VM: Onko Suomi enää Pohjoismaa?

Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi menneellä viikolla mielenkiintoisen raportin Suomen talouskasvun edellytyksistä. Siinä #rahapodi:ssa ja blogeissakin paljon esille nostettu tuottavuuden kasvu, tai oikeastaan sen puute, nostetaan keskiöön keskustelussa Suomen talouden tulevaisuudesta.

“Tuottavuus syntyy ennen kaikkea siitä, että käytetään enemmän pääomaa ja parempaa teknologiaa, otetaan käyttöön parempaa osaamista, käytäntöjä ja johtamista ja että työvoimaa siirtyy sinne, missä tuottavuus on korkeampaa. Työn tuottavuus – arvonlisä jaettuna työtunneilla – ja siis BKT [bruttokansantuote] voi siis periaatteessa kasvaa rajatta ennen kaikkea teknologisen kehityksen, parempien toimintatapojen sekä paremman osaamisen ja johtamisen ansiosta.”

(Olen kirjoittanut niin sanotusta “ikuisesta” talouskasvusta perusteellisemmin täällä).

Tuottavuus on kaiken talouskasvun ydin. Siinä aina vain vähemmällä tuotetaan yhä enemmän. Tuottavuuden parantamisessa on samalla kyse yhä kestävämmästä tuotannosta. Kärjistäen voisi sanoa, että kunhan tuottavuus kasvaa, niin valtakunnassa on kaikki hyvin. Silloin meillä on varaa ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaamme nykyisellä tasolla. Valtionvarainministerin raportin sanoin:

“Pohjoismainen malli on onnistunut yhdistelmä hyvin toimivaa markkinataloutta ja
turvaverkkoja. Talous on vahva ja tuottaa hyvinvointia kansalaisille luomalla korkean elintason
ja pitämällä hyvinvointivaltion lupauksen; työllisyysaste on korkea ja julkisen talouden rahoitus
kestävällä uralla.

Suomen henkeä kohti laskettu BKT on jäänyt jälkeen verrokkimaiden kehityksestä. Tämä
johtuu suurelta osin hitaasta tuottavuuskasvusta ja alhaisesta työllisyysasteesta. Suomen
julkisen velan suhde BKT:seen jatkaa kasvuaan koronakriisin jälkeen samalla kun monen
verrokkimaan velkasuhde vakautuu tai alenee. Ilman rakenneuudistuksia Suomen kehitys
tulee edelleen jäämään jälkeen verrokkimaista. Onko Suomi enää Pohjoismaa?

Tarvitsemme siis rakenteellisia muutoksia. Niitä on peräänkuulutettu Euroopan keskuspankin (EKP) edellisen pääjohtajan, Mario Draghin, keskuspankkiuran ensimmäisistä päivistä lähtien. Keskuspankit pystyvät määrällisillä elvytyksillä vain ostamaan aikaa. Vain rakenteellisilla muutoksilla saadaan aikaan pysyvää muutosta. Tuottavuuden ja siten rakenteellisten muutoksen osa-alueet ovat:

  1. koulutus eli investoinnit henkiseen pääomaan
  2. investoinnit koneisiin, laitteisiin ja yhteiskunnan rakenteisiin
  3. teknologia, joka on tietoa siitä, miten tuotannon raaka-aineista saadaan työn ja pääoman avulla aikaan hyödykkeitä
  4. työn uudelleen kohdentuminen toimipaikkojen kesken. Tuottavuus nousee, kun työtä siirtyy matalan tuottavuuden toimipaikoilta korkean tuottavuuden toimipaikkoihin

Suomessa innovointi on hyvissä kantimissa. Tällaisen uuden jalkauttaminen (omat tai muiden keksinnöt) toteutetaan tuotannollisten investointien kautta. Näitä ei kuitenkaan finanssikriisin jälkeisessä Suomessa ole varsinaisesti nähty. Tutkimusten mukaan teknologioiden käyttöönotto selittää kuitenkin jopa 25 prosenttia maiden välisistä elintasoeroista. Tuottavuus on kaikki kaikessa.

Suomen pitäisi lopettaa väärän tekeminen kalliilla ja etupainotteisesti – ennen muita – siirtyä tulevaisuuden asioiden tekemiseen (luova tuho). Samalla myös tekemisen tapa on muutosten edessä. Siksi tulevaisuudessa työssäkäyvillä on elämänsä aikana useampi ura, jossa jatkuva uuden oppiminen on keskiössä. Tämä vaatii muutoksia nykyiseen koulutusjärjestelmäämme.

Tässä piilee mahdollisuus. Koska opittu vanhenee nopeasti, kymmenenvuotiset opiskelujaksot siirtyvät historiaan ja työurat aloitetaan rivakammin. Nopeampi työelämään siirtyminen parantaa Suomen talouden tuottavuutta. Kun tämän rinnalle saisi joustavaksi muuttuvat työmarkkinat, taloudelliselle menestykselle olisi hyvät edellytykset.

Suomen kolmikanta on siksi ison haasteen edessä. Jääräpäinen “saavutettujen etujen joustamattomuus” ei tulevaisuudessa toimi. Työmarkkinakiusaamiselle pitäisi määrittää jonkinlaiset kohtuuden rajat lakiin (katso esim. tapaus KotiData ja Pro). Myöskään yksipuolinen palkkapainostus ei toimi tulevaisuudessa. Toimivat suomalaiset työmarkkinat vaativat vilpitöntä yhdessä sopimista.

VM:n raportin mukaan se on suorastaan suomalaisen tuottavuuden kohtalonkysymys.

Lisää tietoa aiheesta: suosittelen raportin lukemista soveltuvin osin (kappaleilla on hyvät tiivistelmät 😉). Tuottavuudesta lisää: Japanin tie – Euroopan tie?, Voiko talous kasvaa ikuisesti?, Megatrendeillä tulevaisuuteen

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinPaasi ja puhelimitse numerosta 050 591 8292.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
3 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Tommi
Tommi
14.02.2021 12:19

Osaltaan hyvässä kirjoituksessa särähtää varsinkin yksi asia. Kyllä tulevaisuudessa opitut asiat vanhenevat varmasti aiempaa nopeammin ja vaaditaan jatkuvaa kouluttautumista. Toivottavasti ei vain kirjoitettaisi tästä ihan niin kuin tuosta luin. Niitä kymmeniä vuosia jatkuvia opintojaksoja olisi nimenomaan hyvä lisätä ja tukea, eli että sen vanhan opitun päälle opittaisiin lisää sekä uudistettaisiin pikku hiljaa sitä, mikä on vanhentunut. Jos päädytään noihin moniin erillisiin uriin jotka toteutetaan kouluttamalla nopeasti minimi henkilöille, niin edessä on totaalinen katastrofi osaamisen suhteen. Nyt ollaan jo tilanteessa, missä tutkintoja tuotetaan nopeasti ja laadusta välittämättä. Näin saadaan toki työelämään nopeasti työntekijöitä, mutta ikävä kyllä monella ko henkilöllä ei ole… Lue lisää >>

Jari Vilppula
Jari Vilppula
15.02.2021 17:03

Kiitos Martin selkeyttävästä yhteenvedosta…ja EU kontekstissa, mistä jäsenvaltioissa ”tuottavuutta saadaan halvemmalla ulosmitattua”, sinne siirtyy myös pääomia, elvytysrahaa, tuottavuutta parantavaa teknologiaa, kognitiivisen potentiaalin rekrytointia ja työtaitojen kouluttamista. €-dominantit Saksan johdolla käyttää BKT-eroja keinona lisätä omaa tuottavuuttaan. Kysymys kuuluu, miten ja mihin Suomi asemoitu tässä pelissä? Pohjoismainen malli taitaa keskittyä muutenkin enemmän ”omia vahvuuksia edistämään ihan kaikkea ymmärtämättä” – jonkinasteinen talousarvopoliittinen ristiriita. Ei silti, etteikö pohjoismainen malli olisi hyvinvointiarvoiltaan maailman paras. Vaurastumisen rakenteita ja hyvinvoinnin laatua pitää uskaltaa vaan parantaa – mutta ei millä hinnalla hyvänä.
..ja tosiaan, jatkuva uuden oppiminen on keskiössä👌🏻…ja tarkoittaa myös, että on opittava jatkuvasti virheistäkin🔥🔥🔥

Annika
Annika
16.02.2021 18:05

Tämä on näemmä tätä samaa heikoin faktoin valmisteltua, sekavaa kauraa, mitä erehdyin heidän podissaankin kuuntelemaan. Podissa toisteltiin väsymiseen asti sitä, kuinka 10-vuotinen opiskelu on tyhmää ja tullut tiensä päähän ja kuinka nykyään ollaan 10 vuotta opiskelemassa..tuota lukua ränkytettiin papukaijana “faktana”, johon koko höpinä korjausehdotuksineen tuntui perustuvan. Ongelma on, että ei pidä paikkaansa, koska JUURI KUKAAN EI OPISKELE 10 vuotta ja siirry vasta sitten kokeilemaan työelämää! Yliopistosta tullaan maisterin papereilla usein ulos 4 vuodessa. Pidemmin opiskelevat ovat yleensä jo töissä. Nordnet voisi olla julkaisematta tällaisia heppoisia höpinöitä, joilla ei ole sijoittamiseen mitään yhteyttä. Ovat lähinnä populistispoliittisia murinoita. ps: Ammattiliittojen hoitamat palkkaneuvottelut,… Lue lisää >>