Tutkimustuloksia sosiaalisesta sijoittamisesta – osa 1/3

Olen tehnyt Nordnetin ja Sharevillen väen ystävällisellä tuella pro gradu -tutkielman Shareville-käyttäjien vuorovaikutuksesta. Työn valvoja, professori Markku Kaustia Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun rahoituksen laitokselta, on kansainvälisesti tunnettu käyttäytymistieteellisen rahoituksen asiantuntija. Tässä blogipostauksessa kerron graduni keskeisimmistä tuloksista Sharevillen käyttäjille ja muille kiinnostuneille. Toivon, että tämä postaus auttaa sinua oppimaan jotain uutta Sharevillestä, ja parhaassa tapauksessa myös itsestäsi sijoittajana. Kaikki Sharevilleen liittyvät kommentit ja kehitysideat ovat tervetulleita!

Shareville tarjoaa pohjoismaisille osakepiensijoittajille ainutlaatuisen tilaisuuden verkostoitumiseen, mutta sen lisäksi se mahdollistaa piensijoittajien käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen tutkimuksen ennennäkemättömällä tarkkuudella. Kun itse aikanaan liityin Sharevillen verkostoon pian sen julkaisun jälkeen, aloin pohtia miten ihmiset itse asiassa käyttäytyvät Sharevillessä:

  • Miten Shareville-käyttäjät päättävät ketä seurata?
  • Kopioivatko Shareville-käyttäjät toistensa kauppoja?
  • Välttelevätkö Shareville-käyttäjät omista virheistään ja tappioistaan keskustelemista?

Pienen selvityksen jälkeen oli ilmeistä, että aiempaa akateemista tutkimusta osakepiensijoittajien käyttäytymisestä Sharevillen tyyppisessä verkostossa ei ole, joten tutkimus ja tulokset voisi kiinnostaa laajempaakin yleisöä. Käyn tässä ja kahdessa tulevassa postauksessa läpi edellä esitettyjä kysymyksiä oman tutkimukseni näkökulmasta, ja pyrin antamaan siellä täällä viitteitä myös aiempiin akateemisiin tutkimuksiin. En kuitenkaan ryhdy yksityiskohtaisesti kuvailemaan käytettyjä tutkimusmenetelmiä, vaan keskityn tuloksiin.

Miten Shareville-käyttäjät päättävät ketä seurata?

Shareville-käyttäjillä on monia vuorovaikutuskanavia: yksittäisten kauppojen ja arvopapereiden kommentointi, toisen käyttäjän seinälle tai keskusteluryhmiin postaaminen, sekä yksityisviestien lähettäminen toiselle käyttäjälle. Olin tietenkin kiinnostunut siitä, mitä vuorovaikutuskanavia ja millaisia ominaisuuksia Shareville-käyttäjät arvostavat toisissa käyttäjissä, koska nämä seikat voisivat auttaa tutkijaa ymmärtämään miten Shareville-käyttäjät pyrkivät oppimaan toisiltaan ja missä parhaat keskustelut ovat, puhumattakaan tällaisen tiedon arvosta Sharevillen kehitystyölle.

Koska käyttäjän seuraajien lukumäärä selvästi mittaa hänen kiinnostavuuttaan muiden käyttäjien silmissä, tutkin ovatko kommentointiaktiivisuus Sharevillessä sekä historiallisen tuoton kaltaiset ominaisuudet (erityisesti riskikorjattuun tuottoon perustuva tähtiluokitus) yhteydessä käyttäjän seuraajien määrään.

Riskikorjatun tuoton merkitys

Ei liene kovin yllättävää, että tutkimuksessani havaitsin korkeamman tähtiluokituksen omaavilla käyttäjillä olevan keskimäärin enemmän seuraajia. Havaintoon kätkeytyy kuitenkin pieni yllätys: niillä käyttäjillä, joilla on itsellään paljon seuraajia, vaikuttaisi olevan taipumus seurata käyttäjiä jotka eivät välttämättä ylläkään korkeimpaan tähtiluokkaan. Ensinäkemältä tämä vaikuttaa hiema oudolta – eikö sitä luulisi, että nämä verkoston suosituimmat käyttäjät olisivat keskimääräistä valistuneempia sijoittajia, ja siksi pyrkisivät seuraamaan juuri parhaiten menestyneitä käyttäjiä?

Tätä sietää pohtia hetken. Kannattaako käyttäjää seurata vain sen takia, että hänellä sattuu olemaan kolmen tähden luokitus? Kolme tähteä tarkoittaa, että käyttäjän salkku on viimeisen vuoden aikana tuottanut paremmin kuin 90% voitollisista salkuista. Tällaiseen suoritukseen on hyvin vaikea päästä hajautetulla, velattomalla tai maltillisesti vivutetulla salkulla. Suurimmat voitot – ja suurimmat tappiot – tehdään yleensä käymällä kauppaa yhdellä tai muutamalla arvopaperilla ja isolla velkavivulla.

Esimerkki toivottavasti valaisee asiaa: jos pörssilistalla on sata osaketta, ja sadasta sijoittajasta kukin sijoittaa yhteen näistä osakkeista, näistä sadasta sijoittajasta parhaiten menestyneet 10% voittavat takuulla indeksin. Toisaalta yhtä varmasti indeksisijoittaja päihittää näistä sadasta heikoiten menestyneet 10%.

Samasta syystä taitava mutta varovainen osakepoimija, joka hajauttaa omistuksensa esimerkiksi kolmeen tai neljään osakkeeseen, todennäköisesti päätyy voitokkaiden sijoittajien parhaiten menestyneeseen 50%:iin (vastaten Sharevillen kahden tähden luokitusta). Sen sijaan hän ei välttämättä saavuta kolmatta tähteä, koska joukosta löytyy aina jonkin verran yhden osakkeen puolesta vetoa lyöneitä sijoittajia jotka kiilaavat edelle parhaiten menestyneiden 10%:n joukkoon. (Tietenkin kolmen tähden käyttäjien joukosta löytyy myös taitavia sijoittajia, jotka pystyvät toistuvasti lyömään vertailuindeksinsä. Valitettavasti näiden yksilöiden tunnistamiseen tarvitaan pitkän aikavälin tuottohistoria.)

Kysymys siis kuuluu, tiesikö seuraamasi kolmen tähden sijoittaja mitä oli tekemässä? Vai löikö hän puhtaasti sattumalta vetoa oikean osakkeen puolesta oikeaan aikaan? Historiallinen kokonaistuotto on vain yksi sijoittajan tunnusluvuista, ja Sharevillestä voi löytyä kahden tähden salkkuja jotka vastaavat koostumukseltaan ja riskiprofiililtaan paremmin sinun kiinnostustasi. Ongelmaksi voi vain muodostua niiden löytäminen tuhansien muiden Shareville-käyttäjien joukosta…

(Jos olet kiinnostunut akateemisesta tutkimuksesta, haluat ehkä vilkaista tätä tutkimusta (Dijk et al.). Lyhyesti tiivistäen, tekijät havaitsivat, että vertaisryhmäänsä huonommin menestyneet sijoittajat ottivat isompia riskejä sosiaalisen asemansa (=salkun tuoton) parantamisen toivossa. Vastaavasti parhaiten menestyneet sijoittajat pyrkivät välttämään riskialttiita sijoituksia säilyttääkseen asemansa. Pidä siis pää kylmänä kun markkinoilla on tullut turskaa ja huomaat vertailevasi omaa menestystäsi muihin Shareville-käyttäjiin!)

Aktiivisuuden merkitys Shareville-yhteisössä

Toinen merkittävä havainto oli, että Shareville-käyttäjät seuraavat todennäköisimmin niitä käyttäjiä, jotka kommentoivat tehtyjä kauppoja, mutta sen sijaan yksittäisten arvopapereiden kommentoinnilla tai ahkeralla keskusteluryhmiin kirjoittelulla ei keskimäärin ollut vaikutusta seuraajien lukumäärään. Nämä havainnot perustuvat vain käyttäjän julkaisemien kommenttien lukumäärään, sillä kommenttien sisältöä ja laatua on paljon vaikeampi mitata, mutta voimme silti tehdä valistuneita arvauksia viestintäaktiivisuuden ja seuraajien lukumäärän välisestä yhteydestä.

Ensinnäkin on mahdollista, että yksittäisten arvopapereiden kommentointi ja aktiivisuus keskusteluryhmissä jää useimmilta käyttäjiltä huomaamatta. Näitä toimintoja voi käyttää lyhyiden arvopapereihin, yrityksiin ja markkinoihin liittyvien analyysien ja kysymyksien esittämiseen ja keskusteluun, mutta tällainen aktiivisuus saattaa jäädä hieman piiloon Sharevillen käyttöliittymässä ellei sitä lähde erikseen hakemaan. Toisaalta voi olla, että keskustelun laatu ja tietosisältö edellämainituissa kanavissa jää keskimäärin laihaksi. Voisiko jotain tehdä keskustelun tason parantamiseksi, tai nostaa yksittäisille käyttäjille esiin kommentteja heidän aiemman toimintansa tai salkun sisällön perusteella? Hiljattain käyttöön otetut suljetut ryhmät pyrkivät osaltaan vastaamaan tähän kysymykseen.

Toisekseen omien kauppojen kommentointi on hyvä tapa erottua joukosta, sillä useimmat käyttäjät eivät sitä tee. Mielestäni on paljon arvokkaampaa ymmärtää, miksi toinen käyttäjä on tehnyt tietyn kaupan kuin saada pelkkä tieto kaupasta ja kauppahinnasta, ja yritän itse aina kertoa omien kauppojeni yhteydessä lyhyesti miksi ne on tehty. Tämä auttaa minua myös pitäytymään omassa sijoitusstrategiassani – hyvin tyypillinen sijoittajan virhe on luoda hyvä, vakaa sijoitusstrategia, ja unohtaa se parin ensimmäisen kuukauden jälkeen.

(Jos olet kiinnostunut viestinnän ja sosiaalisen vuorovaikutuksen merkityksestä sijoittamisessa, haluat ehkä vilkaista tätä paperia (Heimer ja Simon), jossa tarkastellaan piensijoittajien viestintää ja tuottoja valuuttakauppaan keskittyneessä sijoittajaverkkoyhteisössä, sekä tätä artikkelia (Ozsoylev et al.), jossa tekijät osoittavat hyvin verkostoituneiden sijoittajien ansaitsevan parempaa tuottoa hyödyntämällä uutta tietoa muita aikaisemmin. Matemaattisesti orientoituneet voivat vielä tutustua tähän paperiin (Han ja Hirsleifer), jossa perustellaan Heimerin ja Simonin käyttämä lähestymistapa hieman teoreettisemmin.)

– Jaakko Virtanen

 

Kerro mietteistäsi

Herättikö tämä teksti ajatuksia? Miten päätät keitä käyttäjiä seuraat Sharevillessä, ja mitä odotat heiltä? Mitä muuta tietoa kaipaisit käyttöösi kun etsit seurattavia käyttäjiä? Kommentoitko omia tai muiden kauppoja?

P.S. Tietoturva ja yksityisyys ovat äärimmäisen tärkeitä periaatteita sekä suuraineistotutkimuksessa että sijoituspalvelujen yhteydessä. Kaikki tutkimuksessa käytetty Shareville- ja Nordnet-aineisto käsiteltiin anonyymisti niin, ettei yksittäisiä käyttäjiä tai henkilötietoja voinut tunnistaa aineistosta.

Jaakko Virtanen harrastaa sijoittamista ja käyttää Sharevilleä aktiivisesti. Hän on koulutukseltaan tekniikan tohtori ja työskentelee Data Scientistina suomalaisessa ohjelmistoyhtiössä.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
2 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
11.12.2015 17:21

Aluksi onnea gradun valmistumisesta! Kuten tiedämme, tutkiminen on joskus melkoista vääntöä.

Shareville on kiintoisa yritys jakaa ja ymmärtää muiden tavissijoittajien mielenliikkeitä.

Erityinen tunnustus yhteisölle on annettava asiassa pysymiselle.
Tarpeetonta huulenheittoa tai alatyylisyyttä en ole juuri tavannut.

Oma aktiivisuuteni on jonkinlainen päiväkirjan ja tupakkahuoneen välimuoto. Yksittäisten kauppojen perustelu on opettavaista. Joskus ryhmä toimii tietokanavana ja esimerkiksi muutama anti olisi jäänyt huomaamatta ilman kanssamatkustajia.

Seurannassa ärsyttää ranking kovin lyhyen tuottohistorian perusteella.

Jään odottamaan jatkoa.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
14.12.2015 01:19

Kiitos kommentista! Pidän Sharevilleä ja muita vastaavia palveluita luonnollisena kehitysaskeleena sijoittajien vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa kautta historian. Uskon, että käyttäjien ja automaattisesti kerättävän datan karttuessa voidaan kehittää yhä paremmin sijoittajien tarpeita vastaavia toimintoja.

Erityisesti tiedon ja käyttäytymismallien leviäminen Sharevillessä olisi hyvin mielenkiintoinen ja tärkeä tutkimuskohde. Käyttäytymismalleilla tarkoitan esim. sijoitustyylin ja salkun kokoonpanon leviämistä käyttäjien keskuudessa.

12 kk tuottohistoria on tosiaan aika sattumanvarainen mittari – olisin hyvin mielelläni tutkinut Shareville-aktiivisuuden yhteyttä sijoittajan tuottoon, mutta aineistoa oli vain 6 kk ajalta joten tämäkin aihe täytyi jättää tulevia tutkimuksia varten.