Veronkorotuksilla kurjistuva talous

Kuluneella viikolla hallitus teki kehysriihessään lukuisia veronkiristyksiä menoleikkausten lisäksi. Menoleikkausten tarve on ilmeinen, sillä julkisten menojen osuus kansantuotteesta on tällä hetkellä noin 58 prosenttia, mikä lienee maailmanennätys ainakin länsimaissa. Menoleikkauksia huomattavasti vahingollisempia maamme taloudelle ovat veronkorotukset, sillä ne johtavat kotitalouksien ostovoiman edelleen jatkuvaan rapistumiseen. Jo nyt kotimaan kulutus on romahtanut. Syntyy pahanlaatuinen kierre, kun kotimaan markkinoiden supistuminen lisää yritysten ahdinkoa ja työttömyyttä sekä kasvattaa julkisen sektorin menoja. Meneillään on taloushistoriamme pitkäaikaisin lama, joka on jatkunut jo vuodesta 2008. Näissä olosuhteissa veronkorotukset ovat taloudelle myrkkyä, sillä ne syventävät ja pitkittävät lamaa.

Veronkorotuksilla on taloudellisen toimeliaisuuden hidastamisen lisäksi toinenkin ikävä ominaisuus. Ne syövät elintilaa yksityiseltä sektorilta, jonka rahoituksen varassa julkinen sektori on. Kun julkinen sektori on Suomessa kansantalouden kestokykyyn nähden ylisuuri ja ilmeisen pöhöttynyt, veronkorotusten teho verotulojen kasvattajina alkaa olla kyseenalainen. Kohtuuton verotaakka tarjoaa polttoainetta lailliselle ja laittomalle verosuunnittelulle eivätkä valtiolliset rajat estä pääomien liikkuvuutta.

Erityisesti tulisi pitää huolta siitä, ettei verotaakka ole aivan toisella tasolla kuin muissa maissa. Jo kolmannen kerran nykyhallituksen aikana jo ennestään ylikireää perintöveromme tiukennetaan, mitä ilmeisimmin valtiovarainministerimme aloitteesta. Naapurimaissamme Virossa, Venäjällä ja Ruotsissa perintöveroa ei tunneta lainkaan, joten on helppoa arvata, että maksukykyisimmät kansalaisemme harkitsevat ryhtymistä veropakolaisiksi Björn Wahlroosin tapaan. Erityisesti Ruotsi on aina ollut korkean veroasteen maa. On hälyttävää, että sekin alkaa nyt tuntua melkeinpä veroparatiisilta. Nykyhallitus on kiristänyt veroruuvia niin tiukalle, että veroasteemmekin hätyyttelee maailman kärkisijaa.

Erityisen ongelmallinen Suomessa on pääomatulojen verotus, joka ei täytä alkeellisimpiakaan vaatimuksia ennustettavuudesta tai neutraliteetista. Pääomaverotukseen kohdistuu varsinkin vasemmistopuolueiden taholta ideologisia intohimoja, joiden rinnalla kansantalouden etu, kohtuullisuus tai oikeudenmukaisuus eivät näytä merkitsevän mitään. Pari vuotta sitten Jyrki Kataisen hallitus päätti tehdä pääomaverosta progressiivisen, kun 50.000 euron ylittäviltä pääomatuloista päätettiin periä 30 prosentin asemesta 32 prosenttia veroa. Samalla hallitukselta unohtui, miksi veroasiantuntijat olivat pari vuosikymmentä aikaisemmin päätyneet pääomatulojen osalta tasaveroon. Pääomatulothan eivät palkkojen ja eläkkeiden tapaan kerry tasaisesti ja ennustettavasti, vaan usein jopa yhtenä verovuonna esimerkiksi yritysmyyntien yhteydessä. Tällöin progressiivisuus johtaa kohtuuttomaan verotukseen. Poliitikot tuntuvat myös olevan autuaan tietämättömiä siitä, että pääomatuloihin liittyy ansiotuloista ja eläkkeistä poiketen tuntuvaa riskiä.

Suostuessaan vasemmiston vaatimukseen progressiivisesta pääomaverosta porvarillisten hallituspuolueiden pelisilmä petti pahasti. Siitä johtuen saamme nyt joka vuosi seurata ala-arvoista näytelmää, kun käydään jatkuvaa huutokauppaa progressiivisuuskynnyksen alentamisesta ja veroprosenttien nostamisesta. Niinpä hallitus ehti jo viime vuonna vain yhden vuoden jälkeen alentaa progressiivisuuskynnystä 40.000 euroon. Kehysriihen yhteydessä rima alennetaan edelleen 30.000 euroon ja samalla ylempi veroprosentti nostetaan 33 prosenttiin.

Kahdenkertaisen verotuksen vuoksi erityisesti pörssiyhtiöiden osinkoja verotetaan raskaasti, kun myös yritys joutuu maksamaan veroa voittovaroistaan. Pörssiosingoista perittävä kokonaisvero (yhteisövero + osingonsaajan vero) on jatkossa 40,4 prosenttia tai 42,4 prosenttia riippuen siitä, alittaako tai ylittääkö osinkomäärä 30 000 euroa. Vero peritään heti ensimmäisestä eurosta, joten Matti Meikäläisen 100 euron osinkotulot verotetaan yhtä ankarasti kuin johtokuntatason johtajan palkkatulot.

Listaamattomat yritykset kuuluvat hallituksen suosimaan verorälssiin. Niiden osinkoja verotetaan jostain syystä huomattavasti kevyemmin kuin pörssiyhtiöiden osinkoja, mikä lienee ainutlaatuista maailmassa. Osinkoverotuksen pitäisi luonnollisesti olla sama kaikille. Juuri pörssiyhtiöiden syrjiminen tässä suhteessa on erikoista. Eikö yhteiskunnan pitäisi pikemminkin tukea sitä, että osakekauppa on valvottua ja läpinäkyvää ja että yritykset joutuvat tiedottamaan avoimesti toiminnastaan?

Suomen talouden tila on tällä hetkellä lohduton. Normaalioloissa kansantalous kasvaa 3-4 prosenttia joka vuosi. Tällä hetkellä kokonaistuotanto on kuitenkin selvästi alle vuosien 2007-2008 tason eikä vienti ole alkuunkaan toipunut vuoden 2008 finanssikriisin romahduksesta. Nokian johdolla Suomi toipui 1990-luvun alkuvuosien lamasta. Nyt uutta Nokiaa ei ole näköpiirissä. Päin vastoin lähes koko Nokian johtama yritysklusteri on kadonnut. Talvivaaran ja Outokummun edustamat kaivannaisteollisuus ja metallien perusteollisuus ovat melkein kuoleman kielissä, minkä lisäksi Rautaruukki jouduttiin myymään Ruotsiin. Mediasektori elää historiansa vaikeinta murroskautta, jota Kataisen hallitus vaikeutti muuttamalla koko liiketoiminnan arvonlisäverovelvolliseksi, ja metsäteollisuuden tulevaisuus näyttää perin harmaalta. Jopa maamme perinteisesti vahva konepajasektori kärsii globaalisesta investointilamasta.

Tässä tilanteessa luulisi kaikkien ymmärtävän, että yritystoimintaa ja yrittäjyyttä on kaikin keinoin kannustettava. Tarvitsemme kipeästi sekä taloudellista kasvua että uusia työpaikkoja. Kaikesta huolimatta meillä on vahvoja poliittisia ryhmittymiä, jotka vanhentuneen ja värittyneen ideologian innoittamina suhtautuvat vihamielisesti yrityksiin ja niihin liittyviin pääomatuloihin.

Keitä nämä parjatut ”kapitalistit” sitten ovat? Suomen virallinen tilasto kertoo, että 1.268.525 suomalaista sai veronalaisia pääomatuloja vuonna 2012. Keskimääräinen pääomatulo oli noin 5.200 euroa, ja keskimääräinen osinkotulo pörssiyhtiöistä siitä vain noin viidesosa. Samana vuonna 2012 keskimääräiset veronalaiset ansiotulot olivat moninkertaiset eli 26.100 euroa. Veronalaiset pääomatulot olivat kaikkiaan 6,6 miljardia euroa, joka lähinnä koostuu osingoista, vuokratuloista ja luovutusvoitoista.

Todellisuudessa pörssiyhtiöiden lähes kaikki henkilöosakkaat ovat tavallisia piensijoittajia, jotka jo kertaalleen verotetuista palkka- ja muista tuloistaan ovat hankkineet osakkeita saadakseen enemmän tuottoa kuin mitä pankkitalletukset voivat tarjota. Näitä piensijoittajia on kaikkiaan noin 900.000. Luulisi, että tämä ihmismäärä on niin suuri, ettei poliitikkojen kannata ehdoin tahdoin kohdella sitä kaltoin veroratkaisuissaan. Niin kuitenkin tapahtuu.

Toimivassa verojärjestelmässä yhdistyvät laaja veropohja ja matala verokanta. Mikäli nykyisestä tilkkutäkistä ei haluta luopua, ainakin pienimmät pörssiosingot olisi vapautettava kahdenkertaisesta verosta. Vuosikymmeniä asia hoidettiin osinkotulo- tai omaisuustulovähennyksellä. Piensijoittajien pörssiosinkojen verotuksen kohtuullistaminen on luvattu vuosia. Pörssiyhtiöstä poiketen listaamattoman yhtiön osinkoja verotetaan lievemmin peräti 150.000 euroon asti. Myös osuuskuntien voitonjakoa suositaan. Osuuspääoman korot ovat verottomia 1.500 euroon asti.

Pörssiosinkoihin kohdistuu todellisuudessa degressiivinen vero, sillä tylyimmin kohdellaan pörssiyhtiöiden pienomistajia. Suuromistajilla on runsaasti verohelpotuksia, esimerkkeinä sijoitusrahastot, yleishyödylliset yhteisöt, listaamattomien yritysten omistajat, vakuutusyhtiön kautta sijoittavat tai vähintään 10 prosenttia omistavat. Ulkomaisille sijoittajille verotuksemme tuskin aiheuttaa ongelmia.

Suomi näyttää myös oudon esimerkin epäitsekkyydestä syrjimällä verotuksessa suoria osakesijoituksia rahastojen hyväksi. Rahastoihin sijoitettu pääoma karkaa lähinnä ulkomaisiin kohteisiin, kun suorat osakesijoitukset tukevat lähes yksinomaan kotimaisia yhtiöitä.

Vinoutunut osinkoverotus on peräisin vuodelta 2005, kun luovuttiin 12 vuoden jälkeen yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä. Tämä järjestelmä oli verohistoriamme upeimpia menestystarinoita, sillä veronmaksajien kannalta se oli kohtuullinen, oikeudenmukainen ja selkeä. Silti myös veronsaaja eli valtio oli tyytyväinen, sillä verokertymä moninkertaistui aikaisempaan verrattuna laajan veropohjan ansiosta. Nykyinen kapea veropohja pakottaa keräämään veroeurot etupäässä piensijoittajilta.

Valtiovalta on aikaisemmin suhtautunut tasapuolisesti osingonsaajiin ja ymmärtäväisesti piensijoittajiin. Vuonna 1969 otettiin käyttöön 500 markan osinkotulovähennys valtionverotuksessa. Vuodesta 1980 vähennys myönnettiin myös kunnallisverotuksessa ja seuraavana vuonna se muuttui omaisuustulovähennykseksi. Vähennykseen tehtiin vuosittain inflaatiokorjaus. Samankaltainen vähennys myönnetään tänään vain osuuspääoman korosta.

Kim Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
11 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
30.03.2014 08:26

Kaikki vasemmistopuoleethan tavoittelevat tuloerojen kaventamista, jossa viimeisimmät hallitukset ovatkin onnistuneet. Pääomaverotus kuuluu juuri niihin. Paavo “Sosialismi” Arhinmäkihän muistaakseni halusi omaisuusveron takaisin ja pääomaverotuksen progressiiviseksi.
Muuttaisin heti Suomesta pois rahoineni jos tuo jätkä pääsisi päättämään näistä asioista.

Ongelmahan on, että suomalainen yhteiskunta halveksii vaurastumista, ja haluaa pitää kynsin hampain kiinni nykyisestä eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmistä. Vaurastunut yksilö ei ole riippuvainen nykyisestä järjestelmästä, jota valtapuolueet eivät halua.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
30.03.2014 13:54

Armottomalla verotuksella pidetään keskiluokka aisoissa, jotta nämä eivät alkaisi kikkailemaan. Eläkeiän nosto on yksi esimerkki.

Työläisten tehtävä on tehdä töitä ja maksaa veroja, eikä häröillä. Siihen vielä 25v asuntolaina, niin se on siinä.

Jokainen voi lukea kuinka muurahaisyhdyskunta toimii.

Nimetön
Nimetön
30.03.2014 11:19

Hyvä yhteenveto lähimenneisyydestä ja nykytilanteesta. Valitettavasti istuvan hallituksen toimet eivät kannusta kansankapitalismiin. Julkista sektoria on supistettava, tapahtuuko se vapaaehtoisesti vai pakolla, jää nähtäväksi.

Nimetön
Nimetön
30.03.2014 12:13

Joo, todella poukkoilevaa näyttää olevan päätöstenteko esim. pääomatulojen suhteen. Kaikki poliittiset ryhmät yrittävät vetää omiin viiteryhmiinsä päin, eli puun ja kuoren väliin on jäänyt pääomaverotuksen jatkuvien kiristysten kohdalla nimenomaan pörssiosakkeita omistavat piensijoittajat. Kokoomus ajaa etupäässä suurpääoman etuja, kuten muutkin oikeistopuolueet, ja ehkä osittain keskustapuoluekin. Sosialidemokraateillakin saattaa jostain poimuista pilkistää vähän vaaleanpunaista, mutta kyllähän hekin näyttävät tällä hetkellä olevan lähinnä kokoomuksen apupuolue. Vasemmistoliitossa taas jo pelkkä osinko-sanan nostaminen esille voi saada tunnekuohun aikaan. Ja vaatimus varallisuusveron palauttamisesta ei saa minulta ymmärtämystä pätkääkään. Piensijoittaja on siellä jossain poliittisen kentän harmaalla alueella, joiden ”etuisuuksien” kimppuun on helppo hyökätä kaikilta suunnilta. Iso ongelma tässä… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
08.04.2014 12:58

Johan: Fast det me5ste jag ju gf6ra eftersom mitt vagilna fondsparande inte funkar (alltse5 anpassa). Men nu ska jag ju gf6ra som du ff6resle5r, jag kf6per ff6r 500 + 100 varje me5nad och je4mkar mellan fonderna ne4r det blir ff6r oje4mt.

Nimetön
Nimetön
30.03.2014 12:21

Naulan kantaan! Suomi ei kestä enää yhdenkään veron minkään asteista korottamista.

Nimetön
Nimetön
30.03.2014 15:34

Jos listaamattomia yrityksille luodaan vielä suurempi verotus, niin entistä suurempi osa yrityksistä perustetaan esim. Viroon ja näin menetetään yhteisöveron sekä osinkoveron tuotot.

Nimetön
Nimetön
30.03.2014 22:36

Yksi syy valtioneuvostomme veroajattelulle lienee myös se, etteivät he juuri omista osakkeita. Julkisista sidonnaisuusilmoituksista näkee sen, ettei osakesijoittaminen heitä kiinnosta. Suurin osakesalkku lienee ministeri Koskisella, hänelläkin vain muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Muilla sidonnaisuudet lähinnä asuntolainaa. Luulisi ministerin palkkoilla pystyvän parempaakin. Kataisenkin omistukset ovat pääosin joitain kalliita rahastoja. Ei ihme, ettei osinkoverotus kiinnosta lainkaan. Niinkuin todettua, palkka -tai muista tuloista koostuvat kertaalleen verotetut osakesijoitukset tulisi verottaa maltillisesti, ei nykymuotoisesti. Suomen lähes miljoonan piensijoittajan äänet luulisi kiinnostavan vaaleissa, mutta käytännössä ei. OSKL ja muut edunvalvojajärjestöt ovat täysin hiljaa silloin kun päätöksiä tehdään. Jälkeenpäin vain kommentoidaan kauppalehdessä verotuksen vaikutuksia osakesäästämiseen. Jos suomeen perustettaisiin… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
31.03.2014 21:00

Ansiokas kirjoitus. Kiitos!

Nimetön
Nimetön
02.04.2014 21:26

Hmm, 30->33% ei nyt ihan hirveä progressioporras ole. Tuskin edes huomaa. Omilla pääomatuloilla parempi olisi esim. 25->40, jos raja pysyy tuossa kolmessakymmenessä tonnissa 🙂

Nimetön
Nimetön
08.05.2014 11:29

Tässä vielä yksi näkökulma piensijoittajan verotukseen: 13-vuotias tyttäreni sai postissa veroehdotuksen ja koska haluan pikku hiljaa tutustuttaa häntä raha-asioiden hoitoon ja verotukseen, tutkimme veroehdotusta yhdessä. Osinkoja hän oli saanut 1074€ ja näistä on maksettu veroja 225,54€. Tyttäreni oli hieman järkyttynyt, että hän joutuu maksamaan näin paljon veroja, vaikka tulot ovat pienet. Vielä järkyttyneempi hän oli, kun kerroin, että tänä vuonna hän joutuu maksamaan entistä enemmän veroja, koska osinkotulojen verotus on noussut. Mitään muita tuloja hänellä ei ole. Tyttärelläni on samanikäinen serkku, joka laulaa oopperan lapsikuorossa. Serkulle maksetaan sekä harjoituksista että esiintymisistä ja vuoden aikana hän saa useidne satojen eurojen tulot… Lue lisää >>