Vasen alakoukku ulkomaisen osinkoverotuksen leukapieleen: tapaustutkimuksia maailmalta

Minulta on kyselty aina silloin tällöin ulkomaisten osinkojen verokohteluun liittyviä kysymyksiä, joista useimpiin on onneksi olemassa varsin selväsanainen kyllä-/ei-vastaus. Ulkomaiset osingot voivat tietyissä tilanteissa olla erittäin kinkkisiä, mutta useimmiten osinkokysymykset ovat suomalaisen verovelvollisen kannalta helppotajuisia ja niitä on lopulta varsin helppo ymmärtää.

Miten siis alkuun tiellä kohti “osinkoveropalautuksia”?

Sijoittajan kannalta olisi tietysti parempi, jos kaikki verosopimukset ja poikkeustilanteet huomioitaisiin osinkoja verotettaessa, mutta valitettavasti tämä ei ole aina mahdollista. Pyrkimyksenäni on tässä toisaalta murtaa myytti ulkomaisten osinkojen verotuskuvioiden hankaluudesta ja auttaa sinua sijoittajana ymmärtämään asiaa suomalaisen (luonnollisen) verovelvollisen näkökulmasta. Kim ja Tom Lindströmin kirjoitus TeliaSonera AB:n takaisinosto-ohjelman myyntioikeuksien hieman hankalasta verotematiikasta sai minut pohtimaan jotain veroteemaa, josta olisi hyvä kirjoittaa vielä näin loppuvuodesta. Lisäksi osinkoteemasta on jatkuvasti kysytty ja tiedusteltu.

Ulkomaisen yhteisön kotipaikka on sananmukaisesti jossain muualla kuin Suomessa ja ulkomaisesta yhteisöstä saatu osinko on Suomessa veronalaista tuloa aivan samalla tavoin kuin kotimaisen yhtiöin ulos jakama osinko (Fasoúlas ym. 2012, 92). Suomalaisen verovelvollisen kohdalla (ulkomailla) listattujen yhtiöiden jakamista osingoista 70 % on veronalaista pääomatuloa ja 30 % verovapaata tuloa. (Lehto 2010, 2; Korpela 2012, 158.) Suomen ja ulkomaiden välillä solmituilla verosopimuksilla on kuitenkin vaikutusta osingon verokohteluun, sillä jos yhteisön ulos jakama osinko tulee jostain muualta kuin EU- tai verosopimusvaltiosta, osinko on Suomessa kokonaisuudessaan veronalaista ansiotuloa – verosopimuspoikkeuksia ovat lähinnä ns. veroparatiisit ja erityishallintoalueet (Fasoúlas ym. 2012, 93; Korpela 2012, 157). Sijoittajan on syytä tiedostaa ja ymmärtää yhtiön verotuksellisen kotipaikan – ei julkisesti listattujen yhtiöiden tapauksessa listausmaan – ratkaisevasti vaikuttavan osingon verostatuksen tarkasteluun. Suomalaisten julkisesti listattujen yhtiöiden ulos jakamasta brutto-osingosta vähennetään luonnollisen henkilön tapauksessa automaattisesti suoraan efektiivinen osinkovero 21 % (0,70 * 0,30 = 0,21), kun taas ulkomaisten osinkojen tapauksessa osingon verotus jakautuu tavallisesti välittäjän toimesta perittyyn ulkomaiseen lähdeveroon (esim. 15%) ja Suomen verottajan toimittamaan osingon jälkiveroon (esim. 6%, jolloin yhteenlasketusti verokuormaa osinkoon kohdistuu 15 % + 6 % = 21 %).

Verosopimus antaa lähdevaltiolle varsin suuren vapauden päättää osinkoverotuksen toimittamisesta, sillä lähdevaltio voi periä verosopimusta korkeamman veron – esimerkiksi 25%, 27%, 30% jne. – maan sisäisen verolainsäädännön nojalla (Lehto 2010, 4; Fasoúlas 2012, 94). Esimerkiksi amerikkalaisyhtiöiden tapauksessa Yhdysvallat tavallisesti pidättää verosopimuksen nojalla 15 % lähdeveron tavallisen julkisesti listatun osakeyhtiön jakamista osingoista, jolloin suomalaissijoittaja joutuu käytännössä maksamaan amerikkalaisen lähdeveron hyvityksen jälkeen Suomessa vielä 6 % jälkiveron (= 21 % – 15 %; Lehto 2010, 2). Jos lähdevaltio puolestaan pidättää liikaa lähdeveroa (Yhdysvalloissa kyse on esimerkiksi ns. (M)LP-yhtiöistä), niin tällöin suomalainen sijoittaja joutuu maksamaan ulkomaisen veron hyvittämisen (esim. 15% verosopimuksessa) jälkeenkin 6%, koska Suomen efektiivinen osinkoveroprosentti on tällä hetkellä luonnolliselle henkilölle 21%. Liikaa maksetut verot sijoittajan on syytä hakea takaisin lähdevaltiosta joko oma-aloitteisesti tai mahdollisen ulkopuolisen palveluntarjoajan avustamana. Kahdenkertainen verotus poistuu useimmissa tapauksissa verosopimuksen nojalla tällä ns. hyvitysmenetelmällä, kun verovelvolliselle hyvitetään korkeintaan verosopimuksen mukainen vero Suomessa ja liikaa peritty lähdevero on haettu takaisin ulkomaiselta verottajalta. (Lehto 2010, 4; Korpela 2012, 159-160.)

Maailmassa on niitä maita, joista osinkojen lähdeveroja on todella vaikea hakea takaisin, mutta onneksi on myös niitä maita, joissa asiat etenevät nopeasti. Kaikkein yksinkertaisimmissa tapauksissa suomalaissijoittajan tarvitsee vain hankkia selväjärkinen lomake, liitteeksi asuinpaikkatodistus ja/tai leima asiakirjoihin Suomen verottajalta ja mukaan liitetään pankilta/arvopaperivälittäjältä saatavat osinkotodistukset (bruttoluvut ja lähdevero(t)). Osingoista liikaa perityt verot ilmestyvät pankkitilillesi jollain aikaviiveellä.

Olen koostanut oheen lisäksi kaksi hyvin yksinkertaista rautalankaesimerkkiä (esimerkit kuvastavat, joista ensimmäinen on mukaelma Juuso Lehdon (2010, 5) aiemmin käyttämästä Coca Cola (KO) -esimerkistä (kaikki on tavallisen suomalaissijoittajan näkökulmasta “ok”!; ks. Lehto 2010, 5) ja toisessa esimerkissä on puolestaan hyödynnetty Lehdon ajattelutapaa tilanteessa, joka vaatii liiallisen lähdeveroperinnän vuoksi omatoimisuutta. Lehdon esimerkkinään käyttämä KO:n osinko on edelleen täysin pätevä ja ajattelutapa oikea, mutta lähdeveroprosentit ovat tänä vuonna muuttuneet. Suurin osa lukijoista varmasti ymmärtäisi asian myös ilman rautalankaa, mutta esimerkkien syvempi käsittely auttaa hahmottamaan asian aiempaa paremmin.

Esimerkki 1: McDonald’s Corporation (2012) [Verosopimus]

McDonald's

McDonald’sin 0,70 USD/osake osingon irtoamispäivä oli 31.5.2012  ja virallinen maksupäivä oli 15.6.2012. Raha kirjattiin Nordnetin salkkutilille 18.6.2012. Nordnetin tapauksessa näkyy kaksi erillistä tapahtumaa tähän osingonjakoon liittyen: OSINKO (bruttosumma) ja ENNAKKOPIDÄTYS (osingon ulkomainen lähdevero).

Tässä tapauksessa 125 osakkeen MCD-omistukselle on maksettu bruttona 125 * 0,70 USD = 87,50 USD osinkoa, josta on peritty lähdeveroa 13,125 USD. Lähdevero on siis ~15 % (= 13,125 / 87,50 = 0,15). Osingon netto on siis 74,375 USD (= 87,50 – 13,125).

Kysymys kuuluu, paljonko sijoittajan pitää maksaa McDonald’sin osingosta vielä Suomeen?

  1. Laske kokonaisvero brutto-osingosta: 0,21 * 87,50 USD = 18,375 USD.
  2. Vähennä jo Yhdysvaltoihin maksettu lähdevero: 18,375 USD – 13,125 USD = 5,25 USD (6 % brutto-osingosta).
  3. Summa voidaan muuntaa euroiksi jollain järkevällä ja johdonmukaisella valuuttakurssilla (esim. EKP:n vahvistamat valuuttakurssit).
  4. Verottaja ilmoittaa kevään 2013 veroilmoituksella maksetun lähdeveron (15 %) euroiksi muunnettuna ja vaatii vielä jälkiveron (6 %) maksettavaksi, jotta kokonaiskertymä olisi efektiivinen 21 %.

Perinteisten amerikkalaisyhtiöiden tapauksessa verotuskuviot ovat varsin yksinkertaisia ja helppoja, mutta jos takaisinperinnälle ilmenee tarvetta, niin tähän käytetään amerikkalaista 1040NR-lomaketta ja joissakin tapauksissa saatat tarvita myös W-7-lomakkeen. Yhdysvaltain verottajan verkkosivut ovat täynnä monenlaista lisätietoa, joten tällä kertaa jätän monimutkaiset yhtiötapahtumat huomiotta.

Esimerkki 2: HeidelbergCement AG (2012) [Verosopimus]

HeidelbergCement AG

HeidelbergCementin 0,35 EUR/osake osingon irtoamispäivä 1.5.2012 oli ja virallinen maksupäivä oli 4.5.2012. Raha kirjattiin Nordnetin salkkutilille 4.5.2012. Nordnetin tapauksessa näkyy kolme erillistä tapahtumaa tähän osingonjakoon liittyen: OSINKO (bruttosumma), ENNAKKOPIDÄTYS (osingon ulkomainen lähdevero) ja GERMAN SOL TAX DIV (erityinen paikallinen osingon lähdevero).

Saksassa on käytössä kiinteä 25 % osinkovero, jonka päälle lyödään vielä erityinen 1,38 % “solidaarisuuslisä” (= 25 % + 1,38 % = 26,38 %). Tässä tapauksessa 100 osakkeen HEI-omistukselle on maksettu bruttona 100 * 0,35 EUR = 35 EUR osinkoa, josta on peritty lähdeveroa 8,76 EUR ja solidaarisuuslisää 0,48 EUR. Nettolähdevero on ~ 26,4 % (= 9,24 / 35 = 0,264). Todellinen saksalainen vero on n. 26,38 %. Osingon netto on siis 25,76 EUR (= 35 – 9,24).

Kysymys kuuluu, paljonko sijoittajan pitää maksaa HeidelbergCementin osingosta vielä Suomeen?

  1. Laske (saksalainen) kokonaisvero brutto-osingosta: 0,264 * 35 EUR = 9,42 EUR.
  2. Vähennä jo maksettu (15%) verosopimuksen mukainen lähdevero: 0,15 * 35 EUR = 5,25 EUR.
  3. Suomen verottaja antaa anteeksi korkeintaan 5,25 EUR ulkomaista lähdeveroa, joten miten käy 3,99 EUR (= 9,24 – 5,25).
  4. Ryhdytään takaisinperintäprosessiin Saksasta, koska lähdeveronpidätys tästä osingosta on tehty Saksan sisäisen lainsäädännön perusteella: haetaan takaisin 3,99 EUR (= 3,99 / 35 = 0,114).
    • Jos et tee takaisinperintää, niin luonnollisen henkilön ylimääräinen verokuormitus olisi 6 % + 11,4% (takaisinperittävä osuus) = n. 17,4 % (koska Suomen verottaja hyvittää vain 15 % 26,4 %:sta).
    • Saksalainen takaisinperintälomake: Claim for refund of German withholding taxes on dividends (lomake toimitetaan Saksaan tarvittavin leimoin ja liittein osoitteella Bundesamt für Finanzen, D-53221 BONN, Germany); käsittelyaika on ollut tyypillisesti n. 2-3 kk), vero-UKK (Deloitten opas) ja yhteydenottolomake (saksa, englanti). Takaisinperintäaika on Saksan sisäisen lainsäädännön mukaan korkeintaan neljä kalenterivuotta osingon maksuajankohdasta, mutta ei ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut osingon maksusta.
  5. Verottaja ilmoittaa kevään 2013 veroilmoituksella maksetun lähdeveron (15 %) ja vaatii vielä jälkiveron (6 %) maksettavaksi, jotta osinkoveron kokonaiskertymä olisi Suomen efektiivinen 21 %:ia.

Takaisinperinnän ansiosta  ”tuplaverotus” poistuu ja ulkomaisen osingon veron takaisinperinnän jälkeen osinkoon kohdistuu 15 % (Saksaan maksettu osinko), 6 % (Suomeen maksettu osinko) ja 11,4 % on haettu takaisin Saksasta.

Valitettavasti kaikista maissa lähdeverojen takaisinperintä ei ole yhtä helppoa ja vaivatonta kuin Saksasta.

Yhteenveto:

  • Ulkomaisista osingoista peritään (tavallisesti) ulkomailla lähdevero.
  • Ulkomainen vero hyvitetään Suomen osinkoverosta, mutta korkeintaan verosopimuksen osinkoartiklan verran.
  • Jos ulkomaista lähdeveroa on pidätetty liikaa ja verosopimus sanoo muuta, on tietyissä tilanteissa kannattavaa ryhtyä verojen takaisinperintään ulkomailta.

Lähteet:

Fasoúlas, Elina & Petri Manninen & Ville Niiranen (2010). Sijoittajan verotus. Helsinki: FINVA.
Korpela, Vesa (2012). Sijoittajan verokirja. Helsinki: Verotieto.
Lehto, Juuso (2010). “Ulkomaisten osinkojen käsittely verotuksessa“. Varallisuusviesti 2/2010. Helsinki: Danske Bank. (Suositeltavaa luettavaa, mutta pääomavero on muuttunut ja s. 3 taulukkotiedot ovat osittain vanhentuneet!)

Vastuuvapaus: Tämä kirjoitus ja sen sisältämä tieto on tarkoitettu vain yleistiedoksi ja esimerkiksi. Todelliset verotilanteet voivat erota esitetystä. Kirjoituksen sisältö on koottu luotettavina pitämistäni tietolähteistä ja omista kokemuksista, mutta mahdollisista virheistä hän en ota vastuuta. Veroasioissa on aina syytä kääntyä viime kädessä verottajan puoleen.

 

/Thomas Brand

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

Kari K15 Joulukuu, 2012

Kiitos artikkelista! Olisko mahdollista saada samankaltaiset ohjeet takaisinperintäprosessiin Ranskaa varten mitä löytyy yllä Saksan kohdalta?

Thomas Brand16 Joulukuu, 2012Ilman muuta voin jossain vaiheessa kirjoittaa jotain samanlaista myös Ranskan osinkokuvioista. Teen kuitenkin tähän kirjoitukseenkin tulevaisuudessa mahdollisesti joitakin päivityksiä, jos saan uutta tietoa ja/tai jotain täsmennyksiä on tarve tehdä.

Esa17 Joulukuu, 2012Tuleeko siis Saksan pörssissä noteraatusta ETF:n jakamasta osingosta, ilman takaisinperintää yhteensä sama (6% + 11,4%) ylimääräinen verokuormitus vaiko vielä enemmän johtuen Suomen verolain suhtautumisesta ETF:ien osinkoihin?

Reiska7917 Joulukuu, 2012Kiitos hyvästä artikkelista! Minulla on ollut jotenkin harhainen käsitys, että Suomessa verokarhu perii 30 %:n pääomatulon ulkomaisten yhtiöiden osingoista kokonaisuudessaan, jonka takia olenkin hyvin maltillisesti ulkomaille sijoittanut. Tämä artikkelisi oikaisi käsitystäni erittäin paljon, eli kiitos vielä. Mietin vain onkohan verottaja muuttanut suhtautumistaan ulkomaisiin osinkoihin lähivuosina, koska jokin järkisyy tuolle minunkin “näppituntumalle” pitäisi olla, ts. jostain (oletettavasti vanhasta) kirjallisuudesta olen sen mielestäni lukenut.Olisiko mahdollista saada vielä jotain listausta maista, joiden kanssa verotus toimii yhtä helposti kuin USAssa? Alkoi yht’äkkiä kiinnostaa yhä enemmän ulkomaille sijoittaminen, mutta noiden lomakkeiden lähettely ulkomaan veroviranomaisille menee kyllä jo minulle liian vaikeaksi…
Esa17 Joulukuu, 2012Ja vielä lisäyksenä omaan kysymykseeni, että kyseisen ETF:n kotipaikka (Domicile) on Irlanti. Hämmentääkö se tätä soppaa vielä lisää?
Thomas Brand17 Joulukuu, 2012Esa: Kyse on mitä ilmeisimmin varmaankin jostain iSharesin ETF-tuotteesta, jotka on yleensä listattu Lontooseen ja/tai Saksaan. Jos ETF:n virallinen kotipaikka on Irlanti, niin ETF:n ulosjakamasta “osingosta” eli tuotosta ei käytännössä yleensä ottaen peritä ennakkopidätystä lainkaan, vaan verovelvollinen maksaa sitten lopullisessa verotuksessa 30% pääomatuloveron. 30 %-vero (tai progression vuoksi 32 %) johtuu siitä, että ETF rinnastuu (yleensä) sijoitusrahastoon ja sijoitusrahaston ulosjakamat tuotot verotetaan 30 % / 32 % -verokannan mukaisestiETF-verotuksessa on kuitenkin eräs eräskysymys, joka minua juuri tällä hetkelläkiinnostaa, ja palaan tähän erääseen tuottoverotusta koskevaan teemaan joskus myöhemmin.PS. Vaikka jokin ETF-tuote on listattu Saksassa, niin sillä ei käytännössä ole osinkojen verostatusta määriteltäessä merkitystä, vaan olennaista on ennen kaikkea ETF:n kotimaa ja jos ETF:n veromaa on Saksa, niin veroseuraamukset menevät saksalaisen käytännön mukaisesti (nettoverona 26,4%) ja takaisinperintäprosessiin kannattaa varautua.
Thomas Brand17 Joulukuu, 2012Reiska79: Todella mukava kuulla, että kirjoituksestani oli sinulle hyötyä ja iloa. Ulkomaille sijoittamista ei kannata pelätä osinkoverokuvioiden vuoksi, mutta tietysti nämä asiat on hyvä jollain tasolla sisäistää ja jollain aikavälillä myös ymmärtää. Erityisesti kannattaa etsiä ns. ISIN-koodia eli International Securities Identification Number -tunnistetta, jolla arvopaperit voidaan tunnistaa ja yksilöidä (alkuosa on maakoodi, esim. Suomessa -FI).Käytännössä sijoittajan kannalta maista (verotuksellisesti) helpoimmat ovat yleensä ottaen Pohjoismaat, Yhdysvallat ja Kanada. Lisäksi Iso-Britannia on varsin helppo, koska osinkovero on yleensä ottaen brittiyritysten osalta 0% verosopimuksen nojalla.Osinkoihin liittyvää “veroriskiä” tavallisen sijoittajan on helppoa hallita myös mm. sijoitusrahastoilla ja pörssinoteeratuilla indeksirahastoilla.
Esa17 Joulukuu, 2012Kiitos Thomas. Kyse on juuri iSharesin ETF:stä. Tässä aloittelijana on vähän hukassa näiden verotusten kanssa, mutta koska kyseisen tuotteen kotipaikka on tosiaan Irlanti, niin voin siis odotella odotella rauhallisin mielin ensimmäisten osinkojen maksua. Kiitos siis, vastauksesi selkeytti asiaa huomattavasti.
Reiska7918 Joulukuu, 2012Kiitokset blogistille. En varsinaisesti koe itseäni aloittelevaksi sijoittajaksi, joskaan en toki ammattilainen ole – eikä kokemusta nyt kymmeniä vuosia ole. Vajaat viitisen vuotta olen aihetta suht aktiivisesti harjoittanut, mutta omalla ajallani siis. Jostain syystä vain tuo ulkomaisten yritysten osinkojen verotus on jäänyt minulle takaraivoon virheellisesti – ja siksipä olenkin vältellyt suoria sijoituksia ulkomaille, vaikka jokunen kyllä tuli lähinnä sijoittajaurani alussa tehtyä. Nyt täytyykin alkaa uudella innolla ulkomaisia mahdollisuuksia tutkia, sillä viime aikoina on alkanut tuntua, että yhtiö- ja toimialajakauma kotipörssissä on kuitenkin aika suppea. Ja tokihan arvostuskin joskus kotipörssissä on jotain muuta kuin kilpailevissa maissa, osittain toki syystäkin. ETF:t on kyllä olleet käytössä ja niillä olen lähinnä kehittyville markkinoille pyrkinyt. Mutta ehkä nyt katselen erityisesti Eurooppalaisia ja Jenkkiläisiä yhtiöitä entistä tarkemmin…PS. Osaatko Thomas sanoa onko tuo ulkomaisten osinkojen verotus muuttunut jossain vaiheessa viime vuosikymmenten aikana? Itse kun olen sieltä -80 luvulta alkaen kotimaista sijoituskirjallisuutta (ulkomaista sitten B. Grahamin ajoista alkaen) lukenut. Mietin vain olisiko sieltä jäänyt jotenkin harhainen kuva osinkojen verotuksesta…

Thomas Brand18 Joulukuu, 2012Esa: ETF-rahastojen sijoittajille jakamat osingot rinnastuvat sijoitusrahastojen joskus jakamiin tuottoihin (ns. tuotto-osuudet) ja 30% vero niistä on varsin kova pala purtavaksi. Tässäkin blogissa kirjoittava Petre Pomell on monissa kirjoituksissaan kehottanut harkitsemaan osingot uudelleensijoittavia ETF-rahastoja juuri varsin kovan verorasitteen vuoksi.Irlanti on kuitenkin suomalaisen ETF-tuottoja hakevan ja saavan sijoittajan kannalta varsin “hyvä” verotuksellinen kotipaikka, koska kuvio on verrattain yksinkertainen ja helppotajuinen. Ainut tehtävä on käytännössä odottaa, koska veroasiaa ei tarvitse heti ihmetellä.Henkka19 Joulukuu, 2012Hiljattain Suomessa rajoitetusti verovelvolliseksi siirtyneenä kiinnostaisi kuulla, miten asia menee osinkoja Suomesta (suomalaisesta yhtiöstä) ulkomaille maksettaessa? Pidättääkö Suomen verottaja ennakot automaattisesti vai riippuuko asia osingonsaajan asuinvaltion kanssa tehdystä verosopimuksesta?

Thomas Brand19 Joulukuu, 2012Reiska79: Sinulla on kuitenkin jonkin verran kokemusta ja todennäköisesti väärinkäsityksesi ei ole yksittäistapaus. Pidän itse asiassa hyvin todennäköisenä, että useilla sijoittajilla on verotuskuvioihin liittyviä väärinkäsityksiä ja harhaluuloja. Tärkeintä on tällöin vain löytää asiaa koskevaa tietoa kompaktissa muodossa ja yrittää tutustua aiheeseen, koska sijoittajan varallisuuden kasvun kannalta (väärin ymmärretyt) verot muodostavat potentiaalisesti hyvinkin suuren sudenkuopan.Suomessa sijoittajan verotus on loppujen lopuksi varsin selväpiirteistä, vaikka mm. osinko- ja myyntivoittoverotukseen liittyvät erikoiskysymykset saattavat aiheestakin ihmetyttää.En valitettavasti osaa sanoa 30%-osinkoverokuviosta sen tarkemmin, mutta tietyissä maissa tällaisia erikoistuuksia on toki voinut olla.
Thomas Brand19 Joulukuu, 2012Henkka: Sinulla on nyt useampi kysymys pakattu yhteen, joten ensimmäiseksi pitäisi oikeastaan tietää, että onko kyse (i) yleisesti verovelvollisen ulkomailla asuvan suomalaisen vai (ii) rajoitetusti verovelvollisen ulkomailla asuvan suomalaisen verotusta. Verosopimuksella ja/tai mahdollisen työpaikan “erityisstatuksella” on suuri merkitys näissä tilanteissa, koska myös niillä on merkitystä osinkoverotukseen.Käytännössä kannattaa kuitenkin nuomioida, että suomalaissijoittajan “verotilanteesta” huolimatta (listaamattoman tai listatun yhtiön jakamaa) osinkoa voidaan verottaa Suomessa.Tästä aiheesta – ulkomailla asuvan suomalaisen osinkoverotuksesta – on hyvä pätkä Fasoúlasin, Mannisen ja Niirasen uudessa kirjassa “Sijoittajan verotus” (FINVA, 2012). Suosittelen lukemaan!
Aleksi19 Joulukuu, 20121)Laske (saksalainen) kokonaisvero brutto-osingosta: 0,264 * 35 EUR = 9,42 EUR.
2)Vähennä jo maksettu (15%) verosopimuksen mukainen lähdevero: 0,15 * 35 EUR = 5,25 EUR.
3)Suomen verottaja antaa anteeksi korkeintaan 5,25 EUR ulkomaista lähdeveroa, joten miten käy 3,99 EUR (= 9,24 – 5,25).Näppäilyvirhe kohdan kolme laskelmassa, pitäisi vissiin olla 9,42.

Thomas Brand19 Joulukuu, 2012Hyvä huomio, Aleksi.Se ei sinänsä vaikuta itse laskelmaan, mutta tietysti korjasin sen.Oikea suora ETF-tuotonjakoihin: uusi tapaustutkimus | Nordnet Blogi20 Joulukuu, 2012[…] blogin lukijat ovat jo ehtineet tutustua aiempaan kirjoitukseeni ulkomaisten osinkojen verotuskuvioista ja hyötyneet siinä kerrotuista havainnoista ja kokemuksista. Aiemmassa kirjoituksessa käsittelin […]

Spex20 Joulukuu, 2012Iso kiitos ja kumarrus näistä tyhjentävistä ohjeista! Olen todella kauan miettinyt näitä osinkojen verotusjuttuja ja yrittänyt löytää ajankohtaista tietoa, mutta vihdoinkin päädyin tiedon lähteille.

Thomas Brand23 Joulukuu, 2012@Spex: Todella mukava kuulla, että tästä lyhyestä kirjoitelmasta oli hyötyä ja löysit etsimäsi (?). Monet ihmiset ovat kyselleet “tyhjentäviä” ohjeita veroasioista, mutta valitettavasti sellaisia en pysty antamaan.Onneksi tietyistä sijoittajia kiinnostavista veroasioista voi kirjoittaa ilman sen laajempaa vero-oikeudellista ja/tai veroteknistä asiantuntemusta. Viime kädessä kannattaa aina perehtyä joko verottajan syventäviin ohjeisiin tai kysyä suoraan verohallinnosta. Myös Veronmaksajain keskusliitto on hyvä tietolähde.

Juha26 Joulukuu, 2012[…]lomake toimitetaan Saksaan tarvittavin leimoin ja liittein[…] Millaisia liitteitä tarvitaan? Lomakkeen viimeisellä sivulla sanotaan seuraavaa:

The claim must be accompanied by a certificate of payment of the relevant German withholding tax
(Kapitalertragsteuerbescheinigung).
In the following cases, however, a credit slip (or, if payment was received in cash at the counter: the cashier‘s slip)
of a financial institution will suffice:
a) lf, on the date entered in column d under VI, above, the claimant had the securities kept in safe custody of a
German or non-German financial institution (Depotverwahrung) and if on that date he or she was also entitled
to receive the dividends and/or interest on such securities.
b) In all other cases only if the claimant cashed the dividend warrant(s) and/or interest coupon(s) at a non-
German financial institution.
The credit (or Cashier’s) slip must indicate the following: description of the securities, the par value,
gross amount of dividends and/or interest paid, amount of tax withheld, and date of accrual of the
dividends and/or due date of the interest. Moreover, in the cases referred to under (a), above:
number under which the securities were registered for safe custody purposes.

Itse Nordnetistä tulostettu paperi ei kelvanne?
Timppa26 Joulukuu, 2012“Käytännössä sijoittajan kannalta maista (verotuksellisesti) helpoimmat ovat yleensä ottaen Pohjoismaat, Yhdysvallat ja Kanada.”Pohjoismaista Tanska on poikkeus, se vie ennakonpidätyksenä 27%. Helppojen listaan menevät edellisten lisäksi Venäjä (15%), Kiina (10%) ja Brasilia (ei ennakonpidätystä osingoista).Omituisin osinkoverotussirkus johon olen törmännyt on Israelissa; Tevan osingoista voidaan pidättää kvartaalista riippuen mitä tahansa nollan ja 25%:n välillä. En ole koskaan vaivautunut ottamaan selvää mistä tuo vaihtelu johtuu, mutta Teva sen aina osarinsa yhteydessä ystävällisesti tietää kertoa.
Juha26 Joulukuu, 2012@Timppa:“Pohjoismaista Tanska on poikkeus, se vie ennakonpidätyksenä 27%.”Yksittäisestä tanskalaisesta osingostani oli vuonna 2011 peritty 28 % ennakonpidätystä, mutta vuonna 2012 jo sopimuksen mukaiset 15 %.
Thomas Brand27 Joulukuu, 2012@Juha: En ole ainakaan itse toimittanut Saksan lähdeverojen takaisinhaussa näitä tositteita ilman leimoja, koska muuten Saksasta tulee todennäköisesti paluupostina pyyntö toimittaa pankin/arvopaperivälittäjän toimesta oikeaksi todistetut lippulaput.Eli en usko itse todistetun lippulapun kelpaavan saksalaisille.
Juha27 Joulukuu, 2012@Thomas: Tiedätkö millä nimellä Nordnet tuntee tarvittavat lappuset ja millä kielellä niiden tulee olla? Hinnastosta löytyy “Pyynnöstä annettava todistus tai raportti 10 €/kpl (1.1.2013 alkaen).”
Thomas Brand27 Joulukuu, 2012@Juha: Voit pyytää todistusta maksetuista osingoista suoraan Nordnetin asiakaspalvelusta (puhelinsoitto tai viestikeskuksen kautta lähetetty viesti riittää) ja käytännössä sinulle toimitetaan postitse leimattu ja allekirjoitettu (englanninkielinen) todistus maksetuista osingoista tietyltä ajalta. Suosittelen vielä kertomaan erikseen, mitä tapahtumia erittelypyyntösi koskee, jotta asian käsittely on kannaltasi mahdollisimman nopeaa.Olen itse suosinut takaisinperintätilanteessa tarkkaa erittelyä (jokainen osinko- ja verotapahtuma omalla lippulapullaan), mutta Saksan verottaja hyväksynee myös yhteenvedon esimerkiksi vuoden ajalta maksetuista osingoista, joita takaisinperintä koskee.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
6 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
02.11.2013 14:52

Amerikkalainen MLP ilmoittaa että sen ” distribution ” on luonteeltaan ” income effectively connected with trade or business in the US “, eikö tämä ole muuta kuin osinkotuloa. Siitä peritään 39.6 % lähdeveroa. Eikö se ole liiketuloa ? Mitä verosopimus sanoo siitä

Nimetön
Nimetön
24.02.2014 21:51

Huhhuh. Eipä tarvii miettiä ulkomaille sijoittamista. Ensimmäisenkin lappusen täyttäminen jonkun osinkoverobyrokratian vuoksi on liikaa, saati että pitäisi vielä jotain leimoja.. Hei, sijoitetaan kaikki vaan Talvivaaraan, niin ei tarvitse enää osinkoveroja pähkäillä, tuotoista puhumattakaan.

Nimetön
Nimetön
28.02.2014 04:15

Piensijoittaja ei kyllä tuntipalkoille pääse jos muutamien kymppien takaisinperinnän vuoksi pitää vuosittain pähkäillä asian kanssa (joka vuosi tarkistettava, että onko käytäntö muuttunut). Sitten tulostella vaikeaselkoisia englanniksi oleva lomakkeita, täytellä niitä “tuliko varmasti nyt ruksit oikeisiin ruutuihin?”, hakea leimoja ja postittaa ulkomaille.

Hohhoijaa, ei kyllä kiinnosta meikäläistä. En tällaisia kokemuksia kaipaa kun muuten on tottunut sijoittamisen helppouteen netin kautta.

Nimetön
Nimetön
07.03.2014 18:48

Tein palautuspyynnön viime joulukuussa Saksan verottajalle ja maaliskuun alussa pankkitilille kolahti summa rahaa ja hieman myöhemmin kolahti postiluukussa asian selittävä kirje. Prosessi kesti siis noin kolmisen kuukautta. Ohjeista kiitos ja kumarrus!

Nimetön
Nimetön
08.09.2014 13:52

Verottaja on merkinnyt korjattuun verotuspäätökseen Yhdysvalloista rahastosta saamani osinkotulon ansiotuloksi. Äkkiseltään näyttäisi siltä, että eihän se voi oikein olla – vai voiko?

Ilmoitin kyseisen osinkotulon Ulkomaan pääomatulona.

Kyseessä on US97717W8516 WisdomTree Japan Hedged Equity Fund (DXJ) indeksiosuusrahasto.

Tämän blogin perusteella päättelen, että tätä tuloa ei pitäisi kohdella ansiotulona, koska Suomella ja Yhdysvalloilla on verosopimus. Katson siis verottajan tehneen tässä kohtaa virheen.

Mitä mieltä olette?

Nimetön
Nimetön
19.08.2016 16:51

Onko USA:n MLP-verotuksesta kokemusta. Pidättävät osingoista (distribution) 39.6 %. Takaisin on vaikea vaatia kun osakkeet ostetaan suomalaisen välittäjän nimiin. IRS pyytää tiettyä lomaketta.
Tein palautushakemuksen toimittamalla suomalaisen pankkiiriliikkeen todistuksen. Se ei kelvannut vaan päinvastoin määräsivät ns. graduated rate”- perusteella veroa ja koska minulla ei ollut toimittaa tuota lomaketta, katsoivat että en ollut maksanut veroa ollenkaan, eli sain laskun.