Vihdoinkin pörssilistaus houkuttelee

Vain 30 yhtiötä listautui pörssin päälistalle vuosina 2001-2014. Noin puolet näistä eivät todellisuudessa olleet pörssiväelle uusia tuttavuuksia, koska ne syntyivät pörssiyhtiöiden jakautumisten yhteydessä. Edellä mainitun ajanjakson puitteissa pörssistä poistui peräti 63 yritystä. Jokaista tulokasta kohti oli siis kaksi lähtijää ja jopa neljä lähtijää, mikäli tulokkaisiin ei lasketa mukaan “uusvanhoja” jakautuneita yrityksiä.

Osasyynä surkeaan tilanteeseen oli kelvoton osinkoverotus, joka ilman minkäänlaista järjen häivää rankaisee pörssiyhtiöiden omistajia noteeraamattomien yritysten omistajiin verrattuna. Epäkohta koskee myös pienyritysten First North -listaa. Sipilän hallitus on luvannut “tehdä selvitys pääomatuloverotuksesta, omaisuuden verotuksesta sekä eri sijoitusmuotojen verokohtelusta vaalikauden aikana”, joten voidaan elää toivossa, että pahimpiin epäkohtiin puututaan. Liian moni poliitikko näyttää kuitenkin uskovan, että uusia työpaikkoja voi luoda vainoamalla kotimaisia omistajia ja yrittäjiä.

Edellä olevaa taustaa ajatellen on outoa, että listautumisten osalta olemme uudessa tilanteessa. Uusia yrityksiä tulee nyt listoille lähes liukuhihnalta pörssisijoittajia syrjivästä verotuksesta huolimatta. Epäselvää on, johtuuko tämä tavanomaisten rahoituskanavien ehtymisestä, pääomasijoittajien vetäytymisestä, pörssilistauksen markkinoinnin aktivoitumisesta, alkuvuoden pörssinoususta tai mahdollisesti jostain muusta syystä. Toimintaympäristössähän ei ole juuri tapahtunut muutoksia. Tosiasiaksi jää kuitenkin, että monen listautujan tase on varsin heikossa kunnossa.

Vielä viime vuonna ainoa uusi yhtiö pörssilistalla oli Metsosta irronnut Valmet. Vanha nimi otettiin jälleen käyttöön. Aikaisempi Valmet, alunperin Valtion Metallitehtaat, listautui vuonna 1988. “Vanha” Metso syntyi vuonna 1999, kun Valmet ja Rauma yhdistettiin. Olisi kannattanut ostaa Valmetin osakkeita, kun ne listattiin viime vuoden alussa. Valmet oli suuryhtiöiden paras kurssinousija vuonna 2014. Kuluva vuosi on ollut paljon tahmeampi Valmetin osakkeelle.

Pörssin päälistan muuttumattomuudesta huolimatta listautumisryntäyksen voi sanoa lähteneen liikkeelle jo viime vuoden puolella, kun First North -lista heräsi Ruususen unesta. Ennen vuotta 2014 listalla oli vain neljä yhtiötä, joista yksi, SAV-Rahoitus, poistuu listalta kuluvan vuoden aikana.

Vuoden 2014 First North -listautujia oli aikajärjestyksessä Verkkokauppa, Herantis Pharma, Cleantech Invest, Nexstim, United Bankers ja Nixu. Kurssikehityksen perusteella näistä olisi kannattanut osallistua vain Verkkokaupan ja UB:n anteihin. Muista poiketen molemmista näyttää kehittyvän varsin kelvollisia osingonmaksajia. Lisäksi Verkkokaupan toiminta edustaa omalla toimialallaan tulevaisuutta. UB on ennen kaikkea varainhoitotalo, jonka tulos riippuu asiakassalkkujen koosta eli viime kädessä pörssikursseista.

Vuosi 2015 on tuonut sijoittajille uusia sijoitusvaihtoehtoja melkein roppakaupalla. Vuoden alkupuoliskokaan ei ole vielä päättynyt, mutta tiedossamme on jo kolme uutta pörssiyhtiötä ja ja ainakin yhdeksän muuta listautujaa. Pörssilistalla noteerataan jo Asiakastieto ja Dextra-lääkärikeskuksistaan tunnettu Pihlajalinna. Pikapuolin seuraan liittyy Kotipizza.

Asiakastiedon virallinen tilinpäätös näytti varsin erikoiselta, sillä aikaisempi pääomistaja oli Bahrainin pörssissä listattu kansainvälinen investointipankki. Pörssikurssi on pyörinyt listautumishinnan tasolla. Pihlajalinnan tiedotustilaisuudessa allekirjoittanut kysyi annin järjestäjän edustajalta, miten osakkeen listautumishinta oli määritelty ja missä suhteessa se oli toteutuneeseen tai arvioituun osakekohtaiseen tulokseen. Investointipankkiirin vastaus oli suurin piirtein, että osakkeista peritään se hinta mitä suursijoittajat olivat valmiit maksamaan. Jäin miettimään, oliko termi osakekohtainen tulos tuttu pankin edustajalle. Joka tapauksessa Pihlajalinnan antiin osallistuneet saivat pikavoiton, joka on ollut harvinaista herkkua viimeaikaisissa anneissa.

Kuluvan vuoden jo tiedossa olevia First North -tulokkaita ovat Piippo, Detection Technology, Savo-Solar, Robit ja parin päivän kuluttua listautuva Talenom. Kokkolalainen Ahola Transport pyrkii Ruotsin todelliselle minilistalle Aktietorget. Listausjonossa näyttäisivät olevan ainakin Cityvarasto, FIT Biotech ja Vincit.

Tuskin olisi hävinnyt mitään, vaikka olisi jättänyt väliin jo toteutettujen First North -tulokkaiden listausannit. Niistä Robit ansaitsee erityismaininnan. Se lienee joukon kansainvälisin ja kasvukykyisin yritys. Lisäksi se on joukon selvästi kannattavin yhtiö. Mielestämme listaushinta asetettiin kuitenkin yläkanttiin. Kun uutuuden viehätys kaikkoaa, pörssikurssi voi laskea nykyistä houkuttelevammalle tasolle. Kallio- ja maaporauksen kulutusosia valmistavan Robitin toiminta on helposti ymmärrettävissä. Yhtiön juuret ovat vanhoissa pörssiyhtiöissä Tampellassa ja Tamrockissa.

Listautumisbuumi on toki iloinen asia, joskin mieleen tulee väistämättä kaksi edellistä ryntäystä, 1980-luvun kasinovuosina sekä vuosituhannen vaihteen IT-kuplan aikana. Joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta silloisiin listausanteihin ei olisi kannattanut koskea pitkällä tikullakaan. Yleensä mielenkiintoisimmat yhtiöt tulivat listausbuumin alkuvaiheessa. Mitä enemmän aikaa kului, sitä epämääräisemmiksi pyrkijät näyttävät muodostuvan.

Listautumismenestys ei riipu pelkästään yhtiön laadusta, vaan myös siitä, kuinka hyvin annin järjestäjä, yleensä pankki, on osannut hinnoitella myynnissä tarjottavia osakkeita. Hinnoittelu on osunut nappiin, mikäli osakekurssi nousee listautumisen jälkeen 10-20 prosenttia listautumishinnan yläpuolelle. Silloin yhtiöllä on tyytyväisiä uusia osakkeenomistajia, joita on jatkossakin helppo motivoida osallistumaan tuleviin anteihin. Lisäksi kohtuullisen pieni kurssinousu ei välttämättä johda pikavoiton kotiuttamiseen. Yhtiöthän haluavat yleensä pitkäaikaisia omistajia.

Viime ja kuluvan vuoden kokemusten perusteella näyttää siltä, että investointipankkiirien ammattitaidossa voisi olla kohentamisen varaa, sillä monen osakkeen kurssi on jäänyt roimasti listausannin merkintähinnan alapuolelle. Merkitsijä saattaa silloin kokea tulleensa petetyksi, mikä ei ole eduksi uudelle julkisesti noteeratulle yhtiölle. Listausannin ehdot kertovat jo paljon. Ihanteena on, että tarjottavat osakkeet ovat uusia ja pääoma tulee yhtiön käyttöön. Mikäli kyse on vanhojen omistajien myymistä osakkeista, kannattaa pohtia asiaa kahteen kertaan ennen merkintäpäätöstä. Kuinka todennäköistä on, että vanhat omistajat suostuvat myymään alihintaan osakkeitaan? Ja kumpi osapuoli, ostaja tai myyjä, on paremmin perillä yhtiön taloudellisesta tilasta ja näkymistä?

Omistamme osakkeita Asiakastiedossa, Metsossa ja Valmetissa.

Kim Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
3 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
09.06.2015 11:55

Kiitos hyvästä kirjoituksesta Kim! Nostit esiin tärkeän seikan: mikäli vanhat omistajat myyvät, yleensä ei kannata osallistua antiin. Nykyään on listautumisanneissa usein muotia, että vanhojen omistajien myynti on hienovaraisesti ”kätketty” järjestelyyn. Ja näin se käy: 1) Ensin vanhat omistajat perustavat uuden yhtiön (tuleva pörssiyhtiö) joka ostaa vanhoilta omistajilta busineksen. Uusi yhtiö rahoittaa hankinnan ottamalla vanhoilta omistajilta vastaavansuuruisen high yield lainan. 2) Listautumisanti, jossa mainostetaan että vanhat osakkeenomistajat eivät myy osakkeitaan vaan että kaikki rahat tulevat yhtiölle. 3) Listautumisen jälkeen suuri osa listautumisannissa saaduista rahoista käytetään pörssiyhtiön pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksuun, eli taseen vahvistamiseen, suomeksi sanottuna vanhoille osakkeenomistajille. 4) Lopputuloksena vanhat osakkeenomistajat eivät… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
09.06.2015 13:02

Järjestely on samalla verotehokas. Vanhat omistajat saavat yrityksestä ulos yhteen kertaan verotettua tuloa, kun yritys voi vähentää korot tuloksestaan.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
17.06.2015 19:43

Hei Matti. Voisitko kertoa missä yhtiöissä on näin toimittu tänä keväänä?