Vieraskynä
Turbowarrantteja ja minifutuureja ostaessasi otat käytännössä lainaa ko. instrumentin liikkeellelaskijalta. Lainasta tietenkin maksetaan aina korkoa, ja kuten vaikkapa asuntolainoissa, niin näissäkin korko vaihtelee lainan antajan mukaan. Lainan suuruus puolestaan riippuu tuotteen rahoitusosuudesta, joka selviää liikkeellelaskijan sivuilta. Rahoitusosuus muuttuu päivittäin, mikä johtuu siitä, että tällä tavoin liikkeellelaskija kerää antamansa lainan koron sijoittajalta. Seuraavassa kuvassa on esitetty minifutuurin hinnanmuodostus, rahoitusosuuden muutos (koron maksu) ja sen vaikutus tuotteen hintaan.
Tässä esimerkissä on kohde-etuutena Nokian osake (hinta 6,32 €) ja minifutuurin rahoitusosuus alussa 5,00 €, jolloin sijoittajalle jää minifutuurista maksettavaksi 1,32 € (oma pääoma). Jos sijoittaja holdaa minifutuuria puoli vuotta, on rahoitusosuus kasvanut esim. tasolle 5,10 €. Mikäli Nokia sattuisi silloin olemaan jälleen samat 6,32 €, olisi ko. minifutuurin hinta laskenut tasolle 1,22 €. Näin sijoittaja olisi maksanut tuosta viiden euron lainastaan kymmenen senttiä korkoa eli vuotuinen korkoprosentti olisi 4%.
Tämä korkoprosentti vaihtelee näissä tuotteissa välillä 2,5% (VON) – 4,5% (CIT). Muut liikkeellelaskijat ovat noin tasolla 3,5%. Näin ollen tuollaisen tuotteen vuotuinen sulaminen on haarukassa 12 – 23 senttiä. Sinänsä tuollainen kymmenen sentin ero pitkähkössä sijoituksessa ei ole kovinkaan merkittävä, mutta toisaalta, miksipä maksaa turhaan tuotakaan ylimääräistä kulua.
Seuraavassa taulukossa on vielä muutama esimerkki DAX-turbon (tai minifutuurin) kuukausittaisesta ja vuotuisesta sulamisesta muutaman toimijan osalta. SG:n tuotteista ei ole kovin relevanttia dataa saatavilla, koska heidän liikkeellelaskemansa turbot ovat pruukanneet knokata heti liikkeellelaskun jälkeen. Vajavaisen datan perusteella SG näyttäisi kuitenkin sijoittuvan keskikastiin. Kyseessä on longit, joiden rahoitusosuus on noin 9000.
Long-turbojen osalta tilanne on vielä jokseenkin siedettävä. Toki pankista voisi saada lainaa pienemmälläkin korolla, mutta toisaalta tällainen tuotteen sisään rakennettu lainoitus on ylivoimaisesti kätevämpää. Shorttien kanssa tilanne on kuitenkin kurjempi. Niiden rahoitusosuus on määritelty itse kohde-etuuden hintaa korkeammalle, joten korkoakin maksetaan isommasta summasta. Lisäksi on omituista, miksi ylipäänsä tarvitaan lainoitusta shortatessa. Jos ostat shorttia, niin takaajahan suojaa positionsa shorttaamalla kohde-etuutta, jolloin pääomaa vapautuu korkoa kasvamaan. Toki tällä hetkellä ei saa juuri mitään korkotuottoa, mutta silti sijoittajan ei kuuluisi maksaa short-turbojen holdaamisesta mitään ylimääräistä.
Jos sijoittaja käyttäisikin oikeaa DAX-futuuria shorttaukseen, ja vuoden päästä DAX olisi tasan samalla tasolla, niin sijoittaja pääsisi ostamaan shorttaamansa futuurin halvemmalla ja saisi näin voittoa. Sen sijaan minifutuurin tai turbon shorttaaja olisi tehnyt tappiota pahimmillaan yli 400 DAX-pisteen verran.
No, täytyy muistaa, että näitä tuotteita käytetään lähinnä lyhytkestoisiin sijoituksiin ja treidaukseen, jolloin näillä pienillä ylimääräisillä kuluilla ei ole mitään merkitystä. Sinänsä tuotteet sopivat kyllä pidempikestoiseenkin sijoittamiseen, jolloin jo kannattaa harkita, kenen tuotteita ostaa.
Ensimmäisessä kuvassa oli kuvattu minifutuurin hinnoittelu. Unlimited turbojen hinnoittelu on muuten ihan samanlainen, mutta niissä hintaan lisätään vielä ”turbolisä” (preemio) johtuen niiden luonteesta (knock out = rahoitustaso). Tästä aiheesta enemmän toisessa kirjoituksessa.
Tässä tekstissä turboilla tarkoitettiin unlimited turboja (ml. minifutuuri BEST). Tavallisilla turbowarranteilla (erääntymispäivä määritetty) on vastaavalainen rahoitusosuus, mutta niissä korko juoksuajalta on sisällytetty hintaan jo liikkeellelaskettaessa. Ajan kuluessa tuo koron osuus sitten sulaa hinnasta pois. Näiden tuotteiden koron suuruutta on vaikeampi määritellä johtuen erilaisista preemioista, mutta voisin olettaa, että korkotaso on sama kuin unlimited turboissa.
Todettakoon vielä, että tässä esitetyt luvut eivät välttämättä ole ehdottoman tarkkoja, mutta hyvinkin suuntaa antavia.
/Erkki Fadjukoff
Kiitos tästäkin valaisevasta artikkelista. Siitä olen kyllä eri mieltä, ettei korkoprosentilla olisi kovin paljon merkitystä. Osakkeet ovat tuottaneet viime vuosikymmeninä reaalisesti vain noin 5%/v, jolloin näin nollainflaation aikoina 2% korkoero on todella merkittävä ja voi olla jopa erona menestyksekkään ja katastrofaalisen velkavivutuksen välillä.