Velkapommi tikittää Fedin taseessa

Kulunut vuosi USA:n osakemarkkinoilla on ollut vahvan kehityksen aikaa. Wall Streetilla S&P500-indeksi on noussut vuoden alusta yli 22 % ja Nasdaq yli 29 % ja molemmat ovat saavuttaneet historialliset huippunsa. Merkittävän osan pörssinoususta voi laittaa Federal Reserven superelvyttävän rahapolitiikan piikkiin. Keskuspankki on kasvattanut tasettaan arvopaperiostoin jo yli 3 800 miljardiin dollariin. Tästä valtion arvopapereiden osuus on reilusti yli 2 000 miljardia dollaria ja määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.

USA:n velkapapereiden omistajana Fed on selvä ykkönen. Toiseksi eniten niitä on Kiinalla (n. 1 300 miljardia $). Kaiken kaikkiaan Fed pitää hallussaan noin 17 % kaikista yleisön hallussa olevista USA:n velkakirjoista. Luvut ovat hurjia, ja kertovat Fedin merkityksestä velkakirjamarkkinoilla. Keskuspankki itse kertoo ostavansa velkakirjoja täysin rahapoliittisista syistä: maturiteetiltaan pitkien velkakirjojen kysyntää kasvattamalla jälkimarkkinoilla se pystyy painamaan pitkiä korkoja, mistä hyötyvät etenkin amerikkalaiset kotitaloudet, yritykset sekä sijoittajat halvemman lainarahan muodossa. Kuitenkin sillä on tärkeä rooli myös USA:n vakavaraisuuden turvaajana etenkin poliittisten riskien kasvaessa.

Velkakirjamarkkinoilla pätevät kysynnän ja tarjonnan lait: lisääntynyt kysyntä nostaa velkakirjan hintaa ja painaa korkoa, lisääntyneellä tarjonnalla on taas päinvastainen vaikutus. Mikäli USA:n valtio jatkaa raskasta velkaantumistaan, Fedin on jatkettava velkakirjaostoja pitääkseen pitkien korkojen kehitys aisoissa. Mikäli ostot loppuvat, jälkimarkkinoilla kysynnän määrä vähentyy ja jonkun muun tahon on paikattava Fedin  kysyntää tai korot lähtevät taas nousuun. Velkakattofarssin jälkeen kysyntää USA:n velkakirjoille edelleen löytyy, mutta poliittinen epävarmuus on selkeästi horjuttanut markkinoiden luottamusta USA:n kykyyn hoitaa velkojaan. Viime viikolla aikaansaatu sopimus velkakaton nostosta oli väliaikainen, ja kongressilla on jälleen vain ensi vuoden alkuun asti aikaa löytää keinoja kasvattaa liittovaltion tuloja ja vähentää menoja. Nän ollen poliittiset riskit eivät suinkaan ole hävinneet USA:n taloudesta, vaan jännitys on lähinnä siirtynyt parilla kuukaudella eteenpäin.

Nykyisessä tilanteessa Fedillä ei juuri ole muita vaihtoehtoja kuin jatkaa arvopaperiostojaan, sillä etenkin elvytyksen nopea vähentäminen olisi kohtalokasta velkamarkkinoilla ja saattaisi kiihdyttää pitkien korkojen nousua. USA siis jatkaa velkaantumistaan, ja keskuspankin tase kasvamistaan. Keskeinen kysymys kuitenkin on, mitä tapahtuu kun arvopaperiostoja lähdetään joskus tulevaisuudessa vähentämään. Kauhuskenaariona on korkojen ponnahdus taivaisiin, mikä nostaisi merkittävästi valtion lainanhoitokustannuksia ja painaisi USA:n takaisin taantumaan. Luottamuksen romahtaminen USA:n maksukykyyn johtaisi maailmanlaajuiseen joukkopakoon velkakirjamarkkinoilla ja USA:n merkityksen maailmantaloudessa huomioiden globaaliin taantumaan.

Valoisampi skenaario puolestaan tarkoittaisi onnistunutta Fedin exit-strategian suunnittelua ja sen käyttöönottoa ilman paniikkia markkinoilla. Tämä on mahdollista vasta silloin, kun talous on elpynyt ja kestää pienen korkotason nousun, joka on edessä velkakirjaostojen vähentyessä. Vielä nykyisellään talouskehitys on liian heikkoa ja julkisen talouden riskit liian suuria, jotta epäonnistumisen mahdollisuutta kannattaa punnita. Näin ollen halvan lainarahan kausi jatkunee ainakin vielä ensi kevääseen.

Kolmantena vaihtoehtona on, että velkakirjaostojen vähentäminen ei aiheuta juurikaan reaktioita markkinoilla johtuen elvytyksen tehottomuudesta. Tähän ovat vedonneet jopa Fedin rahapolitiikasta päättävän avomarkkinakomitean jäsenet. Velkakirjaostoista huolimatta USA:n elpyminen on ollut suhteellisen hidasta eivätkä yksityiset investoinnit ja kulutus ole onnistuneet tukemaan taloutta halvasta lainarahasta huolimatta. Mikäli lainojen kysyntä pysyy heikkona, jää ostojen vähentämisen vaikutus reaalitaloudessa yhtä heikoksi kuin mitä se on niitä lisätessäkin ollut.

Toinen ja kolmas vaihtoehto ovat epäilemättä osakemarkkinan kannalta ne houkuttelevimmat, matalat korot kun siirtävät kysyntää tuotto-odotuksiltaan houkutteleviin osakkeisiin. Vääristynyt tilanne velkakirjamarkkinoilla Fedin ostojen vuoksi voi kuitenkin johtaa odottamattomiin seurauksiin, ellei ostoja pureta maltilla. Ongelmana tulevaisuuden ennustamisessa on etenkin se, että vertailukohtia onnistuneen exit-strategian käytölle ei maailmantalouden historiassa tässä mittakaavassa juurikaan ole.

(Kuvan lähde: Johnny Vulkan/Foter)

/Marianne Palmu

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
7 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
25.10.2013 11:56

Velan halpuus näkyy osakemarkkinoilla käytettynä vipuna. Tiettyä oman pääoman tuottotavoitetta etsivä sijoittaja löytää vipurahan edullisuuden vuoksi markkinoilta enemmän ostettavaa ja kasvattaa salkkunsa velkaisuutta. Suorasti tai epäsuorasti esim. pitämällä asuntolainan lyhennykset minimissä yms. Tämä näkynee tällä hetkellä osakkeissa n. 20 % arvostuksen nousuna verrattuna siihen mitä se olisi kaksinkertaisessa korkotasossa.

Nimetön
Nimetön
28.10.2013 21:46

Minusta näyttää että Fed pelaa tällä hetkellä jenkkihalituksen kanssa uskomattoman kovaa peliä Kiinan kanssa. Tuskin ne muuten olisivat tuota positiota noin ylös nostaneet. Seuraavaksi aletaan mitätöimään _kaikkia_ papereita, jolloin Kiina ei voi itkeä kun Fedillä on tuplasti sen verran lappuja kädessä. Tosin, Fedin laput on sisäistä oikeaa rahaa ja Kiinan laput vaan Fedin pyörittämää painokonerahaa. Noh, katotaas kuin käy.

Nimetön
Nimetön
11.11.2013 12:43

Kiitos kommenteistanne. Matalat korot tosiaan heijastuvat juuri vipuvaikutuksen kautta, ja kun sijoittajat siirtävät varojaan esim. korkomarkkinoilta osakemarkkinoille korkeampien tuotto-odotusten perässä.
Kiinan ja USA:n välinen tilanne on puolestaan hyvin mielenkiintoinen velkakirjamarkkinoilla: saa nähdä, miten paljon Kiina haluaa vielä kasvattaa velkakirjaomistuksiaan, kun poliittinen epävakaus koettelee muutoinkin luottamusta USA:n velanhoitokykyyn.

Nimetön
Nimetön
20.11.2013 09:46

Kirjoitat: ‘Keskuspankki on kasvattanut tasettaan arvopaperiostoin jo yli 3 800 miljardiin dollariin.’ Minä en ihan pysy perässä, valistaisitko yksinkertaista? Miten arvopaperiostot kasvattavat FEDin tasetta? Jos minulla on joku kioski, jolla on vaikka 100 000 $ rahaa, ja ostan USA:n velkapapereita vaikka 10 000 $:lla, niin minun (hyvin vajavaisten) kirjanpitotietojeni mukaan tase ei muutu yhtään. Sinne tulee kyllä 10 000 $ lisää, kun minulle syntyy saatava, mutta eikös tase samalla pienene sen ostosumman verran?

Nimetön
Nimetön
22.11.2013 12:13

Tääpäs tuli yllätyksenä, kun huomasin että tuttu naama uutiskirjeessä sieltä kansantalouden luennoilta oli ilmestynyt luennoimaan mulle nordnetinkin kautta. Onnittelut! 🙂 Mua lähinnä alkoi mietityttää, kun et tekstissä raaskinut spekuloida liiemmin, mitä itse epäilet, että tapahtuu? Onnistuuko nykyisen tiedon valossa tämä pehmeä lasku? Näin jälkiviisaana voin todeta, että bulleroiden rahaa on alkanut virrata enemmän markkinoille, niin ei ainakaan tällä hetkellä akuuttia hätää ole. Pitää olla nopeampi kuin muut bullerot kun ratsastetaan eteenpäin fedin kustannuksella osakekurssien nousun muodossa ja pelataan suhteellisen riskillä. 🙂

Nimetön
Nimetön
18.12.2013 16:34

Hei, ja pahoittelut pitkästä vastausajasta. Seppo, kysymyksesi on oikein osuva. Velkapaperit siis näkyvät taseessa kredit-puolella. Eli keskuspankki itse ilmoittaa: Reserve Bank credit 3,905 MUSD (päivätty 12.12.2013) johon kuuluvat suurimpana menoeränä velkakirjat n. 2,200 MUSD. Näin ollen omana menoeränään ne kasvattavat Fedin tasetta, ja samaan aikaan reservit taseen vastattavaa-puolella lisääntyvät.
Santeri, pehmeään laskuun on kyllä mahdollisuudet, mikäli Fedin päättäjät viestivät selkeästi aikeistaan ja muutokset rahapolitiikassa osataan ennakoida markkinoilla (viime päivien hermoilu on osoittanut ettei ennakointi suinkaan ole helppoa). Kaiken kaikkiaan Fedin rahapolitiikka tulee velkakirjaostojen vähentämisestäkin huolimatta olemaan hyvin elvyttävää, siitä tulee pitämään huolta keskuspankin ohjeistus eli sitoutuminen mataliin korkoihin pitkäksi aikaa.

Nimetön
Nimetön
16.05.2014 09:24

I precisely wieshd to appreciate you once again. I do not know what I might have carried out without those thoughts discussed by you directly on my situation. Previously it was a real challenging circumstance in my position, nevertheless being able to see a new specialised mode you treated that forced me to weep for delight. I will be happier for your help and thus hope you comprehend what a powerful job you are always undertaking instructing men and women thru your web blog. I am certain you have never got to know any of us.