Ulkomaisien osakkeiden seurantalistaani: Öljynporausyhtiöistä

Jälleen kerran blogia kirjoittaessa kävi niin, että huomasin seuraavani yhdeltä sektorilta niin montaa yhtiötä ja seuraavani sektoria sen verran paljon. Näin ollen keskityn tässä kirjoituksessa käsittelemään öljynporausyhtiöitä, sekä toimialaa yleensä ja näin ollen jätän laajemman seurantalistan kirjoittamisen taas pidemmälle.

Oma historiani

Kiinnostuin toimialasta edellisen finanssikriisin aikaan jolloin olin omistajana Transoceanissa. Myin osakkeet pois melko nopeasti, sillä halusin kääntää salkkua defensiivisempään suuntaan. Jälkikäteen olin onnekas, sillä myin osakkeeni alle 6kk ennen Meksikonlahden onnettomuutta. Onnettomuuden yhteydessä olin vahvasti ostopuolella (http://oneup.blogit.kauppalehti.fi/blog/18691/ostopaikka-transoceanissa , http://oneup.blogit.kauppalehti.fi/blog/19102). Samaan aikaan ostin myös Seadrilliä, sillä halusin hajauttaa riskiäni liittyen Transoceaniin ja koko toimialan pohjiin poljetusta hinnoittelusta. Luovuin molemmista osakkeita myöhemmin, kun aloin huolestua toimialan mahdollisesta ylikapasiteetista ja arvostuksista. Olin ylikapasiteetin suhteen väärässä, sillä vaikka uusia aluksia on tullut vesille jatkuvasti on massiivinen kysyntä tukenut markkinaa ja UDW alusten vuokrahinnat ovat ATH tasolla. Etenkin Seadrillin myyntiä olen katunut jälkikäteen (toki minulla oli tähän hyvä fundamenttiperuste).

 

Toimialan dynamiikka

Toimialan perusideana on se, että alusten omistajat vuokraavat aluksia ja asiantuntija palveluita pitkillä sopimuksilla öljy-yhtiöille. Ala toimii päivälaskutuksella ja sopimukset ovat yleensä pitkiä (useamman vuoden). Toimialalla vallitsee tällä hetkellä hyvin poikkeuksellinen tilanne. Oheinen kuva osoittaa miten pahassa epätasapainossa markkinat tällä hetkellä ovat etenkin UDW aluksissa.

(Lähde: Seadrill Q3 conf call)

Investointien tuotto-odotus on lähes uskomaton 50% ja koska sopimukset ovat usein 4-6v pituisia tarkoittaa tämä sitä, että alus maksaa itsensä takaisin jo ensimmäisen sopimuksen aikana. Toki Seadrillillä on hyvä muistaa, että super matala veroaste antaa kilpailuetua muihin yhtiöihin nähden (kuva on otettu Seadrillin materiaaleista). Joka tapauksessa alan kysyntä ja tarjonta tilanne on pahasti epätasapainossa. Ei siis ihme, että kaikki alan toimijat investoivat rajusti uuteen kapasiteettiin. Itse asiassa alusten hinnat ovat nousseet jopa niin korkealle, että myös itse öljy-yhtiöt ovat aloittaneet investoinnit omaan kalustoonsa (toki tätä tehdään myös osittain kapasiteetin turvaamisen vuoksi).

Kokonaisuutena alalla on paljon samoja merkkejä mitä supersyklin huipulla oli konepajoilla. Tarjontaa ei ole riittävästi ja asiakkaat ovat valmiita maksamaan lähes mitä tahansa saadakseen alukset käyttöönsä. Tilannetta vääristää vielä telakoiden heikot tilauskirjat, jotka ovat pitäneet alusten valmistuskustannukset erittäin matalina. Tilanne ei tule jatkumaan tällaisena loputtomiin, vaan jossain vaiheessa on väistämättä edessä ylikapasiteetti.

Ylikapasiteetti on todellista myrkkyä tällä toimialalla ja toimialan voi löyhästi dynamiikaltaan rinnastaa rakennuskonevuokraukseen. Jos kysyntä ylittää tarjonnan, hinnoitteluvoima on vahva. Vastaavasti tarjonnan ylittäessä kysynnän aletaan pelata mustaa pekkaa. Voit joko laittaa aluksesi vuokralle tai pitää sitä telakalla. Telakalla pitäminen maksaa sinulle (ylläpito + poistot) ja näin ollen alus on järkevämpää puskea vesille käytännössä break even kustannuksilla. Näin ollen kysynnän ja tarjonnan epätasapainotilat ovat hyvin brutaaleja toimialalla. Tilannetta pahentaa se, että alusten iät ovat pitkiä ja ne poistuvat markkinoilta hitaasti. Näin ollen ylikapasiteetin tapahtuessa markkinatilanteen tervehtyminen vie todella kauan (vrt. merirahti-markkina vuodesta 2008 eteenpäin).

Positiivisena seikkana voidaan todeta se, että toimiala on pitkällä aikavälillä vahvasti kasvava ja näin ollen ylikapasiteetti tilanne purkautuu nopeammin / sen syntyminen saattaa kestää pidempään. Alan kasvun pitkällä aikavälillä turvaa öljynetsinnän siirtyminen entistä enemmän merille. Öljyesiintymistä entistä suurempi osa löytyy merenpohjasta ja yhä suurempi osa maista sallii öljynporauksen rannikollaan.

Sijoittajien ei kannata hämääntyä yhtiöiden ilmoittamista pitkistä sopimuksista, sillä hintojen laskun sattuessa näitä sopimuksia neuvotellaan aina uudestaan. Hyvänä esimerkkinä vuoden 2010 GoM onnettomuus, jossa asiakkaat neuvottelivat olemassa olevat sopimukset uusiksi useiden operaattoreiden kanssa. Suuret öljy-yhtiöt ovat öljynporaajien suurimpia asiakkaita ja näin ollen heillä on vahva neuvotteluvoima tällaisen tilanteen sattuessa. On hyvin vaikea arvioida koska ylitarjontaa tulee, tällä hetkellä ainakin vielä huomattava osa aluksista saadaan vuokralle jo hyvissä ajoin ennen valmistumista. Mielestäni vaaran merkit ovat ilmassa siinä vaiheessa, kun yhä useampi toimija tilaa aluksia ilman valmista sopimusta. Itselläni ei ole toimialan osakkeita salkussani, sillä en kykene riittävän hyvin arvioimaan ylikapasiteetin syntymisajankohtaa.

 

Toimialan yhtiöt

Minulla on toimialalla selkeät 2 suosikkia. Seadrill ja North Atlantic Drilling. North Atlantic Drilling on 74% Seadrillin omistama ja alle 6kk sitten siitä irronnut yhtiö joka on keskittynyt vaikean ympäristön poraukseen (Harsh Environment / H-E). North Atlantic on toimialansa houkuttelevimmin arvostettu (P/E  ~10x) osinkotuotto 9%. Lisäksi H-E markkina on mielestäni parhaiten suojassa ylikapasiteetiltä johtuen nykyisestä kapasiteettitilanteesta vaikean ympäristön lautoissa. Lisäksi H-E markkinalla operaattorilla on edes hieman hinnoitteluvoimaa track-recordin perusteella, sillä vaikeamassa toimintaympäristössä, ympäristöriski kasvaa huomattavasti. Yhtiön kulurakennetta vääristää osittain se, että se ostaa Seadrilliltä konsernin hallinto yms. palvelut ja näin ollen sen oma kulurakenne ei ole täysin vertailukelpoinen.

NAD:n osinkolinja on myös pitkälti sama kuin Seadrillillä, osinkoa jaetaan hyvin aggressiivisesti ja käytännössä kaikki voitonjakokelpoiset varat jaetaan ulos osinkoina. Tasetta leveroidaan huomattavasti kasvun rahoittamiseen. Tämä strategia on hyvin houkutteleva hyvässä markkinatilanteessa, mutta markkinatilanteen kääntyessä laskuun sen riskiprofiili on myös huomattavan korkea.

Seadrill on toimialansa paras yhtiö. Sillä on uusi kalusto, hyvä strategia ja ennen kaikkea erittäin hyvä johto. Yhtiö pyrkii jatkuvasti luomaan omistaja-arvoa erilaisilla järjestelyillä viimeisimpänä esimerkkinä suunnitelmat listata Seabrass (Brasilian lautat) NYSE:en. Ideana näissä järjestelyissä on käytännössä myydä pieni osa olemassa olevasta kalustosta ja samalla saada rahaa kasvuun. Näin tehtiin myös NAD:n kanssa. Yhtiön pääomistaja John Fredriksen tuli aikanaan tunnetuksi tehneensä samanlaista järjestelyä tankkeriliiketoiminnassa. Lisäksi hän on lähes poikkeuksetta onnistunut haistamaan alan suuret trendit. Näin ollen suosittelen sijoittajia/omistajia kiinnittämään huomiota hänen omistustensa kehitykseen. Mikäli hän alkaa myydä osakkeita suuremmissa määrissä, seuraisin ainakin itse perässä.

Seadrillin riskiprofiili on myös hyvin korkea, johtuen aikaisemmin mainitsemastani taseen aggressiivisesta leveroinnista. Yhtiön gearing on luokkaa 150%. Myös P/S kerroin on yli 3x joka heijastelee erittäin korkeita liikevoittomarginaaleja. Yhtiön P/E kerroin on luokkaa 12x, mutta se nousee nopeasti mikäli marginaalipaineet alkavat kuristaa marginaaleja. Osinkotuotto on korkea ~8%, mutta sijoittajien on hyvä ymmärtää, että korkeasta CAPEX:sta johtuen, osingot rahoitetaan pitkälti velalla.

Seadrill täyttää monella tapaa erinomaisen yhtiön kriteerit:

-Erinomainen johto

-Omistaja-arvo on ykkössijalla

-Tasetta käytetään tehokkaasti

-Strategia on hyvä ja sitä toteutetaan määrätietoisesti

-Arvostus on houkutteleva

Seadrillillä on myös kilpailuetu joka perustuu kaluston erinomaiseen kuntoon ja laatuun. Valitettavasti tämä kilpailuetu ei ole kestävä ja kilpailijat kirivät tätä jatkuvasti kiinni.

Transocean on osoittautunut selvästi odotuksiani heikommaksi yhtiöksi, enkä ole siitä tällä hetkellä kiinnostunut. Yhtiön johto on tehnyt pahoja strategisia virheitä, sen kaluston laatu on keskinkertainen, kalusto on osittain positioitunut väärälle segmentille ja sillä on meneillään oikeuscaseja liittyen öljyvuotoihin GoM:lla sekä Brasialiassa. Positiivisena seikkana voidaan todeta entisen Seadrill CFO:n Esa Ikäheimosen siirtyminen Transoceanille. Hänen track-recordinsa on vakuuttava ja toivottavasti hän tuo mukanaan edes ripauksen Seadrillin vahvaa omistaja-arvoon perustuvaa ajattelua. Kuten sanoin, Transocean on laadultaan melko kaukana omista sijoituskriteereistäni ja näin ollen en ainakaan tällä hetkellä ole siitä kiinnostunut.

Tämän lisäksi seuraan alalta myös kourallista muita yhtiöitä (Diamond, Noble, Rowan, Ensco yms), mutta tähän mennessä minkään taso ei yllä lähellekään Seadrillin tai NAD:n tasoa. Näin ollen jos tulen alalle taas jossain vaiheessa sijoittamaan, tulee se tapahtumaan Seadrillin tai NAD:n kautta.

Hyvää alkanutta vuotta lukijoille!

En omista mainittuja yhtiöitä

Kommentit:

sam.s_a_m (kirjautunut käyttäen palvelua yahoo)

Erittäin informatiivinen ja hyvä teksti! Omilla mittareilla paras sitten KL aikoijen. Olisi enemmän kuin mielenkiintoista lukea lisää samankaltaisia artikkeleita mielipiteistäsi muilta toimialoilta: toimiala-analyysi + omat valinnat. Menestystä tälle vuodelle!
/One Up on OMXH

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit