Unohda suurosinko, valitse osinkokasvu

Osingot kertovat paljon yhtiön tilasta. Ne ovat todellista tuottoa, jonka saa tarvittaessa ulos seinästä. Eikä osinkoja voi pitkässä juoksussa myöskään väärentää tai luoda epäilyttävän kirjanpidon keinoin. Osingot kasvuprosentteineen ovat siksi olennaisia mittareita yhtiön kunnosta ja sen arvosta. Tässä merkinnässä esittelen pääpiirteittäin osinkokasvun – ei siis suurten osinkojen – sijoitusstrategian.

Osinkokasvun strategiassa salkussa olevat liiketoiminnot omaavat kyvyn maksaa osinkoa ja kasvattaa sitä ajan mittaan. Tavoitteena ei siis ole yrittää ostaa osakkeita kurssikäyrän aallonpohjassa ja myydä niitä huipulla. Tavoitteena on ostaa laatuyhtiöitä kohtuuhintaan. Osinkokasvun strategian onnistuessa salkun passiiviset tulot kasvavat jatkuvasti, vaikka kurssit poukkoilisivat millä tahansa harjalla.

Osinkokasvun teemassa sijoittajaa palkitaan silloinkin, kun kurssinousu antaa vielä odottaa. Tulovirta ei tyrehdy, vaikka yleinen kurssikehitys olisi lyhyessä juoksussa negatiivista tai vaakalentoista. Osinkojen saaminen on heikossakin markkinatilanteessa sijoittajan korvausta yritysriskien kantamisesta. Yhtiöt, jotka rakentavat vakaasti tuottoisan liiketoimintamallin, ovat järkihintaan ostettuina ensiluokkaisia ostokohteita. Järkihinta tarkoittaa sitä, että sijoitushetken pohjaosinkotuotto on riittävä suhteessa osingon kasvunäkymään (kokonaistuotto muodostuu näiden kahden yhdistelmästä).

Historiallisesti osingot ovat muodostaneet osakkeiden kokonaistuotoista jopa 45 prosenttia. Laskumarkkinassa osuus voi kasvaa merkittävästi, joten osinkojen roolia ei kannata koskaan aliarvioida. Tosin vaarana on, että pörssieuforiassa uusien sijoitusten osinkotuottoprosentit jäävät mataliksi ja ylipäätään koko osinkoteema tuntuu liian hidastempoiselta. Tämä kuitenkin erottaa menestyjät.

Osinkostrategia kumuloi varallisuutta korkoa korolle. Jos palkasta ei säästetä lisäsijoituksiin, kasvavat sijoittajan varat kahta kautta: ensin sijoittamalla saadut osinkotulot takaisin pörssiin (salkun osakkeiden lukumäärä kasvaa) ja toisaalta ohjaamalla nämä uudet sijoitukset osinkokasvun yhtiöihin (myös osinko osaketta kohden kasvaa). Salkun osinkotulojen kasvukäyrästä tulee eksponentiaalinen.

Osinkokasvun strategiassa sijoittaja toivoo kurssilaskua, ei kurssinousua. Laskussa osinkotuloilla voi ostaa kappaleittain mahdollisimman suuren määrän uusia osakkeita. Jos sijoittaja onnistuu sijoittamaan osinkonsa uudelleen alhaisten arvostustasojen vallitessa, voi koko salkun tasolla osinkokasvun kulmakerroin jyrkentyä entisestään. Tosin vastaavasti nykyhetken verrattain korkeilla arvostustasoilla uudelleensijoitukset toimivat heikommin, tosin ei sentään negatiivisesti. Lisättäköön, että osinkoaan kasvattavat yhtiöt kyllä nousevat pitkässä juoksussa, koska rahoitusteoriankin mukaan “osake on aina tulevien osinkojensa arvoinen”.

Osinkokasvu turvaa pääomaa. Osinkoaan kasvattavat yhtiöt nostavat yleensä samaa tahtia ”liiketoimintansa sisäistä arvoa”. Näin laatuyhtiön valinta voi toimia erittäin heikossa markkinatilanteessa, jossa esimerkiksi p/e-luvut laskevat kautta linjan useamman vuoden peräkkäin, sijoittajan pääomaa suojelevana tekijänä, mikäli sisäisen arvon kehitys nostaa yhä liiketoiminnan tuloksia. Näin kasvava tulos (e) yhdistettynä laskevaan p/e-lukuun tarjoaa salkulle merkittävän suojan verrattuna tilanteeseen, jossa yhtiön tuloskasvu jäisi nollan tuntumaan.

Keskeisenä sudenkuoppana on se, jos sijoittaja lähtee jahtaamaan jo sijoitushetkellä korkeaa osinkotuottoprosenttia. Se merkitsee usein sitä, että yhtiö jakaa valtaosan tuloksestaan osinkoina eikä näin investoi riittävästi (tuloksen ja osingon) kasvuun. Tämä asettaa vaatimuksen paitsi innovatiivisesta ja visionäärisestä suuromistajasta, aivan erityisesti myös yritysjohdosta. Pelkillä kustannustalkoilla osinko nousee korkeintaan olympialaisten välisen ajan.

Osinkokasvu vakauttaa salkun tulovirran. Osinkoja pitkäjänteisesti kasvattavat löytyvät yleensä ulkomailta. Siellä on tapana maksaa osinko kvartaaleittain. Hyvin hajautettu salkku voi näin tarjota sijoittajalle tasaista, palkanluonteista tulovirtaa ympäri vuoden. Suomessa kvartaaliosingot ovat vielä täysin turhaan vierastettuja, mutta sentään vuosiosinko on ollut tukevalla kasvu-uralla jo pitkään esimerkiksi Amer Sportsilla, Huhtamäellä, Raisiolla ja Sammolla.

Osinkoyhtiöt tarjoavat suojaa inflaatiolta. Korkosijoituksissa on se huono puoli, että niiden tuotot ovat yleensä nimellisiä. Usein vuosikorko on vakio eikä se kasva. Näin inflaatio (joka tosin nyt on maltillinen) pääsee nakertamaan säästöjen ja tuottojen reaalista arvoa. Esimerkiksi 3,5 prosentin keskimääräinen inflaatio tuhoaa säästöjen reaaliarvosta 50 prosenttia vain 20 vuodessa.

Osinkoyhtiöillä on hinnoitteluvoimaa asiakkaiden suuntaan, jolloin kohoavat kustannukset ja inflaatio voidaan siirtää maksavan asiakkaan laskulle. Näin sijoitusten reaaliarvon säilyminen on huomattavan turvattu laatuyhtiössä, ja myös arvonkasvu – mihin ainakin valtaosa meistä sijoitustoiminnassaan tähtää – on mahdollinen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN ENNAKKOMYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

Kirjoittaja omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Sammon osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: eyewashdesign: A. Golden via Foter.com / CC BY-NC-ND

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
1 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
13.06.2016 10:40

Kannattaa kuitenkin huomata, että esim. Coca-Cola, Johnson&Johnson ja ExxonMobile ovat tarjonneet selvästi keskimääräistä parempaa pitkän aikavälin tuottoa, kun niitä on ostettu ajankohtina, jolloin niiden osinkotuottoprosentti on historiallisen keskiarvonsa yläpuolella:

http://www.suredividend.com/relative-dividend-yield/