusteellisemmin täällä).

Tuottavuus on kaiken talouskasvun ydin. Siinä aina vain vähemmällä tuotetaan yhä enemmän. Tuottavuuden parantamisessa on samalla kyse yhä kestävämmästä tuotannosta. Kärjistäen voisi sanoa, että kunhan tuottavuus kasvaa, niin valtakunnassa on kaikki hyvin. Silloin meillä on varaa ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaamme nykyisellä tasolla. Valtionvarainministerin raportin sanoin:

“Pohjoismainen malli on onnistunut yhdistelmä hyvin toimivaa markkinataloutta ja
turvaverkkoja. Talous on vahva ja tuottaa hyvinvointia kansalaisille luomalla korkean elintason
ja pitämällä hyvinvointivaltion lupauksen; työllisyysaste on korkea ja julkisen talouden rahoitus
kestävällä uralla.

Suomen henkeä kohti laskettu BKT on jäänyt jälkeen verrokkimaiden kehityksestä. Tämä
johtuu suurelta osin hitaasta tuottavuuskasvusta ja alhaisesta työllisyysasteesta. Suomen
julkisen velan suhde BKT:seen jatkaa kasvuaan koronakriisin jälkeen samalla kun monen
verrokkimaan velkasuhde vakautuu tai alenee. Ilman rakenneuudistuksia Suomen kehitys
tulee edelleen jäämään jälkeen verrokkimaista. Onko Suomi enää Pohjoismaa?“

Tarvitsemme siis rakenteellisia muutoksia. Niitä on peräänkuulutettu Euroopan keskuspankin (EKP) edellisen pääjohtajan, Mario Draghin, keskuspankkiuran ensimmäisistä päivistä lähtien. Keskuspankit pystyvät määrällisillä elvytyksillä vain ostamaan aikaa. Vain rakenteellisilla muutoksilla saadaan aikaan pysyvää muutosta. Tuottavuuden ja siten rakenteellisten muutoksen osa-alueet ovat:

1. koulutus eli investoinnit henkiseen pääomaan
2. investoinnit koneisiin, laitteisiin ja yhteiskunnan rakenteisiin
3. teknologia, joka on tietoa siitä, miten tuotannon raaka-aineista saadaan työn ja pääoman avulla aikaan hyödykkeitä
4. työn uudelleen kohdentuminen toimipaikkojen kesken. Tuottavuus nousee, kun työtä siirtyy matalan tuottavuuden toimipaikoilta korkean tuottavuuden toimipaikkoihin

Suomessa innovointi on hyvissä kantimissa. Tällaisen uuden jalkauttaminen (omat tai muiden keksinnöt) toteutetaan tuotannollisten investointien kautta. Näitä ei kuitenkaan finanssikriisin jälkeisessä Suomessa ole varsinaisesti nähty. Tutkimusten mukaan teknologioiden käyttöönotto selittää kuitenkin jopa 25 prosenttia maiden välisistä elintasoeroista. Tuottavuus on kaikki kaikessa.

Suomen pitäisi lopettaa väärän tekeminen kalliilla ja etupainotteisesti – ennen muita – siirtyä tulevaisuuden asioiden tekemiseen (luova tuho). Samalla myös tekemisen tapa on muutosten edessä. Siksi tulevaisuudessa työssäkäyvillä on elämänsä aikana useampi ura, jossa jatkuva uuden oppiminen on keskiössä. Tämä vaatii muutoksia nykyiseen koulutusjärjestelmäämme.

Tässä piilee mahdollisuus. Koska opittu vanhenee nopeasti, kymmenenvuotiset opiskelujaksot siirtyvät historiaan ja työurat aloitetaan rivakammin. Nopeampi työelämään siirtyminen parantaa Suomen talouden tuottavuutta. Kun tämän rinnalle saisi joustavaksi muuttuvat työmarkkinat, taloudelliselle menestykselle olisi hyvät edellytykset.

Suomen kolmikanta on siksi ison haasteen edessä. Jääräpäinen “saavutettujen etujen joustamattomuus” ei tulevaisuudessa toimi. Työmarkkinakiusaamiselle pitäisi määrittää jonkinlaiset kohtuuden rajat lakiin (katso esim. tapaus KotiData ja Pro). Myöskään yksipuolinen palkkapainostus ei toimi tulevaisuudessa. Toimivat suomalaiset työmarkkinat vaativat vilpitöntä yhdessä sopimista.

VM:n raportin mukaan se on suorastaan suomalaisen tuottavuuden kohtalonkysymys.

Lisää tietoa aiheesta: suosittelen raportin lukemista soveltuvin osin (kappaleilla on hyvät tiivistelmät 😉). Tuottavuudesta lisää: Japanin tie – Euroopan tie?, Voiko talous kasvaa ikuisesti?, Megatrendeillä tulevaisuuteen

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinPaasi ja puhelimitse numerosta 050 591 8292.