Kim/Tom Lindström
On olemassa monta mielipidettä sen suhteen pitäisikö valtion sekaantua yritystoimintaan. Heikompi taloudellinen tilanne on saanut poliitikkoja korottamaan äänensä sen puolesta, että valtion pitäisi pelastaa työpaikkoja ja yrityksiä. Valtio on suunnitellut muun muassa sijoittamista STX:än Turun telakkaan, kun taas keskustapuolue on ehdottanut, että valtio työllistäisi Microsoftilta poispotkittuja kehittämään terveydenhuollolle uutta IT-järjestelmää.
Valtiolla on suuria omistuksia pörssiyhtiöissä, mitkä aika ajoin herättää keskustelua. Tuntuisi siltä kuin poliitikot eivät aina sisäistäisi sitä tosiasiaa, että yritysten ainoa tehtävä on tuottaa voittoa, eikä turvata työpaikkoja tai toimia poliittisena pelinappulana. Yhtiöt voivat joutua sulkemaan kannattamatonta toimintaa turvatakseen oman tulevaisuutensa. Kun valtion kassa ammottaa tyhjyyttään voi valtion omistusten myynti tuntua houkuttelevalta. Tämä herättää kysymyksen mihin valtion tulisi sijoittaa?
Strategiset sijoitukset ovat oma lukunsa, koska ne tehdään huoltovarmuuden turvaamiseksi. Niiden ei välttämättä tarvitse olla kannattavia, koska palvelun tai toiminnan jatkuvuus on taattava kaikissa olosuhteissa. Jos näitä sijoituksia tehdään muilla kuin taloudellisilla perusteilla, eivät ne kuulu pörssiin. Sen sijaan voidaan keskustella mitkä palvelut tulisi turvata kaikissa olosuhteissa. Onko kansallinen lentoyhtiö sellainen?
Poliitikot vaativat yleensä, että valtio sijoittaisi kannattaviin matalariskisiin yhtiöihin. Tästä muodostuu dilemma. Kasvuyhtiöt, jotka tarvitsevat rahoitusta, ovat harvoin kannattavia. Kannattavat yhtiöt tarvitsevat harvoin rahoitusta. Sijoittamisen sijaan olisi parempi, jos valtio voisi luoda sellaiset olosuhteet, että yhtiöt saavat rahoitusta yksityiseltä sektorilta.
Valtion riskinkantokyky on ylivoimainen yksityiseen sektoriin verrattuna ja tästä syystä valtion tulisi sijoittaa sellaisiin projekteihin, jotka eivät saa rahoitusta järkevillä ehdoilla yksityiseltä sektorilta. Tämä ei tietystikään tarkoita, että valtion tulisi pelata lottoa. Ääriesimerkki on fuusioenergian kehittäminen, koska sille on lähestulkoon mahdotonta saada rahoitusta yksityiseltä sektorilta. Muita vastaavia tilanteita voi syntyä markkinahäiriöiden ja muun muassa pankkien pelastusoperaatioiden yhteydessä. Pelkkien työpaikkojen pelastaminen voi sen sijaan muodostua kalliiksi.
Ensisilmäyksellä voi olla vaikea ymmärtää miksi valtio sijoittaa pörssiosakkeisiin, mutta jos tätä katsoo säästämisen näkökulmasta huonompia aikoja varten, tuntuu se jo paljon järkevämmältä. Ongelma on tietysti, että matalasuhdanteiden aikana osakkeiden arvotkin ovat yleensä matalat, jonka takia niistä voi olla vaikea saada järkevää hintaa rahoja tarvittaessa. Pitäisikö valtion sijoitussalkun olla globaalimpi?
Joku voisi ajatella, että valtion pitäisi nyt myydä pörssisijoituksiaan ja esimerkiksi lyhentää lainoja. Itse asiassa valtion pitäisi ehkä tehdä päinvastoin. Osinkotuotto on korkeampi kuin valtion lainoistaan maksama korko, jonka takia valtion pitäisi lainata enemmän sijoituksia varten ja kuitata välistä ilmaista rahaa.
Tom Lindström
Juu,
Kyllä tämä voiton tuottaminen ainoana tavoitteena alkaa pikku hiljaa siirtyä historiaan. Nuori polvi on jo kasvanut, nähnyt veronkierron, ympäristötuhot ja muut sellaiset yksipuolisen “voitontuottamisuskonnon” seuraukset.
Yrityksen tehtävä on toimia pelisääntöjen mukaan, yhteiskunnallinen vastuunsa kantaen ja erityisesti se tunnustaen, että myös yritykset tarvitsevat vakaita oloja, julkisista kouluista valmistuneita ihmisiä, kuluttajia ja vaikka mitä muuta, mitä rahoitetaan erityisesti niiden yrityksien avulla, jotka tunnustavat olemassa olevan yhteiskunnan voiton tuottamistehtävän lisäksi.
Mielestäni yrityksen tehtävä on tuottaa ihmisille hyödyllisiä tuotteita tai palveluita, ei itsessään voiton tekeminen. Voittoa ei voi tehdä ilman tuotetta jolle on kysyntää. Yrityksen tavoite on tehdä tuote, mikä on kilpailijoita parempi, jotta ihmiset ostaisivat juuri sen ja maksaisivat sen verran, että yritys tekee voittoa ja voi suunnitella seuraavankin tuotteen. Jos tuote on huonompi, yrityksen on myytävä tuotetta halvemmalla eikä voittoakaan tule. Talousjärjestelmä näin toimiessaan pyrkii jatkuvasti kehittämään parempia tuotteita ja edistämään yhteiskunnan kehitystä. Jos valtion osallistuminen ajaa kehitystä eteenpäin, niin sitten se on vain hyvä asia. Yrityksiä ei sen sijaan pidä ryhtyä pelastamaan valtion toimesta paremman huomisen toivossa, ellei… Lue lisää >>
Jos jätettäisiin kuitenkin riskin ottaminen ja sijoituspäätökset yksittäisen henkilön omaksi päätökseksi. Minä en ainakaan haluaisi, että valtio sijoittaa minun rahojani – mieluummin sijoitan, tai kulutan, ne ihan itse.
Mutta valtiohan tekee sijoituksia meidän puolestamme koko ajan! Sijoitustoimintaa se on sekin, kun valtio päättää rakentaa sillan, tai perustaa uuden valtionyhtiön, tai perustaa terveydenhoitojärjestelmän, jne. Jonkinlainen tuotto näistäkin pitäisi tulla – ei kaikista suoraan rahassa mitattava, mutta epäsuorasti kuitenkin. Terveydenhoitojärjestelmän osalta voi pohtia sitä, että kannattaako valtion pyörittää omaa järjestelmää, vai ostaa palvelu yksityisiltä yrityksiltä. Luotatko esim. SDP:n Antti Rinteeseen niin paljon, että annat hänen sijoittaa maksamasi veroeurot esim. “Remontti Oy:hyn”? Onko tämä järkevää toimintaa? Itse en sitä tiedä, mutta hieman epäilyttää kyllä. Eikö olisi parempi, että valtio saisi tulonsa maailmanlaajuisesti pörssiosakkeista ja rahastoista, kuin että se veisi sinun rahasi… Lue lisää >>
Minä olisin paljon enemmän huolissani yksityisistä eläkeyhtiöistä, kuin valtiosta sijoittajana. Näin niin kuin veronmaksajana.
Mitä tulee valtion pörssiosakesijoittamiseen, niin olisi mielenkiintoista nähdä laskelma siitä, että millaisilla pörssiosakesijoituksilla valtio saisi sellaisen osinkotuoton, että se riittäisi kattamaan koko budjetin.
Jos sellainen tilanne saavutettaisiin, niin verotus voitaisiin ajaa alas kokonaan tai melkein kokonaan. Kotitalouksien varallisuudet räjähtäisivät kasvuun ja niistäkin tulisi innokkaita sijoittajia. Liikeyritysten kansainvälinen kilpailukyky räjähtäisi myös kasvuun, kun verorasitteet poistuisivat.
Tällaisesta voimme tietenkin vain haaveilla, koska verotuksen lakkauttaminen olisi “epäoikeudenmukaista” 🙂
Mutta vakavasti ottaen, millainen osinkotulosalkku valtiolla pitäisi olla, että se riittäisi valtion budjetin kattamiseen kokonaan?
n. 1360 miljardin euron salkku. Eli hieman isompi kuin kaikkien pohjoismaiden pörssien markkina-arvo yhteensä.
Kiitos! Kyllä tuollainen salkku on mahdollista rakentaa, kun annetaan riittävästi aikaa. Pitää siis aloittaa heti. Jos valtio tekisi esim. verotuloista miljardin euron sijoituksen tähän salkkuun joka vuosi, ja osinkojen annettaisiin jäädä salkkuun kasvamaan korkoa korolle, niin kauanko voisi mennä aikaa, jotta tuo 1360 miljardin euron salkku olisi kasassa? Voisihan siinä tehdä niin, että ensin muutama kymmenen vuotta kasvatetaan salkkua, eikä oteta mitään ulos, mutta sitten jossakin vaiheessa aletaan ottamaan esim. 50 % osingoista ulos valtion budjettiin, eikä lisäsijoituksia enää tehtäisi. Tälläkin salkku tietysti jatkaisi kasvuaan salkkuun jäävien osinkotulojen ansiosta. Kyllä tuollainen salkku saadaan aikaan, jos halutaan. Ongelmaksi voi muodostua se,… Lue lisää >>
Totta kirjoitit jälleen kerran. Kiitos hyvästä artikkelista. Eihän valtion toiminnassa usein ole päätä eikä häntää. Tämä johtuu varmaankin siitä, että valtion asioista päätetään usein ikäänkuin huutoäänestyksellä. Järkevintä vaihtoehtoa esittävä huudetaan hiljaiseksi. Keskustelua myös usein sotketaan hyvin epäasiallisilla argumenteilla. Esimerkiksi kun perussuomalaiset kritisoivat nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa television keskusteluohjelmassa, niin ohjelmassa mukana ollut vihreä (taisi olla Alanko-Kahiluoto) alkoi heti puhumaan vammaisista. Ei mikään ihme, että perussuomalaisten Lindström siinä hieman hermostui. Saman tempun on tehnyt Vihreiden Ville Niinistö – sillä kertaa kyse oli homoseksuaalien avioliitosta. Tällä tavalla kun keskustellaan, niin keskustelemisesta ei tule yhtään mitään. On se kummallista, että kansa ei ala kunnolla laittamaan… Lue lisää >>