Jasmin Hamid
Uskotko saavasi eläkettä eläkkeellä? Yhä harvempi meistä uskoo. Elinkeinoelämän valtuuskunnan alkuvuodesta tekemän tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista arvioi, että maan eläkejärjestelmät romahtavat tulevaisuudessa niin, ettei ansaittuja eläkkeitä kyetä maksamaan. Vain 23 % luottaa eläkejärjestelmään niin, että eläkkeet kyetään tulevaisuudessakin maksamaan. Myös Eläketurvakeskuksen tuorein Eläkebarometri antaa samansuuntaisia signaaleja.
Erityisen heikkoa luottamus on nuorten keskuudessa. Se ei ole mikään ihme. Viime vuosikymmeninä eläkejärjestelmää on rukattu useampaan kertaan uuteen uskoon. Ja joka kerta nuoret ovat olleet häviäjiä. Eläkemaksuja on korotettu ja eläkeikää nostettu. Esimerkiksi suuret ikäluokat saavat maksamalleen eläke-eurolle vastinetta moninkertaisesti 1990-luvulla syntyneisiin verrattuna.
Keskeisimpiä syitä ovat aiemmat, liian pienet eläkemaksut, liian varhainen eläköityminen sekä demografiamme. Pienentyneen syntyvyyden myötä yhä harvempi suomalainen on työelämässä ja yhä useampi eläkkeellä. Väestöpyramidi on noussut päälaelleen – kuten monessa muussakin Euroopan maassa.
On hämmästyttävää, kuinka vähän luottamuksen rapistumisesta puhutaan. Hyvinvointivaltio perustuu luottamukselle. Luottamukselle siitä, että veroja vastaan saa tiettyjä palveluja ja eläkemaksuilleen saa aikanaan vastinetta. On uhka koko järjestelmälle, mikäli tämä luottamus rapistuu. Olisikin korkea aika alkaa pohtia, kuinka nuorten ja nykyisten työikäisten luottamus eläkejärjestelmään palautetaan.
Voisiko luottamus palautua, mikäli meillä olisi enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan eläkekertymäämme? Mitä jos voisimme – ruotsalaisten tavoin – sijoittaa osan eläkemaksuistamme itse? Samaa ehdotti myös Mandatumin toimitusjohtaja Petri Niemisvirta Helsingin Sanomien kesäkuisessa haastattelussaan.
Ratkaisuksi Niemisvirta ehdottaa mallia, jossa osa eläkemaksuista jää työntekijän itsensä sijoitettavaksi. Ehdotus on erittäin kannatettava. Ruotsissa työeläkkeen saajat voivat itse valita, mihin rahastoihin 2,5 %:n eläkeosuus sijoitetaan. Se tekee jokaisesta työssäkäyvästä ruotsalaisesta rahastosäästäjän ja madaltaa kynnystä muuhunkin sijoittamiseen.
On selvää, että kaikkia ei sijoittaminen kiinnosta. Heidän kohdallaan valtio ohjaa tuon 2,5 % vuosituloista valtion ennalta valitsemaan rahastoon. Mutta jos intoa löytyy, voi työntekijä valita sijoituskohteen itse satojen ennaltavalittujen rahastojen joukosta. Mukana on niin indeksi-, korko-, osake-, kuin yhdistelmärahastojakin. Omalla perehtymisellä ja näkemyksellä voi näin aktiivisesti vaikuttaa omaan eläkekertymään ja tulevan eläkkeen suuruuteen.
Hallitusohjelman tavoitteissa on vahvistaa kotimaista omistusta ja tehdä meistä maailman talousosaavin kansa. Mahdollisuus vaikuttaa omaan eläkkeeseen olisi hyvä tapa lisätä luottamusta eläkejärjestelmään. Lisäksi se tukisi hallituksen tavoitetta vahvistaa kotitalouksien kykyä huolehtia omasta taloudestaan ja ymmärtää sijoittamisen mahdollisuuksia.
Jos et malta odottaa yllä kuvailtuun eläkeuudistukseen asti, voit aloittaa kustannustehokkaan rahastosäästämisen Nordnetissä jo tänään.
Tämä kirjoitus ei ole eikä sitä pidä tulkita sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittamiseen ja rahoitusinstrumentteihin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voivat muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoittajaa kehotetaan tutustumaan rahastoesitteeseen ja avaintietoasiakirjaan (KIID) ennen sijoituspäätösten tekemistä. Rahastoesitteen löydät rahastoyhtiön verkkosivuilta ja avaintietoasiakirjan löydät rahaston yleiskatsaussivulta ja toimeksiantonäkymästä Nordnetin palvelusta.
Mikäli nuoret niin haluavat, sehän on win-win. Samalla se voi motivoida lisää suoria sijoittajia. Kansankapitalismia parhaimmillaan. Sanottava on myös että vaikka olen pian 60v, ilman sijoittamista en olisi voinut viime vuonna aloittaa nelipäiväistä työviikkoa enkä ensi vuonna alkavaa kolmipäiväistä työviikkoa.
Tässä on perustavanlaatuinen harha. Eläkejärjestelmämme on etuusperusteinen eli jokainen saa eläkettä siinä suhteessa kun on maksanut työeläkkeitä (niin kauan kuin elää eläkkeellä) ja 80 %:sti eläkemaksut menevät eläkkesiin. Jos joku sukupolvi päättääkin että he kartuttavat eläkkeitä (rahastoimalla tai muuten) itselleen, niin väliin jäänyt ikäpolvi – joka on maksanut edellisen sukupolven eläkkeet – jääkin ilman eläkettä.
En kyllä pidä yhtään siitä kehityskulusta, että nuoret vakavissaan noin puhuvat. Voisiko kyse olla “läpästä”. Itse nuorempana heittelin puolivakavasti saman suuntaisia kommentteja.
Ikäni eläkemaksuja maksaneena, en voi hyväksyä että vastinetta maksetuille ja tähän tarkoitukseen nimetyille maksuille ei tulisi. Ei nuorenkaan pidä sitä hyväksyä. Jos homma murenee, se saattaa viimein olla se paikka jossa suomalainenkin kansa nousee kaduille ja kapinaan.
Toki vähitellen voisi siirtyä malliin, jossa ihminen itse saa valita ja sijoittaa rahansa, eikä tätäkin annetta valtiolisten puulaakien hoitoon. Holhousta pitää vähentää tässä sosialistisessa maassa.
Nykyinen eläkejärjestelmämme on sijoittamista eläkerahastoon. Sitähän eläkevakuutusyhtiöt ovat. Ne sijoittavat eläkevarat edelleen pääomamarkkinoille, joko korkoa tai tuotto-osuutta vastaan, mitä rajoitetaan historiallisen riskiarvon mukaan. Oleellista on, ettei eläkevakuutetulla ole mitään sanomista siihen, mihin ja miten varat sijoitetaan eikä kukaan vastaa mistään, millään eikä kenellekään. Jos ruotsalaisille on vaihtoehtona sijoittaminen täysin valvomattomiin rahastoihin, se vain lisää riskitasoa, saattaa antaa paremman tai huonomman tuoton, mutta varat ovat edelleen omistajansa ulottumattomissa ja todennäköisesti edellistä ahnaamman rahastonhoitajan hallinnassa. Eläkejärjestemät luotiin uskossa, ettemme osaa hoitaa säästöjämme ja että joku muu tekee sen puolestamme paremmin ja ajaa toisen etua enemmän kuin omaansa. Kuka tähänkin uskoo ? Olisikohan… Lue lisää >>
Eläkeyhtiöitten pampuile helppoa rahaa törsättäväksi “omiin bisneksiin”. Tuo pakollinen eläkevakuutus maksu on vain verhottu lisävero näille poliittisille “broilereille”. Jotka ovat kansan silmissä luottamuksen menettäneet.
Nykyiset eläkeläiset ovat hyötyneet enemmän, 1960–70-luvuilla työtä tehneet maksoivat vain noin puolet nykyisestä maksutasosta, mutta saavat nyt suhteellisesti parempia eläkkeitä. Tällä hetkellä työikäiset maksavat enemmän ja TyEL-maksu on keskimäärin 24,4 %, ja suurin osa siitä menee suoraan nykyisten eläkkeiden maksuun.
Joten tuotto vs. panostus on huono, koska työeläkemaksuista vain noin viidennes rahastoidaan, ja sijoitusten tuotto on keskimäärin 3–3,5 % vuodessa pitkällä aikavälillä. Ihmisillä pitäisi olla oikeus sijoittaa itse ja turvata oma eläkkeensä.
eipä voi iha suoraa noita verrata… koska 60-70luvuilla työskenneille on myös luvattu kansaneläke.
kansaneläkehän siis perustettiin aikoinaan sosialisoimalla yksityiset kassat ja “jakamalla” eläkeoikeus kaikille kelan kautta… ja sitte kansaneläke sosialisoitiin toisi kertaan kun laitettiin muiden eläkkeiden aiheuttama tuloraja…