Loppuuko veronkierto vuonna 2017?

Veronkierron kitkeminen on noussut monen maan agendalle osin talousvaikeuksien takia, osin Yhdysvaltojen aloitteen rohkaisemana. Jotta veronkierron voisi pysäyttää on uudistusten oltava mahdollisimman globaaleja.

Kansainvälinen verojen välttely vaikeutuu lähivuosina jopa kolmella konkreettisella verotietojen vaihtoprojektilla, kertoo Finanssialan Keskusliitto. Nämä kattavat Yhdysvallat, OECD maat ja EU:n.

Nämä verotietojen vaihtohankkeet ovat kansainvälisesti hyvin merkittäviä. Tämä on huono uutinen miljonääreille ja ainakin periaatteessa hyvä uutinen meille tavallisille kansalaisille.

FATCA

Ensimmäinen verotietojen vaihtoprojekti on FATCA (Foreign Account Tax Compliance Act), jossa Yhdysvalloissa verovelvollisista henkilöistä luovutetaan verotietoja Yhdysvaltoihin. Verotietoja on toimitettu Atlantin taakse tästä vuodesta lähtien.

CRS

Toinen verotietojen vaihto-ohjelma on CRS (Common Reporting Standard), joka on saanut alkunsa G20-maiden johtajien aloitteesta ja OECD:n kehittämä keskinäisen tietojenvaihdon sopimus. Jo lähes sata sopimuksen allekirjoittanutta maata (mukaanlukien Suomi) alkaa vaihtaa verotietoja keskenään vuonna 2017.

DAC2

CRS jalkautetaan EU:ssa direktiivin (DAC2) avulla vuodesta 2017, jolloin verotietojen vaihtoprojekti aloittaa toimintansa. DAC2:n mukaan yksittäisen jäsenmaan on kerrottava kaikille muille EU-jäsenille samat tiedot, jotka se toimittaa jollekin EU-alueen ulkopuoliselle maalle. Näin FATCA:n puitteissa Yhdysvaltoihin luovutettavat verotiedot vaihtuvat myös EU-alueella, saman sisältöisinä kuin CRS:ssä.

Yhtenäinen veropohja

EU-komissio suunnittelee tämän lisäksi yhtiöverotuksen yhtenäistämistä koko EU-alueella siten, että yritysten siirtohinnoittelun avulla tapahtuvasta veronkierrosta päästäisiin eroon.

Monikansallisilla yhtiöillä on mahdollisuus konsernin sisäisin varainsiirroin näyttää positiivista tulosta vain sellaisissa maissa, joissa tuloksesta maksetaan mahdollisimman vähän veroa. Jos verosäännöt olisivat jokaisessa EU-maassa yhtenevät, siirtohinnoittelu ei auttaisi ja verojenvälttely vaikeutuisi.

Minne menet, veronkiertäjä?

Merkittävää on myös se, että OECD:n verotietojen vaihtosopimuksessa on mukana myös sellaisia maita kuten Bermuda, Brittiläiset Neitsytsaaret, Caymansaaret, Guernsey, Jersey ja Liechtenstein, jotka ovat aiemmin suhtautuneet kielteisesti tietojen vaihtoon.

Näin ollen laittomalle veronkiertämiselle jäänee enää vaihtoehdoksi sellaiset valtiot, joissa oikeusturva on niin heikkoa, että rahat voi kadota ihan muuten vaan.

Hyvä uutinen veronmaksajille

Kun vuonna 2017 veronkeruu tehostuu se on periaatteessa hyvä uutinen meille tavallisille veronmaksajille. Harmaa talous vie vuosittain verottajalta yli tuhat miljardia euroa EU:ssa ja Suomessakin se edustaa vajaata 16 prosenttia BKT:stä. Tästä kärsii ensisijaisesti tavalliset veronmaksajat, jotka eivät myöskään pysty tai osaa hyödyntää verosuunnittelua tehokkaasti hyväkseen.

Kun Suomen BKT vuonna 2014 oli 204 miljardia, verotulot olisivat noin 30 miljardia korkeammat mikäli harmaa talous saataisiin kitkettyä. Silloin suomen verotulo olisi (43,9 prosentin veroasteella) joko 14 miljardia korkeampi tai verotusta voisi laskea kuudella prosentilla. Tai jotain siltä väliltä.

Pahat verot

Itse maksaisin mieluummin vähemmän veroja kuin enemmän. Kun suomalainen yrittäjä saa tuloksesta noin puolet käteen, on se mielestäni kohtuuttoman vähän. Asiakkaalta laskutettuun arvolisäverolliseen määrään nähden käteen jää enää neljännes. Työnantajalle aiheuttamasta palkkakustannuksesta keskimäärin puolet päätyy tilille. Verosuunnistelijoita ymmärrän siis hyvin.

Hyvät verot

Mutta kun verokeruu paranee, valtion tulojen kasvu mahdollistaa pienemmät verot. Pienemmät verot vaikuttavat ensisijaisesti enemmistöön suomalaisista ja meidän osto-voimaan, mikä tukee Suomen taloutta.

Vaikka harmaa talous ei kokonaisuudessaan katoa, verokikkailujen mahdollisuuksien poistaminen tasapuolistaa kansalaisten verokohtelun. Siksi verovarojen tuhlaukseen ynseästi asennoituvana henkilönä kannatan nyt näitä poikkeuksellisella vauhdilla syntyviä verotietojen vaihto-ohjelmia.

Mutta

Hyvin merkittävänä oletuksena tosin on, että verot todellakin laskevat sitä mukaan kun veronkeruu tehostuu. Jos näin ei ole, saavutettu hyöty valuu ojasta tehottomuuden hiekkaan.

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Dollar Photo Club

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
9 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
21.08.2015 16:24

Eli annetaan yli vuosi aikaa järjestellä peitellyt miljoonat uudelleen…

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
02.05.2017 13:26

No minnekäs nämä rahat kannattaisi nyt käytännössä siirtää?

Nimetön
Nimetön
21.08.2015 16:38

Verotiedoista on julkisia vain verotettavat tulot ja maksetut verot, ei varallisuus. Joten mitä miljoonäärin tarvitsee tehdä välttääkseen varallisuustietojen päätymisen lehtiin? Ei mitään. Esittämäsi n. 16 % harmaan talouden määrästä suhteessa BKT:hen on myös mielestäni selkeästi yläkanttiin. Viittaat luvussasi taloussanomien artikkeliin, jossa todetaan harmaan talouden määrän olevan n. 14 % BKT:stä. Tämä luku on taas saatu EU:n tutkimuksesta, jonka pohjamateriaalin mukaan 13.2 % olisi oikea luku. Tähän lukuun on päädytty arvioimalla EU-valtioiden talousdataa ns. monimuuttujamallin kautta. Itse kiinnittäisin huomiota siihen, että samassa tutkimuksessa Kreikan harmaan talouden määräksi arvioitiin 22,2 % BKT:stä. Saatan sortua stereotypioihin, mutta luulisin, että eron Suomen ja Kreikan… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
24.08.2015 11:27

My bad, korjattu. Huomaa tosin, että tieto ulkomaisen varallisuuden määrästä tulee jatkossa olemaan myös Suomalaisen verottajan tiedossa.

Laskin tuon luvun viitteenä olevan taloussanomien taulukon pohjalta.

Nimetön
Nimetön
26.08.2015 18:19

Ajatus että Suomen taloudesta n. 15% olisi “harmaata” on täysin naurettava. Yli 50% BKT:sta on julkista sektoria ja lopusta suuren osan muodostavat n. 200 suurinta yritystä ja kukaan tuskin tosissaan väittää Fortumin, UPM:n, Koneen, Nokian, S-Ryhmän, kaikkien pankkien, kaikkien vakuutusyhtiöiden jne. toimivan kokonaan verotuksen ulkopuolella! Jotta tuohan hatusta vedettyyn ja ilmeisen virheelliseen 15% lukuun päästäisiin, pitäisi lähestulkoon kaikkien Suomen pienten ja keskisuurten yritysten kuulua “harmaaseen” talouteen! “Kun Suomen BKT vuonna 2014 oli 204 miljardia, verotulot olisivat noin 30 miljardia korkeammat mikäli harmaa talous saataisiin kitkettyä” Voi pyhä yksinkertaisuus! Miksi kirjoittaja edes kehtaa kutsua itseään “talousasiantuntijaksi” ja samalla suoltaa tälläisiä alakoululaisen… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
26.08.2015 19:07

Katsoitko viitteet sinisten tekstiosuuksien takaa? En minä sentään näitä lukuja omasta päästäni ottanut…

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
27.08.2015 10:50

Linkittämäsi toimittaja Hurrin viittaama Euroopan Komission tiedonantopaperi käyttää lähteenään 13.7% luvulle tätä: Schneider, F. (2012), Size and development of the Shadow Economy from 2003 to 2012: some new facts, ja huomattaa: “Tässä tutkimuksessa esitetyt luvut perustuvat olosuhteiden pakosta olettamuksiin, joten niihin olisi suhtauduttava varauksella, koska niiden paikkansapitävyyttä ei ole osoitettu.” Tämä näyttäisi löytyvän täältä, mutta mikään taloustieteellinen tutkimus se ei selvästikään ole vaan kasa ties miten laadittuja taulukkoja: http://www.economics.uni-linz.ac.at/members/Schneider/files/publications/2012/ShadEcEurope31.pdf Professori Schneiderin metodi harmaan talouden koon arviointiin näyttää perustuvan käteisrahan hallussapidon kasvun mittaamiseen ja erilaisiin hatusta vedettyihin oletuksiin harmaan talouden koosta ”aikojen alussa”. Scheinerin menetelmän kriteekistä lue esim paperi Ahumada, H.,… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
28.08.2015 23:51

Verojen maksuhalukkuuttani vähentää huomattavasti kun lehdistä saa lukea, että pääministeriä myöten kapitalisaatiosopimukset yleistyvät vauhdilla ja rikkaat pystyvät lykkäämään verojen maksunsa jopa vuosikymmenten päähän.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
04.11.2015 18:16

Niin pystyt sinäkin, mutta varo piilokuluja. Pitkäaikairahastosäästäjän kannalta turha tuote.